maanantai 18. syyskuuta 2017

Puhemiehestä puheenjohtaja

Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä eroon sukupuolittuneesta kielestä. Lehden pääkirjoituksessa linjataan, että lehti käyttää muun muassa eduskunnan puhemiehestä jatkossa nimitystä puheenjohtaja. Ulkoministeri Timo Soini pitää uudistusta aprillipilana. Julkisen sanan neuvosto (JSN) ei ainakaan vielä ota suoraa kantaa tähän soppaan, mutta sukupuolineutraaleista sanavalinnoista kehkeytyi vilkas keskustelu.

Eduskunnan puhemies on tasavallan presidentistä seuraava, pääministeriä ylempänä. Tästä johtuen puhemiestä tulee puhutella arvokkaasti, kuten "herra puhemies", "arvoisa puhemies", "arvoisa herra puhemies", "rouva puhemies", "arvoisa rouva puhemies" jne.

Naisen ollessa puhemiehenä olen itsekin miettinyt, että voisi jo olla aika uudistaa termejä. "Rouva puhemies" kuulostaa niin hullulta ja kieliopillisesti kierolta, henkilöön viitataan kahdella sukupuolella. Toisinaan kansanedustajatkin sekoilevat "arvoisa herra... ei kun rouva puhemies", ja entäpä, jos puhemies onkin neiti? Itsekin olen päätynyt siihen, että puheenjohtaja olisi loogisempi termi ja ilman herraa tai rouvaa. "Arvoisa puheenjohtaja" näin ei tarvitsisi ottaa huomioon sukupuolta - olisi paljon helpompaa.

Toinen seikka mitä olen ihmetellyt on se, että miksi kansanedustajan kysymys/vastaus jollekin ministerille täytyy aloittaa "arvoisa puhemies". Eikö olisi loogisempaa heti viitata itse kohteeseen eli "arvoisa X ministeri". Eduskuntatalon virkakieli on jäänne jostain kivikaudelta. Olisi jo aika tulla 2000-luvulle.

Työpaikoilla on luottamusmies, yhtä hyvin se voisi olla luottamushenkilö. Lumesta tehdään lumiukkoja, mutta harvoin lumiakkoja. Lumihahmo, se käsittäisi kaikki lumiukot- ja akat jne. On partureita ja kampaajia, mutta kuka leikkaa hiukset? Parturi huoltaa partaa ja kampaaja kampaa. Voisiko parturi-kampaaja olla jo nykyään vaikkapa hiusmuotoilija, siihen kiteytyy kaikki mitä hiuksille voi tehdä. Tuossa muutama esimerkki termeistä, joita voisi uudistaa. Monista miehistä voidaan saada henkilöitä.

11 kommenttia:

  1. Hiukan Soinin kannalla: aprillipila.
    Siis ainahan sitä on naureskeltu että putkimies ei voi olla nainen, palomies, on useita miehisiä ammatteja, mutta palonainen, putkinainen, ei sovi.
    Palohenkilö, putkihenkilö..Not.

    Puhemies kuulostaa arvokkaammalta, oli hän mies tai nainen. Neiti puhemies kuulostaa suomi-filmiltä.

    Miksei meillä on eriteltyä pronominia sukupuolelle, kuten han, hon, he, she.
    Mutta ruotsissa ollaan keksitty sukupuolineutraali
    HEN Swedulaiset haluaa meidän hän-sanan merkityksen.

    Luottamusmies kalskahtaa menneen ajan nimitykseltä, silloin kun mies ansaitsi leivän, nainen hoiti lapsia ja kotia.
    Se voisi hyvinkin olla luottamushenkilö.

    Myös on kutsuttu naimisiinmennyttä naista puolisonsa nimellä tyyliin rouva Tapio Virtanen. Se vasta onkin naurettavaa.
    No nyt ymmärrän paremmin parturin merkityksen= turpari.
    Hiusmuotoilija kuulostaa fiiniltä.


    Tosiaan olen tehnyt lumiakankin, ja lumihahmoja ihan sillä nimellä.

    -C

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Putkimies, taipuisiko putkihuoltajaksi? Palomiestä on taidettu ehdottaa vain pelastajaksi, kieltämättä aika ympäripyöreä nimike olisi. Ei ole kyllä helppoa, jos kaikille täytyy keksiä vastine.

      Kielissä, joissa on monia hän-sanoja, ajatellaan hieman toisin kuin Suomessa. Jos suomenkielinen teksti kirjoitetaan kieliopillisesti oikein tai muuten järkevästi, niin pärjäämme hyvin yhdellä hän-sanalla. Olisihan sitä kai tilanteita, joissa monet hän-sanat olisi käytännöllisiä ja ehkä niitäkin oppisi käyttämään.

      Mies-nimikkeet tulee kuulemma 1950-luvulta ja siltä ne kuulostavatkin.

      Nykyään rouva Virtanen on Virtaska ja rouva Haapanen on Haa... no joo, se siitä =)

      Joskus partoja parturoitiin enemmänkin, mutta nykyään taitaa olla marginaalijuttu.

      Poista
  2. Tasa-arvovaltuutetun mielestä nimikiistan pointin paljastaa yksi kysymys: "Miksi mies ei voi olla lentoemäntä, jos nainen on lakimies?"

    VastaaPoista
  3. Hahah: "Vuonna 2010 oli vielä noin 500 nimikettä, joissa oli -mies-pääte käytössä, kun taas -nais-päätteisiä nimiä ei ole yhtäkään." Joo eihän miestä tosiaan voi nimittää naisnimikkeellä. Lakinais. Luckynice.

    HS voi sanoa 4/10 pitää vanhoja nimiä hyvinä.
    Suurpappi

    Tuli mieleen pari ammattia, isännöitsijä, talonmies.
    Muuttuessaan miksi? Em en keksi mitään, mutta talonmies vois olla talonhallitsija, vai oisko se parempi isännöitsijä- nimike...

    Automaatisesti nuista kahdesta tulee mieleen mies.
    Isännöisijä Leena Virtanen. Jaa-a, joku siinä hiertää.
    Emännöitsijä tuo mieleen jotkut juhlat.

    Lakimiehestä ei tule mies mieleen automaattisesti, lentoemännästä 100% nainen mieleen, eihän mies voikaan olla lentoemäntä kun hän on stuertti.

    -C

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen ensimmäinen naispuolinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen ei ymmärrä Aamulehden linjausta ollenkaan.

      Joitakin emäntiä löytyy ja ehkä sitten mieskin on joku emäntä jossain =)

      Isännöitsijä, talonmies: mites olisi kiinteistönhuoltaja. Voisiko juhlissa olla hosti (no juu, tarkoittaa myös isäntää).

      Stuertti eli (Rod) Steward =)

      Poista
  4. Olen just tuon Puhemies sanan kohtaan samoilla linjoilla kuin Uosukainen.
    Muutenkin hämmästelen että hän/she on toiminut 10v puhemiehenä.

    Ja tuo naisten historia, ihankuin toisen luokan ihmisiä.
    Mies on perheenpää (mielletään mieheksi)ja sillä selvä, vai..Kun mies/isä kuolee, astuu perheenpääksi vanhin poika, entäs tyttö, ja missä äiti...

    Sitten sana mummola, käsittääkö se sana isovanhemmat yhdessä?
    Voi olla ettei mummoa ole, mutta se vaari on, tai ehkä vain tätilä/setälä.

    Hah se just!
    Sivuhuomautus, kuinka Rodilla olikin kaksoisolento Riki.
    Eikös Riki Sorsa laulanut tuota biisiä suomeksi? Tai sitten ei, ainakaan pikainen kuukkelointi ei tuonut selvyyttä, Seilaan tai Yksin seilaan esittää näköjään eri tyypitkin.

    -C

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raamattu tuntuu olevan syy kaikkeen =)
      Miehet unohtaa, että kuka synnyttää miehetkin. Iso kirja opettaa, että mies on perheenpää ja nainen vikisee.

      Mummola onkin mielenkiintoinen sana. Mikäli mummo lähtee, niin täytyy kai sanoa, että menee vaarin luokse.

      Itsekin muistelin, että Riki Sorsa olisi Seilannut, mutta ehkä sekoitamme sen biisiin Haaveissako vainko oot mun. Jotain samaa niissä voi olla.

      Poista
  5. Joo ajattelin että siihen juur sekottanut, Rikistä sen verran jossain törmäsin palstaan jossa Riki ekan kerran kertoi syövästään, sinne siis sai kirjoittaa oman tervehdyksen. Tais olla vuosi 2006.

    Mummola on kyl jännä nimitys.

    Mies päätteisiä sanoja on sanottu käännösvirheiksi.
    Islanninkielessä sana maður tarkoittaa ihmistä.
    Karlmaður on mies ja kvenmaður on nainen.

    Englanin ilmaisu mankind tarkoittaa ihmiskuntaa ei suinkaan mieskuntaa.
    Nämä mies-loppuiset lautamies, lehtimies etc olisi pitänyt kääntää ihmispäätteiseksi eli lehti-ihminen, lautaihminen..mutta tosiaan ne kuulostaa naurettavilta, LOL eli helppo laittaa mies-päätteiseks, koska miehet ovat aikoinaan toimineet julkisissa tehtävissä, naisten ollessa kotona.
    Kyllähän sukupuolettomat ammattinimitykset poistaisi ristiriitaisuutta ja helpottais arkista keskustelua.


    Kirkkoherra...tullee sanasta kyrkherde, kirkonpaimen.
    Jos kaikki kirkkoherrat olisi paimenia, ei syntyisi sukupuolisuuteen mielikuvaa.

    -C

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuomiokirkko-sana on myös virhe.

      Aamulehti (19.9.2017)
      On oikeastaan järkyttävää, että meillä on tuomiokirkkoja, tuomiokapituleita ja tuomiorovasteja.

      Tuomiokirkon kohdalla on kyse puhtaasta käännösvirheestä. Sen taustalla ovat ruotsin domkyrka, englannin dome ja latinan domus. Ne tarkoittavat kupolia, ja vielä kauempaa hakien kotia.

      Tuomiokirkko eli katedraali on piispan kotikirkko eikä mikään oikeudenjakamisen ja rankaisemisen paikka.

      Vanhasuomalaiseen uskonkäsitykseen tuomio-sana toki istuu valitettavan hyvin. Tosin taas tässä voidaan miettiä, onko elämä muokannut kieltä vai kieli elämää. Eli olemmeko uskossamme niin synkkiä vain siksi, että joku joskus suomensi kodin väärin?

      Poista
  6. Käännösvirheitä on oikeasi runsaasti, ja eiks niitä kutsuta käännöskukkasiksi, vai onko se liian kevyt nimitys.

    Tuomio kuulostaa rajulta, ja lopulliselta, miltä kuulostaisi kupolirovasti, mun kierolla mielikuvituksella se kuuloistaisi niin naurettavalta, kupolihan on pää, sensijaan päärovasti olisi hieno.
    Pääkirkko, pää on ihan oiva, kertoisi että on se ylin hierarkiassa. Vaikka pää on myös omallatavallaan liian tavis.
    Kapitulin synonyymi, yksi monesta on tuomio-.

    Tuomiokirkko kalskahtaa synkältä, Kotikirkko kotoisalta mutta liian arkiselta...ei mahdu nyt kupoliin.

    ps. Uskon että elämä muokannut kieltä, kertoohan sen lukuisat murhajärvet, kuolemanjoki, murhaniemi..kaikilla surullinen historia.
    Kartalta löytyy kauheasti Helvetin-paikkoja ja jopa Hätäpaskansuo (-lähde, -mäki), joku kysyisi missäpäin asut? -Hevonperseessä.
    Sieltä aasinsilta että tosiaaan Suomessa on paljon hävyttömiäkin paikannimiä.

    -C

    VastaaPoista
  7. Muinaiset nimet tuntuu syntyneen usein ilmiöstä, tai siis Murhakorvessa tapahtui murha. Kallioniemi on niemi, jossa on kallio. Tosin Vittulanjänkä tuskin on noin loogisesti nimetty. Ehkä kaamoksen aikaan Saamelaisilla on ollut tylsää ja laittaneet nimet "läskiksi" =)

    Eipä sillä, kielitutkijat sanovat, että etelä-suomestakin löytyy saamalaisperuja olevia paikannimiä. Muualta tulleet työnsivät saamelaiset lapin tuntureille.

    VastaaPoista