Haaveena maailma, jossa internetiä ei olisi koskaan keksitty
Elokuussa 2024, kun koulut alkoivat, puhuttiin koulujen kännykkäkielloista ja kirjoitin Älypuhelinzombiet-kirjoituksen. Uutisoinnissa nähtiin jopa lause "Ihminen, joka kävelee ilman puhelinta, on jotenkin vammainen". Jatkan nyt tästä aihepiiristä.
MENNÄÄN ALUKSI METSÄÄN
Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. On korpea, lähimetsää ja metsiköitä; suomalainen siis asuu keskellä metsää. Metsän luulisi olevan suomalaiselle yhtä tuttu ja selvä asia kuin, että talvella on kylmää ja pimeää, mutta näin ei tunnu olevan 2020-luvulla.
Ihminen on vieraantunut luonnosta, metsistäkin on saatu kuin extremekokemus. Lapsille ja aikuisillekin mainostetaan metsäkylpyjä, joka tarkoittaa, että metsään mennään kokemaan metsä eli olemaan metsässä. Vaikka asumme keskellä metsiä, niin kumminkin nykyihmiselle metsä on jokin erikoisuus, joillekin jopa vähän pelottava elementti.
“ Kermapyllyt metsänreunassa: Hui, metsässä on pelottavaa ja vaarallista, hyttysiä ja oravia. Täytyy varata ohjattu metsäkylpy, eihän metsään muuten uskalla mennä. ”
Jokaisen lapsen pitäisi osata tehdä kuperkeikka, mennä kyykkyyn ja kiivetä puuhun. Kuulostaa helpolta, mutta ei liikunnanopettajien mukaan enää ole nuorille helppoa. Nuorista noin 40 prosenttia on niin huonossa kunnossa, että se uhkaa jo terveyttä. Tavalliset lajit, kuten lentopallo tai pesäpallo, ovat liian vaikeita monille. Tekemistä joudutaan helpottamaan lähes joka lajissa. Jaksaminen ja sinnikkyys ovat heikentyneet. Osa oppilaista pelkää hikoilemista, ja paha hengästyminen voi olla täysin uusi asia. Miten tällainen voi olla edes mahdollista?
Poikkeukset tilastoissa
Kuopiossa lapset olivat päätyneet metsään rakentamaan kaatuneista puista jämerän majan ja olivat käyttäneet siihen paljon aikaa. Jotkut metsässä liikkuneet aikuiset kokivat turvattomuuden tunnetta (woke-sanastoa) eli pelkäsivät nähdessään lapsien tekemän majan. Kuopion kaupunki sai ilmoituksia metsässä olevasta majasta, jonka jälkeen joku Kuopion virkahenkilö kävi niittaamassa majaan kiinni majan purkukäskyn. Lainkuuliaiset lapset purkivat majan, jonka jälkeen asia tuli julki ja repesi "someraivo". Sen kerran, kun lapset päätyvät metsään rakentamaan majan, niin sitten sekin ilo pilataan aikuisten taholta. Kuopion kaupunki sai sen verran tuohtunutta palautetta, että maja rakennettiin uudestaan ja Kuopion kaupunki auttoi lapsia rakentamaan uuden majan.
KOULUJEN VÄLITUNTIMUUTOKSET 2000-LUVULLA
Ennen 2000-lukua, kun minä olin peruskoulussa, niin oli itsestäänselvyys, että välitunneilla mennään ja ollaan ulkona. Vain kovilla pakkasilla pysyttiin sisällä.
2000-luvun puolella tapahtui jotain mystistä, alettiin puhua sisävälitunneista.
“ Vuonna 2010 uutisoitiin kalevassa: Yläluokkalaisia ei juurikaan tunnu kiinnostavan välituntien vietto ulkosalla, vaikka osa kouluista pystyykin tarjoamaan virikkeellisen välituntipihan. Yleistä on, että alaluokkalaiset viettävät välituntinsa ulkona ja yläluokkalaiset saavat olla sisällä. Joillakin kouluilla yläluokkalaisillakin on yksi pakollinen ulkovälitunti päivässä. ”
En ole löytänyt tarkkaa vuotta, milloin tämä trendi on alkanut. On tainnut alkaa vähitellen, ilman mitään tietoista päätöstä, mutta ainakin jo vuonna 2010 siitä on puhuttu. Sisävälitunnit yleistyivät ja vakiintuivat 2010-luvulla - tuli uusi normaali. 2010-luvun lopulla, vuosina 2018-2019 tuulen suunta kääntyi ja alettiin keskustella pakollisesta (yhdestä) ulkovälitunnista, josta oppilaat eivät tietenkään pitäneet.
2010-luku oli mennyt sisävälitunneilla ja älypuhelinta selaten. 2020-luvun alussa herättiin, että näillä kahdella asialla on yhteys. Alettiin ajatella kännykkäkieltoja ja pakollisia ulkovälitunteja. Samoihin aikoihin korttipakan sekoitti lopullisesti koronapandemia ja ulkovälitunneista ruvettiin tekemään jälleen enemmän pakollisia.
- Oppilaat kirjoittivat mielipiteitään lehtiin
- Akaan seutu - 8.12.2021
- UutisOiva - 1.2.2022
- Satakunnan kansa - 2.2.2023
Oppilaat toivoivat sisävälitunteja takaisin. Koronapandemia oli hyvä syy kouluille muuttaa totuttuja tapoja.
2020-LUVUN VÄLITUNNIT JA KÄNNYKKÄKIELTO
Suomalaislapset ovat niin huonossa kunnossa, että kouluihin palkataan personal trainereita. 2020-luvulla välitunneistakin on täytynyt tehdä kuin joku eksoottinen kokemus. On sisävälitunteja, (pakollisia) ulkovälitunteja ja toimintavälitunteja. Älypuhelimen katselun tilalle oppilaille tarjotaan toimintavälitunteja, joilla saattaa olla ohjelmaa erilaisesta liikunnasta lukemiseen ja mopon korjaukseen asti. Välitunneilla täytyy olla koulu-personal trainer, joka liikuttaa oppilaita. Koululaisilta on kadonnut kyky tehdä omatoimista liikkumista, eivät vain keksi ja osaa.
Kuva on luotu Copilot-tekoälyllä.
Kangasniemeläinen koulu teki uudistuksen älypuhelinten käyttöön (kännykkäkielto). Oppilaiden käytös muuttui dramaattisesti. Oppilaista valtaosa osallistui aktiivisesti useasti päivässä pidettäville toimintavälitunneille.
Normaalit asiat tuntuvat oppilaista ihmeellisiltä:
"Jaksan enemmän, kun en katso koko ajan puhelinta. Nyt voi katsoa muita silmiin ja puhua oikeasti."
Näin oppilaat kommentoivat kännykkäkieltoa.
Viereisessä kuvassa kaksi teiniä juttelee ilman älypuhelinta ja yrittävät ottaa katsekontaktin.
YHTEENVETOA
1980-1990-luvuilla, jolloin ei ollut älypuhelimia, ei internetiä ja televisiossa oli vain 2-3 kanavaa, lapset katsoivat Taotao, pieni pandakarhua sekä Peukaloisen retkiä. Tuolloin elettiin kylmän sodan loppuvuosia, mutta eihän lapset sitä tienneet, vaan he kirmasivat pitkin metsiä ja tekivät majoja - lapset osasivat leikkiä ja he keksivät tekemistä päiväksi.
Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991. 1990-luvulla turvalliset animaatiosarjat vaihtuivat Turtleseihin ja Prätkähiiriin, joissa riitti äksöniä. 1990-luvun puolivälissä saimme ensimmäiset kunnon kännykät sekä internet oli jokaisen ulottuvilla. 1990-luvulla maailma muuttui ja paluuta ei ollut.
Millenniaalit ovat viimeinen sukupolvi, joka on nähnyt ja kokenut maailman ilman älypuhelimia ja internetiä. Z-sukupolvi tuli maailmaan, jossa internet oli päässyt jo hyvään vauhtiin. Z-sukupolvi otti omakseen sosiaalisen median ja loi siinä sivussa Z-sukupolven slangin.
Kun millenniaalit olivat 1980-1990-luvuilla koulussa, niin heillä oli vain yksi välitunti-käsite. Välitunti oli välitunti, jolloin kaikki menivät ulos 15 minuutiksi tekemään jotain ja välituntia valvoi (jos valvoi) yksi opettaja. 2000-luvun puolella Z-sukupolvi muutti myös koulujen välitunnit, heidän aikanaan keksittiin sisävälitunti ja toimintavälitunti, joista tuli uusi normaali.
2010-luvulla älypuhelimet yleistyivät ja aluksi kouluissakin innostuttiin niistä, koska niitä voitiin käyttää opetuksen apuna. Jossakin kohtaa mopo karkasi metsään ja alettiin puhua lasten ja nuorten ruutuajasta. 2020-luvulla pinnalle nousivat sanat aivomätä (brain rot) ja tuomioselailu (doomscrolling). Esimerkiksi liiallinen Tiktokin selailu johtaa aivomätään. Vuonna 2023 Tiktokista tuli nuorten suosituin uutislähde ja sen jälkeen tilanne on vain vahvistunut.
Idioluutio-elokuvassa (Idiocracy) seikkaillaan 2500-luvulla, jolloin ihmiskunta on tyhmentynyt radikaalisti, jolloin nykyihminen on maailman viisain ihminen. Idioluutiossa 2500-luvulla juodaan vain virvoitusjuomaa ja sillä kastellaan myös kasvitkin, televisiosta tulee vain aivomätäohjelmia - ihmiskunta on taantunut.
Idioluution kuvaama maailma voi olla totta, mutta se syntyy hieman eri tavalla, kuin elokuvassa. Älykkyys kasvoi pohjoismaissa vuoteen 1995 asti (kännykkä ja internet saapuivat), jonka jälkeen älykkyysosamäärä (ÄO) on laskenut keskimäärin 0,23 pistettä vuodessa. Tällä vauhdilla 2430 vuonna suomalaisten keskimääräinen älykkyys on pudonnut nollaan.
Ihmiskunnan taantuminen alkoi 1990-luvulla ja 2020-luvulla aivomätä on hyvässä kasvussa. Z- ja alfa-sukupolvet vain doomscrollaavat Tiktokia ja aivomätä lisääntyy. Z-sukupolven slangi köyhdyttää heidän suomen kielen sanavarastoa, he eivät osaa puhua puhdasta suomea, eivätkä kirjoittaa. Nuorten sukupolvien aivot ovat tottuneet lyhytvideoihin, joten he eivät kykene edes lukemaan tai kirjoittamaan vähän pidempiä tekstejä.
Taantuminen ei rajoitu vain aivomätään, vaan nuorten fyysinen kuntokin romahtaa, he eivät osaa liikkua, joillekin perustaidotkin on vaikeita. Jos kehitykseen ei tule muutosta, niin vuonna 2050 maailman aikuisväestöstä 60 % on ylipainoisia tai lihavia. Likinäköisyys (myopia) on lisääntynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Idioluutio 2.0 tulee.
Kouluissa 2010-luvulla oppilaat tottuivat sisävälitunteihin ja eivätkä haluaisi mennä ulos. Jos ulos mennään, niin silloin oppilaat vaativat toimintavälitunteja, joilla voi olla jopa personal trainer ohjaamassa tekemistä - omatoimisuus on hukassa. Vielä 1990-luvulla tällaista menoa olisi pidetty absurdina tai vitsinä.
2000-luvulla lapsen ensimmäinen lapsenvahti on voinut olla tabletti tai älypuhelin, jonka jälkeen kohta saa tapella ruutuajasta - siitä se aivomätä saa alkunsa. Lapsille täytyy järjestää metsäkylpyjä, koska nykyään päiväkotien pihatkin ovat steriilejä asvaltti- ja tekonurmialueita. Päiväkodin pihan reunassa saattaa olla muutaman neliömetrin kokoinen "luontoalue", jossa on yksi mänty pystyssä, jonka ympärillä on kunttaa. Sillä alueella lapsi voi saada luontokokemuksen, mutta eihän se ole metsä. Ei ole sitten ihmekään, jos lapsi erkaantuu luonnosta. Päiväkotien pihat ovat niin steriilejä, että arkkitehdit ovat unohtaneet, että pihassa olisi hyvä olla myös varjopaikkoja.
Toivoa voi vielä olla, koska jotkut nuoret tahtovat lomaa sosiaalisesta mediasta ja noin puolet nykynuorista haluaisi elää maailmassa, jossa internetiä ei olisi koskaan keksitty.
Opetushallitus suosittelee puhelimen käytön rajoittamista kouluissa lakia laajemmin. Rajoitukset koskevat niin puhelinta, tablettia, kannettavaa tietokonetta, kuulokkeita, kellopuhelinta kuin älykelloakin.
VastaaPoistaKuulokkeet, kellopuhelin ja älykello... sotahan tuosta tulee kouluissa =)
Nykynuori ei kestä omia ajatuksia, joten hukuttaa ne kuulokkeilla muuhun meluun - aina mukana. Kellopuhelin on nykyään lapsen ensimmäinen puhelin. Minun lapsuudessani vain Ritari ässällä (Knight Rider) oli kellopuhelin.
Vanhemmat lykkäävät nyt kännykän ostamista lapsilleen. Iso muutos on tapahtunut vuodessa.
PoistaKansallinen aivoterveysohjelma suosittelee, että älypuhelimen hankintaa lapsille tulisi lykätä yläkouluikään asti eli 13-vuotiaaksi. Suositus perustuu muun muassa eurooppalaisten asiantuntijoiden jaettuun näkemykseen ja siihen, että 13 vuotta on myös useiden somealustojen virallinen ikäraja.
Kellopuhelinbuumin yllättävä kääntöpuoli:
PoistaLapset eivät voi enää soittaa apua.
Tiedän vain kielikylvyn metsäkylpy on vierassana.
VastaaPoistaKoulu pt missä kohdin itkunauraa?
En edelleenkään halaa puita mutta näen metsän puilta, vaikka olen kermaperss joka inhoaa partiota en silti pelkää metsää, päinvastoin maalla ollessa kun paha mieli iski juoksin metsään istuin sammalmättäälle ja nostin katseeni, oli satanut ja näin kimaltavan hämähäkinseitin, se oli niin kaunis että paha mieleni hävisi pufff.
Olin rakastunut metsään, sydämeni vuotaa verta kun on ihmisiä jotka haluaa kaataa metsää tai kuten täällä tuodaan isoja kiviä tilalle ja istutetaan pari luumupuuta. Metsänhoidon ymmärrän jotenkin.
The Lost Island oli metsääkin niin ihmeellistä kuin olikin, hiidimme kymmeniä kilometrejä metsissä. Kävimme kesä- ja talviretkillä metsissä.
Tuo majajuttu oli uskomaton, hui kauhistus siellähä voi budjaa sillanalusväkeä.
Toinen mitä en ymmärrä on vastamelukuulokkeet, miten voi ne korvilla ajaa autoakin!
Palatakseni omaan kouluaikaani olimme parittain sisällä jos saimma olla järkkäreitä se oli erilaista ja siistiä. Muutoin aina ulkona, tosin yläasteella ei aina silloin juoruimme milloin missäkin, tai soitimme pianoa, skolen jälkeen kävimme metsässä autiotalossa miettimässä syntyjä syviä.
Mutta lapsuudenkodin takana alkoi metsä, joka oli talvisin pelottava varsinkin kuun luodessa pitkiä varjoja.
Skotlannissa alkuperäisistä metsistä on jäljellä vain prosentti.
Ruutuajasta tuli mieleeni kun 50+v suurperheen äiti päätti 20v vieraan ruutuajasta kun hän ei ehdi niin ei sekään saa. En voinut kuin nauraa kun kuulin tuon.
Ruutuaika on monen lapsenvahti, eli annetaan olla ruuduilla.
Geenitekniikkaan ja -tutkimukseen keskittyvä islantilaisyritys deCODE väittää, että ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä laskee vääjäämättä. Lasku ei ole kovin jyrkkä, vain noin 0,4 pistettä vuosikymmenessä, ja tuo tutkimus tehty 10v sitten, mutta lasku kuitenkin. Vuosisatojen ja -tuhansien myötä ihmisistä siis tulee idiootteja ja herkkuhetken nallekarkille tuli koti-ikävä.
Miten likinäköisyys on haittaa? Typeryyden ymmärrän ja aivomädän sekä että lihavuus on pian jenkkien luokkaa.
Netti on hyvä renki, mutta huono isäntä.
23 Media
VastaaPoistaSomejättien juoni: Ohjelmoidut lapset
Kiinnostava teksti ja aihe, jota tulee tuolla kouluarjessa pohdittua jatkuvasti. Emme edes tiedä vielä kunnolla, mitä kaikkea digitalisaatio, älypuhelinaika ja tekoäly meille lopulta tekee. Meitä viisaammat vai tyhmemmät voivat siitä joskus kertoa.
VastaaPoistaMinäkin muistan, että ysärinä oli järjestäjät, joku oppilaspari, joka sai olla luokassa. Muuten kaikki ulkona. Riippuu myös koulusta, saako/pitääkö olla. Osassa täytyy edelleen mennä aina ulos. Yksi lempitehtåväni on savustaa oppilaat aulasta ulos😃
Nykyvanhemmat suojelevat lapsiaan liikaa. Korkealla kiipeily, vauhdikkaat takaa-ajot, painiskelu ja leikkitaistelut ovat välttämättömiä lapsen kehitykselle.
VastaaPoistaMIT:n tutkimus:
VastaaPoistaChatGPT heikentää aivojen toimintaa jopa 55 prosenttia.
Suomalaiset ovat lihoneet neljässä vuodessa selvästi.
VastaaPoistaKristillisen opiston opettaja aloitti sateenkaarivälitunnit.
VastaaPoistaKadonneen keskittymiskyvyn voi löytää värikävelyllä.
VastaaPoistaVärikävely, kaikkea sitä keksitäänkin.
No sille joka sitä tarvitsee itselläni on multitaskaus hallinnassa ja keskittyen.
VastaaPoistaVärikävelyä harrastin syksyisin se vaan oli kivaa, kuvasin ja eksyin, koira tuli puskista onneksi ei hirvi tai karhu, noh se kuin haki mut seurasin sitä ja mentiin yhtämatkaa kotiin päin.
Suomalaiset doomscrollaavat 84 minuuttia joka päivä.
VastaaPoistaPiilotetut merkitykset tekevät alfa-sukupolven kielestä vaikeasti ymmärrettävää niin aikuisille kuin tekoälylle.
VastaaPoistaNyt tulevat mikrometsät talojen pihoille.
VastaaPoistaEllei ole omaa palstaa, edellisen kodin pihapiiri otti pattiin ihminen joka ei edes asunut taloissa halusi lanata puut pois ja tuoda vaarallisia isoja kiviä(talvisin sai varoa ettei törmää) en voi sietää ihminen tarvii puita, metsää. Ei en ole puunhalaaja mutta arvostan metsää. Mulla on mikrometsä kotona vihreää piisaa.
VastaaPoista