Sekä pohdintaa älykkyysosamääristä ja PISA-tutkimuksista
Syksyllä 2023 kirjoitin, että Suomessa pitäisi puhua suomea. Tällä kertaa jatketaan samaa aihepiiriä, pitäisi myös osata lukea ja kirjoittaa suomea.
ÄLYKKYYS
1900-luvulla ihmisten keskimääräinen älykkyys nousi 3 pistettä vuosikymmenessä (Flynnin ilmiö). 1990-luvulla tapahtui käänne, älykkyys tuntui saavuttaneen huippunsa. Vuosina 1995-1997 ihmisten älykkyys lähti laskemaan. Älykkyysosamäärä hupenee Pohjoismaissa keskimäärin 0,23 pistettä vuodessa. Tällä vauhdilla 2430 vuonna suomalaisten keskimääräinen älykkyys on pudonnut nollaan.
Normaalin älykkyyden (älykkyysosamäärä eli ÄO) keskiarvo on 100 pistettä, normaaliksi älyksi katsotaan 85-115 pistettä.
- Lievä kehitysvamma (debiili): 70-50 pistettä.
- Keskivaikea kehitysvamma (imbesilli): 49-35 pistettä.
- Vaikea kehitysvamma (idiootti): alle 35 pistettä.
Näin ollen 71-84 pistettä on alentunut älykkyys ja jos tippuu alle 70 pisteen, niin on kehitysvammainen. Ei tarvitse odottaa vuoteen 2430, kun ÄO-rajat voidaan unohtaa. Jos ihmiskunta vajoaa älykkyydessä alle 35 pisteen, niin silloin jo voidaan heittää ÄO-rajat roskiin, koska silloin kukaan ei osaa edes ajatella niitä. 0-tasolla ihminen on kuin aivokuollut (älyllisesti), ei mitään älykästä toimintaa. Käytännössä ihminen tuskin ehtii vajoamaan 0-tasolle, koska kuolee sitä aiemmin. Matalalla tasolla ihmisen toiminta hidastuu, vähenee ja tulee sekavaksi. Lopulta ei osaa pitää itseään elossa - ei syö ja juo.
Mitä älykkyys on?
Älykkyys Suomen mensan mukaan:
Älykkyyttä on kyky oppia, soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia. Älykkyys ilmenee taitona ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita. Älykkyys nähdään myös kykynä hahmottaa erilaisia asioiden välisiä suhteita sekä yksilön taitona käyttää ja kehittää omia kykyjään.
Ilta-sanomien älykkyystestissä sain 8/10, se riittää minulle.
Älykkyyden on tutkittu vaikuttavan koulumenestykseen. Uusien asioiden ja kokonaisuuksien omaksuminen on välttämätöntä opinnoissa.
PISA-TUTKIMUS
PISA-tutkimuksessa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista. PISA-tutkimuksia on tehty vuodesta 2000 lähtien.
PISA-tutkimuksen pääpainopisteinä ovat olleet matematiikka, lukutaito ja luonnontieteet. Alla olevissa taulukoissa on tilastotietoa PISA-tutkimuksista. Punaisella pohjavärillä ovat ne vuodet, jolloin kukin aihealue on ollut pääpainopisteenä. Huom. PISA-tutkimukseen kuuluu muitakin maita kuin OECD-maat.
| SUOMEN PISTEET JA SIJOITUKSET PISA-TUTKIMUKSISSA - MATEMATIIKKA | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Pisteet | Sijoitus: OECD | Sijoitus: kaikki | Maita mukana: OECD | Maita mukana: Kaikki |
| 2000 | 536 | 4. | 4. | 28 | 32 |
| 2003 | 544 | 1. | 2. | 30 | 41 |
| 2006 | 548 | 1. | 2. | 30 | 56 |
| 2009 | 541 | 2. | 6. | 33 | 65 |
| 2012 | 519 | 6. | 12. | 34 | 65 |
| 2015 | 511 | 7. | 13. | 34 | 73 |
| 2018 | 507 | 11. | 16. | 37 | 79 |
| 2022 | 484 | 16. | 20. | 37 | 81 |
| SUOMEN PISTEET JA SIJOITUKSET PISA-TUTKIMUKSISSA - LUKUTAITO | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Pisteet | Sijoitus: OECD | Sijoitus: kaikki | Maita mukana: OECD | Maita mukana: Kaikki |
| 2000 | 546 | 1. | 1. | 28 | 32 |
| 2003 | 543 | 1. | 1. | 30 | 41 |
| 2006 | 547 | 2. | 2. | 30 | 56 |
| 2009 | 536 | 2. | 3. | 33 | 65 |
| 2012 | 524 | 3. | 6. | 34 | 65 |
| 2015 | 526 | 2. | 4. | 34 | 73 |
| 2018 | 520 | 3. | 7. | 37 | 79 |
| 2022 | 490 | 10. | 14. | 37 | 81 |
| SUOMEN PISTEET JA SIJOITUKSET PISA-TUTKIMUKSISSA - LUONNONTIETEET | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Pisteet | Sijoitus: OECD | Sijoitus: kaikki | Maita mukana: OECD | Maita mukana: Kaikki |
| 2000 | 538 | 3. | 3. | 28 | 32 |
| 2003 | 548 | 1. | 1. | 30 | 41 |
| 2006 | 563 | 1. | 1. | 30 | 56 |
| 2009 | 554 | 1. | 2. | 33 | 65 |
| 2012 | 545 | 2. | 5. | 34 | 65 |
| 2015 | 531 | 3. | 5. | 34 | 73 |
| 2018 | 522 | 3. | 6. | 37 | 79 |
| 2022 | 511 | 5. | 9. | 37 | 81 |
Vuoteen 2009 asti Suomi keikkui PISA-tuloksien kärkimaissa. Suomen PISA-menestys houkutteli Suomeen tuhansia kansainvälisiä vieraita tutustumaan koulutusjärjestelmään, kouluihin ja opettajiin. Matematiikassa tapahtui notkahdus vuoden 2009 jälkeen, josta alkoi matematiikan alamäki. Lukutaito romahti vasta vuonna 2022, mutta putosi kerralla kunnolla. Luonnontieteissä ei ole niin suurta romahdusta, mutta suunta on alaspäin siinäkin. Mitä tapahtui Suomen koulutusjärjestelmälle?
Voiko PISA-testien tuloksilla selittää esimerkiksi suomalaisten älykkyysosamäärän heikkenemistä?
Asiaa kommentoi Helsingin yliopistosta psykologian ja kansanterveystieteen tohtori sekä psykologian professori Markus Jokela.
Markun Jokela kommentoi - 19.4.2023:
Lähestulkoon varmasti ei. Jos Pisa-tulosten heikkeneminen johtuisi vain älykkyydestä, vaikutukset näkyisivät koulun ulkopuolella. Olisi esimerkiksi hankaluuksia lukea sanomalehteä ja aikatauluja tai selvitä arjessa. Sellaisesta ei ole selkeitä viitteitä.
Suomalaisten älykkyys alkoi laske vuoden 1995 tienoilla, mutta miksi? Silloin saimme internetin ja tietokoneet sekä kännykät yleistyivät - digitaalinen vallankumous, aivoja ei tarvinnut niin paljon enää käyttää. Voisiko 1990-luvun lopulla alkanut älykkyyden taantuminen alkaa näkyä 2010-luvulla? Professori Markus Jokela ei oikein usko tähän teoriaan, koska viitteitä sellaiseen ei ole.
Vuoden 2024 alussa näimme uutisia "Lukiolaisten ja yläkoululaisten luku- ja kirjoitustaito karmealla tasolla". Näin ollen on viitteitä, että nuorilla on suuria ongelmia koulun ulkopuolellakin.
MTV:n haastattelemat opettajat kommentoivat - 14.1.2024:
Sanavarasto on kaventunut, keskittymiskyky ei riitä parin sivun mittaisen tekstin lukemiseen ja joillain ei ole lainkaan käsialaa. Oppilaat eivät pidä kirjojen lukemista tärkeänä, koska kokevat, ettei se opeta mitään hyödyllistä edes äidinkielen kannalta.
Oppilaat ovat jakautuneet kahtia taitojensa mukaan. Heikot ovat entistä heikompia, ja hyvin pärjäävät ovat entistä parempia. Keskitason osaajia on aiempaa vähemmän, kun ääripäät korostuvat. Yläkouluun että lukioon tullaan entistä huonommilla pohjatiedoilla ja -taidoilla.
Lukion äidinkielen opettajan mukaan ongelmat eivät koske enää yksittäisiä asioita, kuten oikeinkirjoitusta tai yhdyssanoja, vaan laajemmin esimerkiksi omien ajatusten sanoittamista. Keskittymiskyvyn puute heijastuu moneen asiaan, kuten lukemiseen. Lukion opettajan mukaan opiskelijoiden työmuisti vaikuttaa heikentyneen, sillä opiskelijat saattavat lukea esimerkiksi parisivuisen tekstin muistamatta juurikaan mitään sen sisällöstä koko tekstin luettuaan. Tekninen lukeminen vie kaiken energian. Ei esimerkiksi osata tiivistää juuri luettua tekstiä.
Myös niin sanottu luonnollinen kielitaju ja -korva ovat yläkoulun opettajan mukaan heikentyneet. Tällä tarkoitetaan luonnollista äidinkielen oppimista, joka ei vaadi varsinaista opiskelua. Suomen kielessä tällaisia ovat esimerkiksi persoonamuodot ja verbin taivutukset. Lisäksi oppilaat saattavat luoda teksteihin omia sanoja tai lauserakenteita, joita käytetään esimerkiksi englannin kielessä.
Vuoden 2023 tammikuussa uutisoitiin "Oppilaita ei enää haluta jättää luokalle, vaikka kaikkien taidot eivät riitä seuraavalle tasolle".
Älykkyys taantuu ja koulumenestys rapautuu, mutta kumminkaan oppilaita ei enää haluta jättää luokalle - paradoksi.
Vai selittääkö tämän kaiken trendikkäät ADHD-diagnoosit, kohta kaikilla on ADHD. Lapsen levottomuuden todellinen syy voi jäädä hoitamatta, jos kaikki oireilu leimataan ADHD:ksi.
Kohti vuotta 2430, kyllä olen huolissani. Älykkyys laskee sekä 50 %:lla ihmisistä on ADHD ja toisella 50 %:lla on masennus ja heitä ahdistaa maailma.
Kirjoitin vuosia sitten että geenitekniikkaan ja -tutkimukseen keskittyvä islantilaisyritys deCODE väittää, että ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä laskee vääjäämättä. Lasku ei ole kovin jyrkkä, vain noin 0,4 pistettä vuosikymmenessä, mutta lasku kuitenkin. Vuosisatojen ja -tuhansien myötä meistä siis tulee idiotteja. Soon morjens!
VastaaPoistaTyhmyys tiivistyy tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Herkkuhetken nallekarkille tuli koti-ikävä.
Katsoin kun Disneyllä oli Idioluutio-elokuvan, ihan järkyttävää kuraa.
Tyhjä mieli, tulos aivokasvain.
Adhd on uusi normaali, olipa surullinen adhd-kartta.
On sanottu että tuo diagnoosi voi syntyä lekurien kokemattomuudeestakin, esmes Pohjois-Karjalassa ”Meillä on ollut jo pidemmän aikaa valtakunnan korkeimmat adhd-lääkeostot ja diagnoosien määrä on viime vuosina vain kiihtynyt.” Joensuun tienoilla "Toisen pojan äiti koki, että lapsen koulusta painostettiin diagnoosiin ja lääkityksen aloittamiseen. Toisen pojan isä puolestaan kertoi, että nopeasti ja virheellisesti tehty diagnoosi purettiin vuosia myöhemmin kunnollisten tutkimusten jälkeen."
Kansainvälisissä tutkimuksissa lasten ja nuorten adhd:n yleisyyden arvioidaan olevan noin 5 prosenttia (3,6–7,2 prosenttia). Pohjois-Karjalan 7–12-vuotiailla esiintyvyys olisi siis diagnoosien perusteella noin nelinkertainen kansainväliseen keskiarvoon verrattuna.
Varmaan osa on ylidiagnosointia. Kärsi lapsuus ja saa 40+ adhd-diagnoosi ja ymmärrät miten pska oli lapsuus.
Uskonnossa oli elämäntieto-ope, (siis luokka oli jaettu ussa/elämänkatsomus) olin siis rehdissä uskonnossa, turha lukea kokeeseen ussankirjaa kun vastaukset piti säveltää hiihaa.. näinpä ussannumero meni persmäkeä eikä lohduttanut kun sanottiin ettei uskonnolla tee mitään.
Numero nousi kun ope vaihtui, muutenkin pidin uskonnosta.
Onnekseni meitin perheessä luettiin paljon, ja jopa vaikka itse opin lukemaan kuuntelin mielelläni kun äiti luki broidille satuja.
Kirjastoon menin 7v kun sain ekan kirjastokorttini, ja voi että kirjapinoja lainattiin urakalla.
Uusin hiljattaen kirjastokorttini koska edellinen katosi ja kadonnut myös kaikki tietoni.
Koska pidin saduista pokkasin jo 11v äikän kirjallisuudesta täydet pojot, aina se ei kuitenkaan ollut mieleeni kun pidin niitä kirjoituksiani lapsellisena.
(ja jos jouduin lukemaan sen kaikille tai ope luki)
Kirjoitin tarinoita, runoja ja suunnittelin lehteä jota möin perheenjäsenille ja ystäville.
Luin todella paljon ja lukeminen innostaa yhä, olen kirjakahmari.
Mun kirjahyllyssä on metrikaupalla kirjoja, kun naapurin kirjahyllyssä on pulloja.
Teen tosin harvoin inventaarion ja laitan kiertoon kirjoja jotka ei miellytä, eli harvoin ja harvat kirjat.
Luin ja soitin pianoa sekä osallistuin valtakunnalliseen matskunkokeeseen.
Ruokin mielikuvitusta, lukemista, kirjoittelua.
Tykkään sanaristikoista ja kryptoista, mutta inhoan sudokua, tiedän periaatteen mutten pidä siitä.
Enpä tiedä miten älykäs olen, sain IS testissä 9/10 riittää mulle.
Idioluutio-elokuva kertoo idiooteista, joten tasokin on alentunut.
PoistaKokeilepa Mensan nettitestiä. Se on jo haastavampi, 35 tehtävää ja aikaa on 25 min - testi on suuntaa antava. Sain 124 pistettä, 5,5 % väestöstä saa paremman tuloksen. Pärjäsin paremmin kuin 94,5 % väestöstä. Mensan raja on 130 pistettä (2 % väestöstä), voin sanoa, että olen melkein mensa. Ainakin sain reippaasti yli 115 pisteen, riitti minulle =)
Koulussa olin 7-8 oppilas, keskitason oppilas. Peruskoulussa ei ollut mitään tavoitteita, siis enpä ajatellut, että pitäisi repiä aina 10, menin vaan virran mukana. Yläasteella (nykyään puhutaan 7-9-luokista) tajusin, että mulla on hyvä muisti, mutta kirjojen lukeminen ei ole ollut mun juttu. Saatan lukea kirjan vuoden aikana, mutta netissä luen paljonkin kaikenlaista (joka päivä) ja katselen videoita sekä TV:stä katselen kaikenlaista. Kisailuvisailuohjelmista jää päähän enemmän tai vähemmän hyödyllistä nippelitietoa. Dokumenteistä saa tietoa joka lähtöön.
Olen uomo universale (luova yleisnero) , tiedän monesta asiasta jotain =)
Ällistyttävä Pauli Halonen, 13-vuotias, oppii lähes mitä vain.
VastaaPoistaMensan testi pitää tehdä kun tilanne sallii.
VastaaPoistaVaikka varmaan hieman ärsyttäisi.
Monilahjakkuus on aina hieno homma, mäkin btw näen asioita, tunteita ja ääniä väreinä, mutta matematiikan jätän Paulille.
Oma koulutieni tähteys oli äikän kirjallisuus, kuvaamataito ja liikunta miinus pesäpallo jos ei ollut sisäjoukkueessa, painuin niin pitkälle kun pääsin ja tein pikkukivistä nalleja. En myöskään pitänyt suunnistuksesta, ensin kävelee pari kilsaa syksynhajuiseen metsään ja sitten tuntuu että tulee kipeäksi, frendin kanssa oltii odottamassa että muut tekee rasteja joita kopsataan, en siis kyennyt ravamaan kuin hirvi hirvimetsässä, siitä lähtien aloin olemaan kermaprse joka ei metsään mene nukkumaan.
Bilsasta kiinnostuin myöhemmin ihmetellen miksi ei aiemmin, asioihin vaikutti aina millainen ope oli, yläasteella ussanope oli ärsyttävä niinpä kirjoitin aina pistareihin Kreivitär V jonka ope alleviivasi punasella ja teki paperiin rasvaläiskiä.
Jota kommentoitiin äänekkäästi.
Swedun ope oli erikoinen ja asetti mut apuopeksi(yäk)
Hissanope oli liian lässy terkut vain, ankara oli matskunope, ja luokanvalvoja oli liikanopenakin, poikien liikkaope oli jäätävän komea varmaan moni naisoletus kuolas sitä.
Lukiossa olikin eri sävelmät.
Oho my lifestory.
Tutkimus: Miehet ovat naisia parempia suunnistamaan.
PoistaKoulussa tytöt voisivat vedota tieteellisiin tutkimuksiin suunnistuspäivinä ja vaatia jotain hyvityspisteitä, koska evoluutio on ollut heitä vastaan =)
Itse olen mielestäni hyvä hahmottamaan uusia paikkoja nopeasti ja suunnistamaan uusin paikkoihin - hyvä avaruudellinen hahmotuskyky.
Lapsia valmennetaan jo päiväkodissa pääsykokeisiin. 6-vuotiaille järjestetään niin salaisia soveltuvuuskokeita, etteivät kaupungit suostu paljastamaan niistä mitään.
VastaaPoistaKun lapsena meno on jo tällaista, niin onko ihme, että nuoria ahdistaa ja masentaa.
Synkkä arvio Suomen koulujen syöksykierteestä.
VastaaPoistaNykyään esikoulua käydään kaksi vuotta.
VastaaPoistaLapsiparat eivät saa olla lapsia, ikävää!
Mun lapsuuteeni kuului erikoisia juttuja miksi mm. ihmeessä 3v pitäisi osata ommella nappi kankaaseen, jos et osaa et pääse häpeäpenkiltä leikkimään, kuten ystäväni joka ompeli suitsait.
Multa puuttuu suunnistuskyky katsos kun eksyn viiden hengen kyläänkin.
No, jos tarkkaan katsoo onnistuu jotenkin.
Mut harvallapa on erikoinen veri.
Muutama vuosi sitten eräs naapurin lapsi ilmoitti "Mä meen viskariin", mä olin ihan kujalla, että mistä puhuu (tuli mieleen vaan Arttu Wiskari). Sitten selvisi, että se on joku eskarin esiaste - tavallaan kaksi vuotinen eskari. Viskari (5-vuotiaille) oli joku kokeilu silloin.
PoistaTäälläpäin sanotaan päikyksi joka siis kattaa kaiken päivähoidon myös eskarin,
VastaaPoistaitse siis jouduin melko varhain päikkyyn ja kävin sitten vuoden eskaria.
En kyllä tiedä mikä päikky oli kun iskä haki puolenpäivän aikaan ruokiksellaan kotiin, olinko puolipäivää hoidossa, entäs loppupäivä ei mielikuvia.
Eskaria kävin aamuryhmässä, loppupäivän kotona usein oli meillä iltapäivähoidossa ekaluokkalainen.
Ja myöhemmin pidin srk päiväkerhoa pienille, ja paikallisessa päikystä tultiin hakemaan töihin, en mennyt vaan menin muualle. Harvoin noin käy maybe ku kaikki tunsi kaikki.
Kun minä olin lapsi, oli lastentarhoja, mutta sitten joku keksi, että tarhoissa on vain eläimiä, joten parempi nimi on päiväkoti (voi olla se "päikky"). Uusin villitys on puhua varhaiskasvatuksesta.
PoistaNykyään varhaiskasvatuksen 1-2 viimeistä vuotta on esikoulua (eskari), joka on nykyään velvollisuus (pakollinen). Näin ollen jokaisen lapsen täytyy mennä varhaiskasvatukseen ainakin eskariin, jossa katsotaan lapsen valmiutta peruskouluun.
Minäkin olin lastentarhassa vain puolille päivin, muut menivät päiväunille, minä lähdin menemään =)
Suomalaistutkimus:
VastaaPoistaLasten kiinnostus matematiikkaa kohtaan hiipuu 3 ensimmäisen kouluvuoden aikana.
Ylen Opepeli.
VastaaPoistaMatemaatikko muistutti 50 vuotta sitten:
VastaaPoistaUudet oppikirjat pyrkivät helppouteen, mutta matematiikan oppimiseen ei ole oikotietä.
Hauska opepeli selvisin syyslomalle asti ja joululomallekin..." Sinun olisi pitänyt puuttua tilanteeseen koulun järjestyssääntöjen vuoksi. On totta, että pukeutuminen kuuluu oppilaan itsemääräämisoikeuden piiriin. Silti koulu voi rajoittaa sitä esimerkiksi turvallisuuteen, hygieniaan tai hyvään käytökseen liittyvistä syistä. Opettajalla on siis oikeus ottaa pipo oppilaan päästä, mutta kannattaa tarkistaa, millaisia toimintatapoja omalla koululla on."Ee
VastaaPoistaMutta hiihtolomallekin pääsin, Onneksi olkoon, selvisit kouluvuodesta!
Sait 45/60 pistettä. Hyvä! Mielestäni olin ajatteleva ope
Onhan matikka vaativaa, täytyy löytää lukemisen pilkahdus kun osaat ja ymmärrät kirjaimia, matikan kanssa sama idea, mutta en ikinä pitänyt matikasta kun ope oli äreä.
Olikohan ekana leikkikoulu sitten lastentarha, sitä se on nytkin, tai päiväkoti eli päikky. Tuli mieleeni kun erkkaa kutsuttiin myös tarkkikseksi.
Kerroin suomea osaamattomalle olevani kindergardenissa(töissä)
Nykyään ei ole sellaisia tarkkailuluokkia (tarkkis) kuin ennen. Nykyään voi olla erityisluokkia, mutta ei ole sama kuin 1980-luvun tarkkisluokka. Sitten on kuuluisa inkluusio.
PoistaAi siis tarkkis on 1980-luvun juttuja kyllä kuulin ysärillä tarkkis sanan ja se oli erikoisluokka eli erkka. Tarkkis toi karmivia juttuja mieleeni.
VastaaPoistaMut nää ylläri vain poikia ne oli kaikki mukavia ja reiluja, monta kertaa ihmeteltiin miksi ne joutu erkkaan, erkastakin kasvaa hienoja miehiä tiedän ja naisiakin..en kertaakan nähnyt tyttöjä erkassa, jälkkärissä olen kyllä istunut mutta varmaan niin typeristä syistä kun en muista syitä, ja kerran uhattiin soittaa poliisi jos en kerro koko nimeäni, en kertonut eikä soitettu poliisillekkaan.
Noh tänään kuulin että ei olla laiskuuden kirjolla.
1990-luvulla alettiin luopua tarkkis-sanasta, koska sillä oli niin negatiivinen maine (leima otsassa). 1980- ja 1990-luvuilla ei vielä puhuttu (koska diagnoosia ei ollut) ADHD:stä, mutta selvästi monilla tarkkislaisella oli ADHD-piirteitä. Ne nuoret leimattiin vain häiriköiksi tai muuten ongelmanuoriksi, joilla oli koko ajan vaikeuksia koulussa, eikä niitä kiinnostanut koulu. 1990-luvulla tyyli alkoi muuttua, puhuttiin erityisluokista, joissa oli oppilaita, joilla oli oppimisvaikeuksia syystä tai toisesta. Erityisluokilla ei enää mielletty olevan vain "mummojen potkijoita", jotka olivat usein poikia. Vasta viime vuosina on alettu tunnistamaan paremmin tyttöjen ADHD.
PoistaNeurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikaisen mukaan runsaasta äänikirjakuuntelusta ei ole haittaa.
VastaaPoistaMulla on äänikirjoja monta, se vaatii tottumista kun pidän fyysistä kirjoista.
VastaaPoistaJuu vanhemmat ihmiset ei ymmärrä masennusta tai paniikkihäiriöitä, ne sanoo että kengät jalkaan ja ulos.
Ai niin, sain kerran sukulaiselta takin sen taskusta löytyi masislääkettä olin ihan waat sillä.
ADHD alkaa olemaan kansantauti ja monet ymmärrykset saa miksi tuo on tuollainen ei relaa koskaan, niin sai ADHD diagnoosin ei halua lääkkeitä.
Aika moni mahtuu kirjoille, mutta nuo ihmiset ovat kuin pikkulapsia aivan vallatoman ihania, sanovat suoraan mitä ajattelee esim ensitapaaminen mies kysyy toiselta onko Down syndrooma, tyttö sanoi on.
Omissa skolemuistoissa ei luokassani ole ollut yhtään ADHD tapauksia, villiinnyttiin toisinaan jos ope oli lepsu. Kukaan ei kiusannut ketään me likat arvioitiin poikia esim kakskolmasosaajalkaiseksi. Ja naurettiin.
Silloin ylempiluokkalainen tuli luoksemme ja kysyi haluatteko salmiakkia sytytti tulitikun ja sammutti sitten käski nuolla. Ee jäi mysteeriksi. (Ei nuoltu)
Kaikille tasa-arvoista suomalaista peruskoulua ei enää ole, sillä koulujen väliset erot ovat niin suuret.
VastaaPoistaUusi ilmiö vantaalaisessa lukiossa:
Opiskelijat eroavat nyt joukolla heti täysi-ikäistyttyään - oppivelvollisuus loppuu silloin.
THL:
VastaaPoistaRuotsinkieliset lapset voivat suomenkielisiä paremmin koulussa, mutta kokevat kotona enemmän henkistä väkivaltaa.
Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin 400 uutta sanaa.
VastaaPoista9/10 mokasin kulttuurisodalla. En ajatellut tarpeeksi.
VastaaPoistaOn aikuisia jotka eivät näe tulevaisuuteen, vaikka kouluikäisenä olisikin hyväosainen ja syntynyt kultalusikka persseessä.
Joka kolmannella lukiolaisella on vaikeuksia tunnistaa valhe totuudesta netissä.
VastaaPoistaLukioiden erityisopettajien mielestä opiskelijoiden oppimisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet viime vuosina.
VastaaPoistaMielestäni jos tuen tarvetta on tukea tultava, otettava persoonat vastaan.
VastaaPoistaTottakai lisääntyy kun vaatimukset kovenee, et pärjää tässä maailmassa.
Luin juttua miten vankilassa taposta 11v kakkua syömässä, sai ekaa kertaa elämässään istua tiettarin ääreen, mutta ainoa sivusto minne pääsi oli lukea tekoälystä ja vastata kysymyksiin, tehdä tarkastuksia auttaa tekoälyä.
Onko näitä vanhempia ihmisiä joilla ei ole tiettareita, tai älypuhelinta.
Salaliittoteorioita korotsusta fanittava frendi käyttää peruspalikkaa kun pääsee soittamaan/vastata ei muuta, jos joku lähettää viestin jossa hymiö tuskastuu kun siihe tulee vain suhero hänen palikkaansa. Ei käytä tietokonettakaan.
Eli on niitä.
Itse aloin olemaan koneella että meillä oli perheessä yhteiskäytössä tietokone, ja tietokoneella ajat, usein kyllä nukahdin hiiri kädessä=yhteys katkennut.
Pelasin enkun kielisiä pelejä ja on ollut paljon apua.