Maamme-laulusta
Maamme on Johan Ludvig Runebergin runo alkujaan, runo oli Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ensirunona vuonna 1848. Runeberg kirjoitti runon ruotsiksi, kuten Vänrikki Stoolin tarinatkin - suomenruotsalainen, kun oli. Vårt land -runo kääntyi pian suomeksi ja siitä tehtiin lukuisia versioitakin. Paavo Cajanderin käännös vakiintui ja nykyinen Maamme-laulu onkin Paavo Cajanderin käännösversio vuodelta 1889. Täytyy kumminkin muistaa, että Cajanderin versio pohjautuu jo aiemmin tehtyyn käännökseen.Runeberg suunnitteli Maamme-runon sävellettäväksi. Muutama säveltäjä teki sävellyksen, mutta saksalaisen Fredrik Paciuksen sävellys vakiintui Maamme-runon säveleksi ja näin meillä oli Maamme-laulu. Myöskin Viro otti Paciuksen Maamme-sävelen käyttöönsä kansallissävelenä.
Alun perin Pacius ei edes säveltänyt teosta kansallislaulu tavoitteena. Hänellä oli vain kaksi päivää aikaa tehdä sävellys ja harjoittaa kuoro sekä toiset kaksi päivää sovittaa se torvisoittokunnalle. Muutamassa päivässä täytyi tehdä teos, jonka Pacius sävelsi ”keveällä otteella” ja tarkoitti laulun vain juhlistamaan ylioppilaiden kevätretkeä Flooran päivänä 1848. Vuosien kuluessa Maamme-laulu levisi ja yleistyi Suomessa.
Paciuksen sävellyksen alkuperästä on kiistelty. Vuonna 1875 väitettiin, että sen esikuvana olisi ollut saksalainen kansansävelmä, ns. Paavilaulu ”Der Pabst lebt herrlich in der Welt” (Paavi elää mahtavassa maailmassa).