lauantai 28. toukokuuta 2016

Kansallislaulu vaihtoon?

Kokoomus haluaa vaihtaa Finlandia-hymnin Suomen kansallislauluksi. Pirkanmaan ja Pohjanmaan kokoomusnuoret esittävät, että Maamme-laulu korvattaisiin Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnillä. Kokoomuksen puoluehallitus kannattaa aloitetta.

Maamme-laulusta

Maamme on Johan Ludvig Runebergin runo alkujaan, runo oli Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ensirunona vuonna 1848. Runeberg kirjoitti runon ruotsiksi, kuten Vänrikki Stoolin tarinatkin - suomenruotsalainen, kun oli. Vårt land -runo kääntyi pian suomeksi ja siitä tehtiin lukuisia versioitakin. Paavo Cajanderin käännös vakiintui ja nykyinen Maamme-laulu onkin Paavo Cajanderin käännösversio vuodelta 1889. Täytyy kumminkin muistaa, että Cajanderin versio pohjautuu jo aiemmin tehtyyn käännökseen.

Runeberg suunnitteli Maamme-runon sävellettäväksi. Muutama säveltäjä teki sävellyksen, mutta saksalaisen Fredrik Paciuksen sävellys vakiintui Maamme-runon säveleksi ja näin meillä oli Maamme-laulu. Myöskin Viro otti Paciuksen Maamme-sävelen käyttöönsä kansallissävelenä.

Alun perin Pacius ei edes säveltänyt teosta kansallislaulu tavoitteena. Hänellä oli vain kaksi päivää aikaa tehdä sävellys ja harjoittaa kuoro sekä toiset kaksi päivää sovittaa se torvisoittokunnalle. Muutamassa päivässä täytyi tehdä teos, jonka Pacius sävelsi ”keveällä otteella” ja tarkoitti laulun vain juhlistamaan ylioppilaiden kevätretkeä Flooran päivänä 1848. Vuosien kuluessa Maamme-laulu levisi ja yleistyi Suomessa.

Paciuksen sävellyksen alkuperästä on kiistelty. Vuonna 1875 väitettiin, että sen esikuvana olisi ollut saksalainen kansansävelmä, ns. Paavilaulu ”Der Pabst lebt herrlich in der Welt” (Paavi elää mahtavassa maailmassa).

torstai 26. toukokuuta 2016

Perttu Häkkinen ja gnostilaisuus

Perttu Häkkinen otti selvää (mystisestä) gnostilaisuudesta. Kuuntele ohjelma. Mukana Pentti Tuominen ja Harriet Väänänen Gnostilaisesta seurasta.

lauantai 7. toukokuuta 2016

Lestadiolaisten suhtautuminen televisioon

Olen keskustellut muutamien vanhoillislestadiolaisen kanssa heidän suhtautumisesta televisioon. Yleisesti on tiedossa etteivät he suosi televisiota. Olenkin yrittänyt saada selville sitä perimmäistä syytä, miksi he kokevat television negatiivisena asiana. Keskustellessa aiheesta lestadiolainen usein laittaa defenssin päälle ja keskustelu muuttuu kireäksi ja kiusalliseksi. Yritän kysellä tarkkoja ja loogisia syitä, saan vastaukseksi vain ympäripyöreitä vastauksia, kuten "Emme halua katsoa televisiota" tai "Parempi on olla ilman televisiota", tällaiset vastaukset eivät vastaa oleelliseen, että miksi niin on.

Mikäli lestadiolainen jaksaa kuunnella minun tivaamista aiheesta, eikä poistu tilanteesta pois, saatan saada vähän paremmankin vastauksen, kuten "Televisiosta tulee paljon pahaa". Paha tarkoittaa tässä tapauksessa kaikkea, mikä ei sovi lestadiolaisen maailmankuvaan - syntistä materiaalia. Toisaalta televisio ehkä voisi ollakin lestadiolaisella ja katsoa hänelle sopivaa ohjelmaa. Ongelmana on silloin kiusaus langeta syntiin eli alkaa katsoa televisiota enemmän ja enemmän. Lestadiolainen ei halua ottaa tällaista riskiä, että hän saattaa antaa Paholaiselle pikkusormen, joka viekin koko käden. Parempi on olla kokonaan ilman televisiota.