Uudelleen ladatut klassikot

ClassicReload - vanhoja tietokonepelejä tuleville sukupolville

Syväluotaus digimaailmaan ja sen historiaan -kirjoituksessa olen kertonut omaa tietokone- ja tietokonepelihistoriaani. Pelimaailman pahikset ja Doomin kautta Pasimaailmaan sekä Aapeliin -kirjoituksissa olen kertoillut räiskintäpelien historiasta.

En ole vielä suunnannut yhtään kirjoitusta vain peleille, niin olkoon tämä nyt sellainen kirjoitus, jossa puhutaan vain peleistä. Pääpaino taitaa olla nyt 1980- ja 1990-lukujen peleissä, modernien pelien alkutaival.

Pelimaailman pahikset

Ja räiskintäpelit

Ensimmäisiä askelia otti Wolfenstein 3D, mutta Doom näytti suunnan, jota seurasivat Quake ja Duke Nukem 3D.

Dragonslayer666 BOOM headshottaa taas! - kausi 3

Varoitus: Tämä teksti sisältää juonipaljastuksia liittyen Dragonslayer666.

Lokakuussa 2017 näimme 1. kauden ja lokakuussa 2018 2. kauden. Nyt vuoden 2019 tammikuussaa jo näimme 3. kauden.

Nörtti palkittiin tammikuussa 2018 Venla-gaalassa parhaana lasten- ja nuortenohjelmana. Vuoden 2019 Venla-gaalassa pääosaa näyttelevä Kujala oli ehdolla parhaaksi miesnäyttelijäksi roolistaan juuri DragonSlayerinä. Voiton vei monen harmiksi Tuntemattomassa Sotilaassa vakuuttanut Eero Aho. Dragonslayer666 kohtasi vastuttajan, jota hän ei olisi voinut voittaa edes boom headshotilla - Tuntematon sotilas.

Doomin kautta Pasimaailmaan sekä Aapeliin

Ja sen yli!

ALKUSANAT
Tämä tositarina alkaa 1990-luvulta ja kertoo pääosin Aapeli-pelisivustosta (myös Playray ja Playforia), jonka loi Apaja Oy. Apajan myöhempiä nimiä on Playforia Oy ja Namida Diamond factory Oy. Jos tunnet entuudestaan jonkin edellä mainituista, niin silloin ehkä jaksat lukea tämän lyhyehkön kirjan pituisen blogitekstin. Mikäli sinulla ei ole tietoakaan mistä on kyse, silloin teksti ei ehkä puhuttele sinua.

Tekstissä on paljon linkkejä ja viittauksia uutisiin ja tiedotteisiin, mutta omaa pohdintaakin. Näin ollen kaikki kohdat eivät välttämättä ole faktaa, muistikuvat saattaa pettää, tulkinnat olla vääriä ja en minäkään kaikkea tiedä. Näin minä olen kokenut ja nähnyt asiat, mutta joku toinen on saattanut nähdä asiat toisin - tämä on minun tarinani. Tarina on pitkä, mutta paljon jäi kertomatta, pääkohdat on pyritty mahduttamaan mukaan. Älä unohda huumoriakaan.

Tekstissä saattaa vilahtaa sinunkin nimi, mutta jotkut nimet olen tietoisesti jättänyt pois, mutta se ei tarkoita, että olisit vähempi arvoinen. Suojelen vain joidenkin rooleja, saatte itse kertoa omanne tarinanne, jos haluatte valaista asioita enemmän. Joillakin puolestaan on ns. julkkisleima, heidän nimiään on voinut käyttää enemmänkin.

Tuskin kannattaa kerralla lukea läpi, voi kulua aikaa. Jos haluat kommentoida, niin sekin ehkä kannattaa tehdä osissa. Yhteen kommenttiin on kai mahdoton tiivistää koko kirjoitus - siihen ei kykene kuin Seppo Räty.

Tätä kirjoittaessa kovassa käytössä on ollut Wayback machine, Google ja sen välimuisti, omat muistot ja vuosien varrella kertyneet arkistot sekä Taateli.com -sivustokin.

Dragonslayer666 - kausi 2

Varoitus: Tämä teksti sisältää juonipaljastuksia liittyen Dragonslayer666.

Vuosi sitten kirjoitin Dragonslayer666:n ensimmäisestä kaudesta. Dragonslayer666-hahmon on luonut Aleksi Delikouras. Ensin nörtti seikkaili kirjoissa ja YouTubessa, vuonna 2017 Dragonslayer666 pääsi TV:seen häröilemään. Yle areenaan 12.10.2018 ilmestyi sarjan 2. kausi, jota mainostettiin (ikävä kyllä) Aku Hirviniemen hahmolla.

Dragonslayer666:n 1. kausi oli Aleksi Delikouraksen lopputyö Aalto yliopistolle ja silloin sarjan tekemistä tukivat Suomen elokuvasäätiö ja Tekes. Dragonslayer666:n äitiä esittävä Elina Knihtilä oli myös Aleksi Delikouraksen opettaja, kun hän opiskeli elokuvaohjaajaksi. Delikouraksen sukujuuria on Kreikassa, isä on kreikkalainen. Kreikka näkyy Dragonslayer666:n maailmassa, hänen isäpuoli on kreikkalainen Jorgos, ja musakaa sekä fetasalaattia ei olla unohdettu. Tammikuussa 2018 Nörtti: Dragonslayer666 palkittiin Kultaisella Venlalla parhaan lasten- ja nuortenohjelman kategoriassa.

Dragonslayer666

6. lokakuuta Yle Areenaan ilmestyi kahdeksanosainen Dragonslayer666-TV-sarja, joka jatkaa YouTube-Nörtin perintöä.

Dragonslayer666-TV-sarja kertoo luonnollisesti samasta nörtistä, jonka tavoitteena on mestaruus tietokonepelikisoissa Ruotsin Jönköpingissä. Dragonslayer666 on servun pelätyin soturi, joka treenaa kymmenisen tuntia päivässä - eikä ehdi sen vuoksi käydä aina vessassa, vaan hoitaa toimenpiteen kasuaalisti muovipulloon pelaamisen aikana.

Sarjan pointti on avata niiden ihmisten silmiä, jotka vähättelevät tai suhtautuvat skeptisesti nettipelaamiseen. Kuten Dragonslayer666:n hahmo kuvastaa, ilman omistautumista ja hurjaa treenimäärää huipulle ei ole mitään asiaa. E-urheilu on urheilua ja aika ankaraa sellaista - säkällä ei pärjää.

Free to play

Vuonna 2010 perustetusta peliyhtiö Supercellistä enemmistöosuus myytiin 1,1 miljardilla japanilaisille internet- ja mobiilioperaattori SoftBankille sekä peliyhtiö GungHolle. Tämä on yksi Suomen historian suurimmista yrityskaupoista.

Vertailuna, Microsoft osti Nokian matkapuhelintoiminnan 5,4 miljardilla. Supercellillä työntekijöitä on noin 130, Nokialla kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Nokian kaupan mukana menivät ympäri maailman niin puhelintehtaat, jakeluketjut kuin suunnittelukin. Voidaan sanoa Supercellin tehneen hyvät kaupat.

Supercellin tapa tehdä rahansa edustaa peliteollisuudessa nyt pinnalla olevaa ajattelua, eli free to play -pelimallia ja pelinsisäisten ostosten tekemistä. Pelien pelaaminen on ilmaista, mutta niissä pärjääminen maksaa oikeaa rahaa. Pelisysteemin oveluuksiin kuuluu se, että ostosten hinta on hämärretty. Esimerkiksi Clash of Clansissa ei voi suoraan ostaa jousipuolustustornia. On ostettava "jalokiviä" eli pelinsisäistä leikkirahaa, joilla voi puolestaan ostaa tuon jousipuolustustornin. Tällä tavoin harva enää tietää, paljonko torni oikeasti maksaakaan. Pelaaja houkutellaan ostamaan jalokiviä paljon kerrallaan, sillä mitä enemmän niitä ostaa, sen halvempia ne ovat. Varustusten hinta kasvaa niiden tason noustessa, ja loppujen lopuksi jousipuolustustorni voi maksaa sen tasosta riippuen kahdesta eurosta noin kahteen kymppiin.

Parhaimmillaan Supercellin Clash of Clans -peliin yksi henkilö kuluttaa jopa 1500 euroa kuukaudessa. Voidaan kyllä miettiä, onko tällainen ihmisiä addiktoiva liikeidea moraalinen? On nähty uutinen, jossa 11-vuotias teki 4600 euron laskun isälleen pelatessaan Clash of Clans -peliä. Suomessa Kuluttajavirasto on huolissaan ilmaisten pelien lisäostoista. Joidenkin mielestä tällainen ansaitalogiikka on kuvottavaa ja eettisesti hyvin arveluttavaa. Supercell puolustautuu "70-80 prosenttia Supercellin liikevaihdosta tulee yli 30-vuotiailta pelaajilta, eikä nuorten peliriippuvaisten taskuista."

Onko Supercell vain yhden tai kahden pelin ihme? Talouslehti Financial Times muistuttaa, että useat peliyhtiöt ovat tehneet vain yhden menestyvän pelin. Supercellin perustajan ja toimitusjohtajan Ilkka Paanasen mukaan Zynga ja monet muut yhtiöt ovat tehneet virheen siinä, että ne pyrkivät miellyttämään liikaa sijoittajia. Tämän takia yhtiöt ovat käyttäneet epäilyttäviä markkinointikeinoja ja peleillä on yritetty rahastaa pelaajia liikaa. Nimenomaan näin, olen samaa mieltä.

Roviokin tuntuu olevan yhden pelin ihme. Rovio rämpi vuosia, kunnes keksivät Angry birdsit. Vihaisten lintujen ja sikojen kanssa on nyt vuosia menty. Väliin tehtiin Amazing Alex -peli, se teki historiaa nousemalla 8 tunnissa ladatuimmaksi sovellukseksi App Storessa. Amazing Alexin jälkeenkin on porskuteltu Angry birdseillä - tehdään vain Angry birds -pelejä. Mitäs sitten, kun Angry birds -buumi hiipuu ja Angry birds -puistot kasvavat sammalta?

Pystyykö Suomen peliala muuhunkin kuin yhden pelin ihmeisiin? kestääkö free to play -metodi enää kauan? Pystyvätkö Supercell ja Rovio toistamaan ihmeitään?