Joulukuun 1.-24. päivä tarinaan ilmestyy päivittäin uusi pätkä. Jouluaattona koko tarina on luettavissa.
Eletään lähitulevaisuutta, mutta määrittelemättömällä aikalinjalla. Eli tapahtumat saattavat muistuttaa todellisuutesi tapahtumia enemmän tai vähemmän, mutta välttämättä ne eivät edes toteudu aikalinjalla, jossa nyt olet.
On joulukuinen iltahämärä, kun juoksen hiljaisen autiolla kadulla kohti lähikauppaa. Katselen lumista maisemaa juostessani ja hengitykseni höyrystyy pakkasessa. Kadunvarrella olevat talot ovat pimeitä, eikä muita ihmisiä näy, ohitseni juoksee pysähtymättä jonkun koira - taluttajaa ei näy missään. Koira katoaa erään talon kulman taakse ja minäkin jatkan juoksemista kohti lähikauppaa.
Ilmassa saattaisi leijailla joulupipareiden tuoksu, mutta nyt ilmassa oli savunhaju, jonka talvinen tuuli toi kauempaa. Voisin kuunnella juostessani joululauluja, mutta joululaulujen sijaan korviinni kantautui ilmahyökkäyksestä varoittavan sireenin ujellus.
Olin ollut viettämässä tavallisesta poikkeavaa joulukuun iltaa kotona, kun varoitussireenin ujellus oli alkanut kuulua. Silloin olin heittänyt ennakkoon pakatun repun selkääni ja suunnannut kohti lähikauppaa. En suinkaan ollut lähtenyt kiireellä jouluostoksille, vaan lähikaupan kellaritiloissa sijaitsi alueen lähin väestönsuoja eli pommisuoja.
Juostessani kohti lähikauppaa, näin kaukana horisontissa, kuinka kaupungin keskustaa pommitettiin. Pommit kumahtelivat sekä tuliset räjähdykset poltti ja tuhosi kaupunkia. Asuin onneksi kaupungin laitamilla, mutta tuuli toi laitamille asti savun. Aiemmin näkemäni koira oli vauhkoontunut pommituksien kumahtelusta.