Maamme-laulusta
Maamme on Johan Ludvig Runebergin runo alkujaan, runo oli Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ensirunona vuonna 1848. Runeberg kirjoitti runon ruotsiksi, kuten Vänrikki Stoolin tarinatkin - suomenruotsalainen, kun oli. Vårt land -runo kääntyi pian suomeksi ja siitä tehtiin lukuisia versioitakin. Paavo Cajanderin käännös vakiintui ja nykyinen Maamme-laulu onkin Paavo Cajanderin käännösversio vuodelta 1889. Täytyy kumminkin muistaa, että Cajanderin versio pohjautuu jo aiemmin tehtyyn käännökseen.Runeberg suunnitteli Maamme-runon sävellettäväksi. Muutama säveltäjä teki sävellyksen, mutta saksalaisen Fredrik Paciuksen sävellys vakiintui Maamme-runon säveleksi ja näin meillä oli Maamme-laulu. Myöskin Viro otti Paciuksen Maamme-sävelen käyttöönsä kansallissävelenä.
Alun perin Pacius ei edes säveltänyt teosta kansallislaulu tavoitteena. Hänellä oli vain kaksi päivää aikaa tehdä sävellys ja harjoittaa kuoro sekä toiset kaksi päivää sovittaa se torvisoittokunnalle. Muutamassa päivässä täytyi tehdä teos, jonka Pacius sävelsi ”keveällä otteella” ja tarkoitti laulun vain juhlistamaan ylioppilaiden kevätretkeä Flooran päivänä 1848. Vuosien kuluessa Maamme-laulu levisi ja yleistyi Suomessa.
Paciuksen sävellyksen alkuperästä on kiistelty. Vuonna 1875 väitettiin, että sen esikuvana olisi ollut saksalainen kansansävelmä, ns. Paavilaulu ”Der Pabst lebt herrlich in der Welt” (Paavi elää mahtavassa maailmassa).
Maamme-laulu
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa;
Viel' lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran laulus, synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.
Viel' lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran laulus, synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.
Finlandia-hymnistä
Vuonna 1899 Helsingissä järjestettiin mielenosoituksellisen Sanomalehdistön päivien juhlan Venäjän toteuttamaa sortopolitiikkaa vastaan omien lehtiensä puolesta. Kaarlo Bergbom laati juhlaan kuusiosainen suomalaiskansallisen historiallisen kuvaelman, johon Jean Sibelius sävelsi musiikin ja Eino Leino sekä Jalmari Finne kirjoittivat tunteellisen ja kansallisen taustatekstin. Osat kuvasivat Suomen historian eri vaiheita kalevalaisesta ajasta lähtien. Kuvaelman viimeisen osion nimi oli Suomi herää, jonka musiikkina oli Historiallisia kuvia -teos. Vuonna 1900 siitä tehtiin uusi versio, joka sai nimekseen Finlandia vuonna 1901.Jean Sibelius oli vapaamuurari, kuten myös hänen ystävänsä Wäinö Sola, joka vuonna 1938 teki Finlandiaan sanat. Solan tekstiä varten Sibelius muokkasi Finlandiaa vapaamuurarien käyttöön - rituaalimusiikiksi. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 1940 pyydettiin runoilija V. A. Koskenniemeä tekemään Finlandia-hymniin sanat - yli neljäkymmentä vuotta alkuperäisen teoksen säveltämisen jälkeen. Koskenniemi muutti jo aiemmin kirjoittamansa Juhannushymnin sanoja sopimaan Finlandia-hymni säveleen. Jean Sibelius hyväksyi sen version ja siitä vakiintui nykyinen sanoitusversio Finlandia-hymniin.
On arveltu, että Jean Sibelius olisi lainannut Finlandia-hymnin alkutahtien sävelkulun ja soinnutuksen käytännössä suoraan Arvid Genetzin (nimimerkki Arvi Jännes) vuonna 1881 säveltämästä isänmaallisesta kuorolaulusta Herää, Suomi!. Genetzien veljet sekä Sibelius olivat tuttuja, joten alkutahtien lainaaminen voi olla kunnianosoituksen ele. Kuten Finlandia-hymniä oltiin jo ehdoteltu kansallislauluksi, niin myös Arvid Genetzin Herää, Suomi! -teosta. Herää, Suomi! -teosta on verrattu Ranskan kansallislauluun, Marseljeesiin, jota sitäkin on ehdoteltu joskus Suomenkin kansallislauluksi.
Finlandia-hymni
Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sä että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sä sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa.
"Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda." - Jean Sibelius -
Yhteenveto
Yllä on tiiviissä muodossa laulujen historiaa. Kummatkin laulut kehittyi enemmän tai vähemmän poliittisista syistä. Vallankumousta, kapinaa ja sensuuria, näitä vasten laulut nojautuivat melko paljon. Maamme-laulu tehtiin laulettavaksi, Finlandia-hymniä ei alun perin suunniteltu laulettavaksi.Maamme-laulu oli aluksi ruotsinkielinen Vårt land -runo, joka suomennettiin. Maamme-runo sai sävelen, kun noin 30-vuotias saksalainen Fredrik Pacius muutti Suomeen. Pacius sävelsi muutamassa päivässä ylioppilaiden kevätretkelle kepeän sävellyksen. Maamme-laulua hoilasivat aluksi ylioppilaat "pienissä häissä", jolloin se levisi koko kansan tietoisuuteen. Joidenkin lähteiden mukaan Pacius otti ainakin vaikutteita saksalaisesta Paavilaulusta - kiire, kun oli.
Jean Sibelius puolestaan väkersi teatterin kuvaelmaan vain musiikin, eikä pitänyt teosta aluksi kovinkaan ihmeellisenä. Myöhemmin kumminkin Sibelius muokkasi Finlandia-hymnin vapaamuurarien rituaalimusiikiksi, Wäinö Solan sanoituksilla. Hieman myöhemmin V. A. Koskenniemi kynäili Finlandia-hymniin nykyiset, kaikkien tuntemat lyriikat. Finlandia-hymnissä saattaa olla vähän mukana Herää, Suomi -laulua, mutta sekin on suomalainen laulu.
Maamme-laulu on ruotsalais-saksalainen, jos hiukan kärjistää. Maamme-laulun sävel on myös Virolla. Myöskin Finlandia-hymnin säveltä voi kuulla USA:ssa, Kiinassa ja Afrikassakin. Ero on siinä, että Finlandia-hymni on suomalaista alkuperää, toisin kuin Maamme-laulu.
Kun mietitään asiaa jääkiekkofanien kannalta, niin Maamme-laulu on silloin parempi. Maamme-laulussa on muutama kohta, jotka fanit muistavat ja voivat huutaa yhdessä: "Pohjoinen!" ja "Synnyinmaa!". Finlandia-hymni on tästä näkökulmasta vaikeampi, jos oikein hakemalla hakee huutokohtaa, niin ehkä Finlandia-hymnin toisen osan viimeinen "oi nouse, Suomi!". Oikein muuhun sävelkulku ei taivu.
Minä valitsen Finlandia-hymnin, koska on puhtaasti suomalainen ja mahtipontinen. Maamme-laulu korostaa Suomen luontoa, joka on kyllä ainutlaatuinen. Finlandia-hymnin sanoma iskee paremmin, Suomi on sisukas ja taipumaton. Pienuudestaan huolimatta on näyttänyt muille, ettei taivu sorron alle kovin äkkiä - tahdonvoimaa.
Voihan se olla myös vain sanaton kansallishymni, eihän sitä ole pakko laulaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti