Puhutaan suomea

Finglishmiä sekä kirjakieli vs. puhekieli

Suomen kieleen liittyen, olen kirjoittanut vuonna 2014, Saa alkaa tekemään!, silloin pohdin kieliopin järjettömyyksiä. Tällä kertaa lähestyn suomen kieltä hieman eri näkökulmasta.

Vastuuvapauslauseke
Kun kirjoittaa suomen kielestä ja kieliopista, niin liikkuu "vaarallisilla vesillä", ei saisi tehdä yhtään virhettä. Tämän vuoksi sanon heti alkuun, että en itsekään hallitse kaikkia kieliopin kiemuroita, mutta pyrin perusselkeään tekstiin. Kielipoliisien ei tarvitse repiä hiuksiaan.

Suomalaiset opiskelevat koulussa äidinkieltä, joka on valtaosalle suomalaisista suomen kieli. Koulussa opitaan kieliopin kiemurat, mutta moniko tarvitsee tietoisesti arjessa kielioppitietoa - no ei kukaan! Melkein kaikki suomalaiset osaavat puhua sekä kirjoittaa ymmärrettävää suomea, vaikka ei osaisi kieliopista juuri mitään kuin perussäännöt.

Huom. ihme kun äidinkieli on feminiininen käsite, ettei maskuliininen isänkieli. Maailmassa moni asia menee miehen kautta.

Tämän kirjoituksen alkulauseillakin on ollut jo monta sääntöä, jotka olisi hyvä muistaa, mutta ilman niitäkin kyllä pärjää.

• Maiden nimet kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, Suomi (maa), mutta suomalainen (ihminen) kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
• Kielten nimet kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella, suomi (puhuttu kieli).
• Suomen kieli kirjoitetaan erikseen sekä pienellä alkukirjaimella, mutta suomenkielinen on yksi sana ja pienellä alkukirjaimella.
• Viitaten suomen kieleen, niin lause alkaa aina isolla alkukirjaimella. Suomen kielen taito kirjoitetaan myös erikseen.
• Murteet kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, Oulun murre.
• Ilmansuuntiin viittaavat maakuntien nimet kirjoitetaan isoilla alkukirjaimilla ja väliviivalla, Pohjois-Pohjanmaa.
  
  
  Eräs tuttuni asuu Pohjois-Pohjanmaalla ja erehdyin vuosia sitten sanomaan, että Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan voi niputtaa Pohjanmaa-nimen alle. Sain huomata, että niin ei voi/saa missään nimessä tehdä. Pohjois-Pohjanmaa on aivan eri asia kuin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa! Älkää tehkö tällaista virhettä, kuten minä tein.

Harva suomalainen muistaa ulkoa nimeltä suomen kielen 15 sijamuotoa tai osaisi selittää mikä on infinitiivi, joka täytyy muistaa alkaa-sanan yhteydessä - jos haluaa kunnioittaa vanhaa sääntöä. Ei suomalaisen tarvitse näitä tietää, jotta pärjäisi.

Alkaa + infinitiivi
Tämän kielioppisäännön paukutti minun päähäni 2000-luvun alkuvuosina eräs nettituttuni, joka oli ja on "kielioppinörtti". Vuonna 2007 sain häneltä lahjaksi Suomen peruskielioppi -kirjan, jonka on kirjoittanut Timo Sorjonen. Kirjoja oli kaksi, toinen oli harjoituskirja, jossa on tehtäviä liittyen Suomen peruskielioppi -kirjaan.

Kun aloin kirjoittaa tätä kirjoitusta ja miettiä kielioppia, niin muistin, että kirjahyllyssäni, Dan Brown -kirjarivistön takana taitaa olla kielioppikirja. Sieltähän ne löytyi, Charles Darwin - Lajien synty -kirjan vierestä.

Vaikka vuonna 2014 sääntö muuttui, niin olen pyrkinyt pysymään "Alkaa tehdä" -muodossa.

FINGLISH
Jo vuonna 2015 uutisoitiin, että "Finglish on ihan fine. Kielten sekoittuminen kuuluu kielen kehitykseen". Suomi on ollut Ruotsin ja Venäjän vallan alla satoja vuosia, joiden kielistä suomen kieleen on tullut monia lainasanoja - emme edes huomaa kaikkia lainasanoja (varsinkin murteissa niitä vilisee), ovat niin hyvin sulautuneet kieleen. Nykyään meno on niin kansainvälistä, että englannin kieli sekoittuu helposti suomen kieleen - finglish.

Huom. vuonna 1543 julkaistiin ensimmäinen suomen kielinen kirja, ABC-kirja (abckiria). On suomen kieli muuttunut niistä ajoista.

Oliko suomen kieli puhtaimillaan 1980-1990-luvuilla? 2000-luvulla alkoi finglish yleistyä, joidenkin lähteiden mukaan finglishiä ilmeni jo 1960-luvulla, kun suomalaisessa televisiossa yleistyivät amerikkalaiset elokuvat. On suomen kieli muuttunut paljon 1950-luvultakin, silloin kuuli, että joku asia on "eri hyvä", eipä nykyään kukaan niin sano. Nykyään asiat ovat "sika hyviä" tai "sairaan hyviä".

Koronapandemian aikana terveysalalla alettiin puhua walk-in-, drive-in- ja take away -palveluista - on myös walk-in-terapiaa. Kun Suomessa ollaan, niin eikö edes viranomaiset osaa käyttää suomea?

• Walk-in voisi olla Suoraan palveluun.
• Drive-in voisi olla Ajamalla palveluun.
• Take away on tietenkin Noutopalvelu.

Nykyään televisio-ohjelmat suoltaa finglishmiä. The voice of Finland -ohjelma on hyvä esimerkki, jossa kuulee muun muassa:

• Mene stagelle!
• Backstagella jännitetään.
• Bootcampilla tavataan.
• Knock out! -osio.
• The cut -osio.
• Green room -haastattelu

Tietäjät tietää -ohjelmassa juontaja Roope Salminen hyperventiloi "Pääseekö Pertti-Pirkko backii!". Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa pappi Kari Kanala ystävineen hokee "Hyvä mätsi, me löydettiin Pertti-Pirkolle mätsi".

Roope Salmisen "backii" tarkoittaa takaisin peliin ja Kari Kanalan "mätsi" tarkoittaa hyvä pari, sopivat hyvin yhteen.

Eipä ole sitten ihme, että 2000-luvun nuoriso viljelee finglishmiä, uusin villitys on shippaus (lähdesana: relationship).

Maailma on "pienentynyt", matkustaminen on helppoa ja 1990-luvulla internet saapui jokaisen luo. Ystäviä voi olla ympäri maapalloa ja suhteita luodaan muidenkin kuin vain suomalaisten kesken. Nykyään ihmisillä on hyvä kielitaito, joillakin niinkin hyvä, että ovat kielisokeita - puhuvat huomaamattaan finglishiä.

Jotkut osaavat ilmaista itseään paremmin englannilla kuin suomella, jotkut eivät löydä sopivaa suomalaista sanaa, silloin sanovat sanan englanniksi. Mutta, eikös tällainen ilmiö tarkoita, että ihmisellä on vain huono suomen kielen sanavarasto? Mitä enemmän käyttää englantia, niin sitä vähemmän on mahdollisuuksia täyttää suomen kielistä sanavarastoa.

Itse puhun ja kirjoitan yleiskieltä, mutta olen kiinnostunut eri murteista tai ainakin osaan käyttää silloin tällöin sopivissa paikoissa myös murteellisia tai vanhahtavia ilmaisuja. Murteet ovat rikkaus, sanoo vanha sanonta. Vaikka puhuisi murteella, niin pitäisi kumminkin hahmottaa myös yleiskieli. Minun mielestäni on vähän weirdiä, (eli outoa) jos kirjoittaa myös murteella. Yleiskieli tulisi hallita, ennen kuin alkaa kikkailla murteilla ja finglishmillä. Ei ole kovin uskottavaa, jos virallisiin papereihin skriivaa (kirjoittaa, ruots. skriva) murteella tai finglishillä.

KIELIPOLITIIKKA
Suomen viralliset kielet, eli kansalliskielet, ovat suomi ja ruotsi. Suomen kieli on maan eniten käytetty kieli. Vuodesta 1992 lähtien saamen kieli on ollut Suomessa virallisen kielen asemassa saamelaisten kotiseutualueella.

Suomen hallitus päivitti kansalliskielistrategiaa loppuvuonna 2021. Itä-Suomen yliopistossa käynnistettiin vuoden 2022 syksyllä Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla -hanke, jonka tarkoituksena oli selvittää, kaventuuko suomen ja ruotsin elinvoimaisuus ja käyttöala Suomessa englannin kielen takia. Englantia käytetään paljon liiketoiminta-alalla (bisnesmaailmassa), tiedealalla ja korkeakouluissa. Näillä aloilla englanti on toiseksi käytetyin kieli, näin ollen mietitään, kuinka tiiviisti englannin voisi ottaa kansallisten kielten rinnalle - olisi suomi ja ruotsi (sekä saamen kieli) + englanti.

Itä-Suomen yliopiston toteuttama laaja tutkimushanke päättyi syksyllä 2023. Tulos oli, että englannin runsas käyttö ei uhkaa suomen kielen asemaa. Englannin käytön rajoittaminen voisi aiheuttaa merkittävää haittaa kansainväliselle yhteistyölle. Tämän lisäksi rajoittaminen vaikeuttaisi kansainvälisten osaajien, työvoiman ja opiskelijoiden saamista ja kotoutumista Suomeen.

Suomessa syntyvyys on pohjamudissa, joten Suomi tarvitsee ulkomaalaisia Suomeen. Työnhakijamarkkinoilla on paljon ulkomaalaisia, jotka eivät puhu suomea, tämä voi aiheuttaa ongelmatilanteita asiakaspalvelualalla.

Huom. ravintolassa kielimuuri ei ehkä ole niin iso ongelma, mutta jos esimerkiksi lääkäri ja potilas ei ymmärrä toisiaan, niin se on jo isompi ongelma.

Suomen kansalaiseksi haluavan on suoritettava Yleinen kielitutkinto (YKI), joidenkin maahanmuuttajien mielestä Suomen kansalaiseksi haluavalla pitäisi olla myös tietämystä Suomen kulttuurista. Kansalaisuuslakia uudistetaan ja Suomeenkin tulee kansalaisuuskoe, joka ei välttämättä olisi helppo edes kaikille suomalaisillekaan.

KIRJAKIELI (yleiskieli, standardikieli) JA PUHEKIELI
Kirjakielelle / yleiskielelle on tietyt säännöt, siksi se on myös standardikieli. Suomen kielioppi määrittää yleiskielen säännöt. Puhekieli on yleiskielen vapaampaa käyttöä ja soveltamista, puhekielessä säännöt venyvät ja paukkuvat. Itse miellän, että eri murteetkin on puhekieltä, koska ovat enemmän tai vähemmän kaukana yleiskielestä.

Minulla on tuttavia Pohjois-Pohjanmaalla. Kalajoen kulmilla on jännä tapa taivuttaa nimiä - pitkä konsonantti pysyy. Oulun kulmilla sanat venyy ja vanuu vähän joka suuntaan.

ESIMERKKEJÄ POHJOIS-POHJANMAAN MURTEISTA
MURREALUE	MURTEELLA	YLEISKIELELLÄ
Kalajoen kulmilla	Anna Pirkkolle kahvia.	Anna Pirkolle kahvia.
Oulun kulmilla	Ookko nää nähänyt Perttiä?	Oletko sinä nähnyt Perttiä?

Enempää en viitsi laittaa esimerkkejä, ettei ne mene ihan metsään.

Kun maahanmuuttaja asuu vahvan murteen alueella ja oppii hyvin suomen, niin silloin hän puhuu suomea jännällä tavalla - suomea, jollakin murteella, jossa on myös jokin aksentti mukana. Ulkomaalaisen täytyy tavallaan oppia kaksi suomen kieltä, yleiskieli ja puhekieli.

YLEISKIELI JA PUHEKIELI
YLEISKIELI	PUHEKIELI
Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi...	Yy, kaa, koo, nee, vii... Yks, kaks, kol, nel, viis...
20, 21, 22, 23...	Kakskyt, kaayy, kaakaa, kaakoo... Kakskyt, kaksyks, kakskaks, kakskol, kaksnel, kaksviis...
Minä ja sinä	Mä ja sä
Minä en tiedä	En tiiä

Muutama esimerkki heille, jotka mahdollisesti opiskelevat suomen kielen mysteerejä.

1990-LUKU JA TEKSTIVIESTIT SEKÄ PIKAVIESTIT 2010-LUVULLA
Vuonna 1995 (never forget!) saimme kännyköihin tekstiviestit ja samoihin aikoihin Suomessa alkoi internet yleistyä. - tästä alkoi yleiskiellen turmellus. 1990-luvulla tekstiviestiin (SMS) mahtui 160 merkkiä, joka johti siihen, että 160 merkkiin piti sulloa paljon asiaa. Sanoja lyhenneltiin, pisteet ja pilkut olivat "turhia", veivät vain tilaa sekä välilyönnitkin voitiin joskus unohtaa. Pahimmillaan tekstiviestit oli yhtä tekstipötköä, ilman pisteitä ja pilkkuja tai välejä. Isoja kirjaimia oli hidas laittaa, joten kaikki vaan pienillä kirjaimilla.

Ennen älypuhelimia kännyköissä oli fyysiset numeropainikkeet, joista sai myös kirjaimet (tämä tiedoksi Z-sukupolvelle). 8-numerossa oli kirjaimet T, U ja V. V:n sai kun painoi 8:a monta kertaa nopeasti - hidasta puuhaa. 9-numerossa oli kirjaimet W, X, Y ja Z, näin ollen W oli nopeampi kirjoittaa kuin V. Jotkut korvasivatkin tekstissä V:n W:llä, eihän se ollut "kaunista katseltavaa", mutta siinäkin säästi ehkä sekunnin tai kaksi.

2000-luvun alussa televisioon tulivat ns. TV-chat-ohjelmat, joista tunnetuimmat pyöri MTV3:lla ja Subilla. TV-chat-ohjelmaan läheteltiin tekstiviesteillä viestejä. Tietokoneen puolella oli kuuluisa IRC (irkki) ja muita chat-sivustoja.

Huom. Vappu Pimiän TV-ura alkoi TV-chat-juontajana noin 20 vuotta sitten.

Vaikka WhatsApp julkaistiin vuonna 2009, niin kumminkin tekstiviestit saavutti huippuvuotensa vielä vuonna 2012, jonka jälkeen ehkä melko pian WhatsApp kiilasi vauhdilla ohi. Saavuttiin pikaviestiaikakauteen.

2010-luvulla alettiin unohtaa tekstiviestit, koska WhatsApp ja muut vastaavat kiilasi ohi, niillä viestittely oli paljon helpompaa. Yksi toinenkin asia oli unohtunut, nimittäin suomen kielen kielioppi - sitä ei tarvittu, kun kirjoittaa pikaviestejä tai chattaa.

Kun ennen 1990-lukua suomen kieleen vaikutti televisio ja elokuvat, niin 1990-luvulta lähtien ilmiötä on tuhat kertaistanut tietokoneet, internet ja tietokonepelit sekä älypuhelimet. Z-sukupolvelle internet on aina ollut ja heille englanti on myös luonteva kieli - joka johtaa finglishmiin.

TILASTOJA:
Suomessa älypuhelimen käyttäjiä vuonna 2021 oli 88 % väestöstä.

DVV:n Digitaitoraportti 2022:

79 % suomalaisista on vähintään digitaaliset perustaidot.

59 % suomalaisista kokee, että pystyy käyttämään digitaalisia palveluita ja laitteita täysin itsenäisesti sekä voi opastaa ja auttaa muita.

39 % suomalaisista tarvitsee vähintään usein apua internetin tai digitaalisten laitteiden kanssa.

8 % 8.- ja 9.-luokkalaisista on vaikeuksia opiskeluissa käytettävien laitteiden kanssa. Kuten yleensä ajatellaan, niin kaikki nuoret eivät ole diginatiiveja, osa on digioletettuja.

TIKTOK VERSUS KIRJAT
(Versus [lyhyemmin VS.] on latinaa ja tarkoittaa "vastaan")

Nykyään katsellaan TikTok-lyhytvideoita, eikä kirjat jaksa kiinnostaa. Kasvatustieteen maisteri Lotta-Sofia La Rosa on tutkinut kahdeksasluokkalaisten lukuinnostusta kirjakulttuurin muuttuessa. Väitöskirjan tulosten mukaan pitkien tekstien lukeminen ei kiinnosta nuoria, koska puhelin ja muu tekniikka houkuttelevat heitä enemmän. Luettujen tarinoiden sijaan nuoret löytävät elämyksiä muun muassa peleistä, sosiaalisesta mediasta ja sarjoista.

Lotta-Sofia La Rosa sanoo:
Moni vastaa, että kun täytyy lukea kirjaa, siihen on nähtävä vaivaa. Pitää itse kuvitella kaikki ja lukemiseen tottumattomalle se voi tuntua ylitsepääsemättömältä.

Nyt minäkin voisin sanoa "Voihan facepalm!". Nuoret eivät lue kirjoja, koska kaikki pitää itse kuvitella - näinkö alas maailma on mennyt? No, ei onneksi, toivoa vielä on.

Mercuria kauppaoppilaitoksen opiskelija Maria Canta:
Mitä enemmän lukee, sitä parempi kielitaito kehittyy.

En itsekään lue paljon kirjoja, mutta netissä luen päivittäin enemmän tai vähemmän kaikenlaista. Tämänkin kirjoituksen taustatyönä olen joutunut lukemaan melkoisen määrän (kuivaakin) tekstiä. Mutta nuoret eivät jaksa edes netistä lukea pitkiä tekstejä - TikTokaavat vaan.

LOPPUPÄÄTELMÄT
1990-luvulta lähtien maailma on "pienentynyt", silloin kännykät yleistyivät, tietokoneet saavutti monien kodit sekä internet. World Wide Web (WWW) mullisti maailman, kaikki tieto löytyi internetistä ja siellä saattoi kohdata ihmisiä ympäri maapalloa, heidän kanssa pystyi kommunikoida, jopa tietokonepelit käytti internetiä - peleissä voi puhua toisille.

Kännykät toi tekstiviestit, älypuhelimet toi modernit pikaviestit ja internetissä oli chatit. Lyhytviestintä muokkasi ihmisten tapaa kirjoittaa tekstiä - kielioppi sai unohtua siinä vauhdissa. Samaan aikaan englantia tulvi ruutuihin ja korviin, jonka vuoksi finglish yleistyi - se oli niin coolia käyttää englannin kielen sanoja.

Työpaikoilla toimitusjohtajista alkoi tulla chief executive officereita (CEO, [Sii-i-Ou]), parhaimmat on guruja, ninjoja ja velhoja. Itse olen tehnyt asiakaspalveluhommia ja työtehtävänimikkeeni (titteli) oli Yhteisövastaava, mutta jos halusin sen kuulostavan paremmalta, niin silloin olin community manager (CM, [Sii-Em]). Totta puhuen, en koskaan käyttänyt englannin kielistä versiota tittelistä. Ehkä sitten internet johti tähänkin ilmiöön, ajatellaan, että ulkomaalaiset ymmärtävät heti mikä on asemasi töissä.

Huom. titteleitä on muutenkin hiottu. Varastotyöntekijä on nykyään logistiikkahenkilö ja vähän parempi siivooja voi olla laitoshuoltaja - kuulostaa hienolta.

Joillekin englannin käyttäminen on niin normaalia, että heistä on tullut kielisokeita, eivät huomaa puhuvansa finglishiä - eivät hahmota mikä on suomea ja mikä on englantia. Joillakin on köyhä suomen kielen sanavarasto ja kokevat, että jotkut asiat on helpompi sanoa englanniksi.

Itse ihmettelen, että Suomen terveysviranomaisetkin ovat sortuneet finglishiin - walk-in, drive-in jne. Luulisi, että viranomaiset osaisivat käyttää kunnon suomea. TV:ssä ja radiossa finglish-suuntauksen ymmärtää, useimmat ohjelmat on suunnattu nuorille tai nuorehkoille, joten täytyy käyttää trendikästä ilmaisua. Trendikäs ilmaisutyyli ei kyllä vahvista suomen kieltä, vaan lisää finglishiä.

Halusin tai en, niin suomen kieli tulee muuttumaan, mutta mielestäni suomen kieltä tulisi kunnioittaa. Yleiskieli pitäisi hallita hyvin, jolloin sillä pystyy kikkailemaan ja hahmottaa kielen eri tasot - tietää mikä on suomea ja mikä ei. Joillekin "mätsi"-sana on jo suomea (2000-luvun puolella alettu käyttää enemmän), mutta minulle se on finglishiä. "Matsi"-sanalla (ottelu) on sama lähdesana (match) kuin "mätsillä", mutta kumminkin matsi on enemmän jo suomea kuin mätsi.

Huom. Tinderissä vaan swaippaillaan (swipe, pyyhkäistä) ja älypuhelimen asetuksissa usein käytetään slaideria (slider, liukusäädin).

Suomessa syntyvyys laskee ja tarvitsemme ulkomailta Suomeen väkeä, muuten ainakin suomalaiset ja suomen kieli häviää kokonaan. 100 vuoden päästä suomalaisten ihonväri on saattanut hiukan ruskettua, mutta suomen kieli on pysynyt jollakin tasolla, mutta tietenkin muuttunut. 1500-luvulta 2000-luvulle suomen kieli on muuttunut paljon, mutta jo 50 vuodessa tapahtuu huomattavaa muutosta.

SUOMEN KIELI SADAN VUODEN KULUTTUA
ENGLANTI	SUOMI 2020-LUVULLA	SUOMI 2100-LUVULLA
Ball	Pallo	Ballo
Cat	Kissa	Cätti
Dog	Koira	Dogi
Bird	Lintu	Bördi

Yllä olevassa taulukossa on hieman huumorinkin kautta visioitu mihin nykyinen kehitys voi johtaa, kaikki sanat muuntuu pikkuhiljaa finglish-muotoon. Englannin lausumistyyli sovitetaan suomen kielioppiin sopivaksi - englanti ja suomi sulautuvat yhteen. Näin saadaan suomen kieli, jota puhutaan 2100-luvulla. Suomenenglanti muistuttaisi etäisesti kuin australianenglantia.

Englanninkielisille on hankalia Ä- ja Ö-kirjaimet, mutta hehän kyllä osaavat ne lausua, vaikka eivät ehkä tiedä sitä.

Ä:
Lausutaan Cat [Cät] ja otetaan vain ympäriltä pois C ja T, jäljelle jää Ä. Saman voi tehdä sanoilla Bat, Bad ja Mad sekä Back.

Ö:
Lausutaan Bird [Börd] ja otetaan vain ympäriltä pois B ja RD, jäljelle jää Ö. Saman voi tehdä sanalla Birth.

Näin helppoa on suomen kieli.

TL;DR
Aivan turhaan kirjoitin tämän kirjoituksen, koska kukaan ei jaksa lukea näin pitkää kirjoitusta, eikä tämä edes kiinnosta ketään.

Joku voi nyt sanoa minulle: Chillaa bro, älä ragee.