Ja elokuvien sekä television historiaa
Olen aiemmin kirjoittanut Älypuhelinzombeista ja Välitunneilta Suomen metsiin. Tämän kertainen aihe (sen lähtökohta) liippaa hieman niitä tai on osa niitä. Aloitamme elokuvakasvatuksella.
Mitä on elokuvakasvatus?
Yksinkertaisimmillaan elokuvakasvatus tarkoittaa elokuvan katsomista yhdessä oppilaiden kanssa ja tämän kokemuksen jakamista.
Lyhytvideoiden vallatessa maailmaa on pitkien elokuvien katsomistakin opeteltava.
“ Sodankylän elokuvajuhlien toiminnanjohtaja Ari Lehtola: Some, lyhytvideot ja kaikki muu aiheuttavat sen, että meitä ympäröi jatkuva digitaalisten kuvien kavalkadi. Pitkiä elokuvia ei välttämättä osata katsoa, eikä niihin jakseta keskittyä. ”
SUURI ELOKUVA-ANALYYSI
Tästä sain idean suureen elokuva-analyysiin. Itse olen pohtinut jo kauan, että elokuvien kestopituudet ovat kasvaneet 2000-luvun puolella ja nyt sain hyvän syyn tutkia tätä asiaa tarkemmin, että onko näin, vai tuntuuko vain siltä.
Aloin kerätä 1940-2020-luvuilta taulukoihin ulkomaalaisia ja suomalaisia elokuvia, pääasiassa elokuvia, joista on tehty jatko-osiakin, näin voisin vertailla, että ovatko ne muuttuneet vuosien mittaan. Lopulta sain taulukoihin yhteensä yli 200 elokuvaa, joka on jo ihan hyvä otanta, vaikka maailmassa on miljoonia elokuvia. Taulukoiden vähän yli 200 elokuvaa on enemmän tai vähemmän tunnettuja.
Alla on taulukoita, joihin on listattu elokuvia eri vuosikymmeniltä. Taulukoissa on elokuvan julkaisuvuosi, nimi sekä kesto. Joidenkin elokuvien nimien perässä on sulkeissa vuosiluku, se tarkoittaa, että elokuvasta on tehty monia versioita eri vuosina.
Kirjoitus jatkuu taulukoiden jälkeen.
1940-LUVUN ELOKUVIA | |||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Elokuvan nimi | Elokuvan kesto | |||||||||||||||
| |||||||||||||||||
1950-LUVUN ELOKUVIA | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Elokuvan nimi | Elokuvan kesto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1960-LUVUN ELOKUVIA | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Elokuvan nimi | Elokuvan kesto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1970-LUVUN ELOKUVIA | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Elokuvan nimi | Elokuvan kesto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1980-LUVUN ELOKUVIA | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Elokuvan nimi | Elokuvan kesto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1990-LUVUN ELOKUVIA | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Elokuvan nimi | Elokuvan kesto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2000-LUVUN ELOKUVIA | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Elokuvan nimi | Elokuvan kesto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2010-LUVUN ELOKUVIA | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Elokuvan nimi | Elokuvan kesto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2020-LUVUN ELOKUVIA | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Elokuvan nimi | Elokuvan kesto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ulkomaalaisia ja suomalaisia elokuvia ei voi verrata keskenään, vaan niitä täytyy verrata omina ryhminä. Vertailussa mukana olevat suomalaiset elokuvat on huumoripitoisia, mukana on joitakin sotaelokuviakin. Ulkomaalaiset elokuvat ovat enemmän tai vähemmän toimintaelokuvia, joita ei voi verrata suomalaisiin elokuviin.
LUMIÈREN VELJEKSET JA HOLLYWOOD-ELOKUVAT
1800-luvun lopulla kehiteltiin kinematografi, jonka patentin ostivat Lumièren veljekset, jotka tekivät kinematografista tunnetun laitteen.
Elokuvan keksimisvuotena pidetään vuotta 1895, jolloin ranskalaiset Lumièren veljekset Louis ja Auguste järjestivät Pariisissa lyhyen elokuvaesityksen. Ensimmäisenä elokuvana pidetään Työläiset lähtevät Lumièren tehtaasta -elokuvaa (vuosi 1895, kesto 45 sekuntia). Toinen tunnettu elokuva samoilta vuosilta on Juna saapuu asemalle (kesto 50 sekuntia).
Muutamassa vuodessa elokuvista tuli suosittu viihdemuoto. Maahanmuutto kiihdytti elokuvien leviämistä Yhdysvaltoihin, jossa 1900-luvun alussa elokuvien kesto oli kasvanut 15 minuuttiin. Ensimmäiset amerikkalaiset elokuvateatterit tunnettiin nimellä nickelodeon, joka tuli siitä, että elokuvan sai katsoa viidellä centillä. Näitä nickelodeoneja oli vuonna 1907 Yhdysvalloissa 3 000.
Los Angelesin luoteispuolella oleva pieni Hollywoodin kylä alkoi muuttua elokuvakeskukseksi vuoden 1907 jälkeen, koska sinne rakensivat studionsa kaikki maan suuret elokuvayhtiöt. Hollywoodin ympäristö ja ilmasto oli suotuisa elokuvien tekemiseen.
Elokuvien pituus alkoi 1910-luvulla kasvaa 15 minuutista ja lipun hintakin nousi 10 centiin. Yhdysvallat nousi 1910-luvulla maailman suurimmaksi elokuvien tuottajaksi sekä levittäjäksi ja elokuvateollisuus kehittyi muutaman suuren yhtiön johtamaksi alaksi. Hollywoodista tuli 1920-luvulla maailman elokuvatuotannon keskus, ja nimellä Hollywood alettiin tarkoittaa koko amerikkalaista elokuvateollisuutta.
1920-luvulle asti elokuvissa ei ollut ääntä eli noin 30 vuotta tehtiin mykkäelokuvia, jotka olivat enemmän tai vähemmän komediaa. Mykkäelokuvista muistetaan Charlie Chaplin ja Buster Keaton.
Jazzlaulaja (vuosi 1927, kesto 1 t 29 min) oli ensimmäinen pitkäelokuva jossa oli synkronoitu ääniraita joka sisälsi puhetta. Äänielokuvien yleistyminen tarkoitti, että elokuvateatteritkin täytyi remontoida äänielokuville sopiviksi - äänijärjestelmät. Huomattiin myös, että monen mykkäelokuva-ajan näyttelijän ääni ei sopinut äänielokuvaan ja uusia näyttelijöitä nousi heidän tilalleen.
Seuraava mullistus oli 1930-1940-luvuilla, kun elokuviin alettiin saada kunnolliset värit. Elämän uhkapeli -elokuva (vuosi 1935, kesto 1t 23 min) oli ensimmäinen Technicolorin uudella 3-komponenttijärjestelmällä kuvattu pitkä elokuva.
1900-luvun alun vuosikymmenet oli kehitelty myös televisiota. Ensimmäisen säännöllisen, suurelle yleisölle tarkoitetun televisio-ohjelman järjesti Englannissa radioyhtiö BBC vuonna 1936. Tässä alkuvaiheessa ohjelmien näkyvyysalue oli hyvin pieni ja vastaanottimet kalliita. Televisiotoiminta pääosin keskeytettiin toisen maailmansodan syttyessä ja aloitettiin uudelleen vasta vuonna 1946, jolloin se alkoi eri puolilla maailmaa voimakkaasti laajeta. Silloin televisio alkoi saavuttaa ns. suuren yleisön.
ELOKUVAT JA TELEVISIO SAAPUVAT SUOMEEN
1920-luvulla suomalaisen elokuva-alan aloitti Suomi-Filmi ja 1930-luvulla kelkkaan hyppäsi Suomen filmiteollisuus (SF) sekä 1950-luvulla aloitti Fennada-Filmi (FA - Fenno-Filmi ja Adams filmi).
Voidaan sanoa, että ns. Suomi-elokuvien kulta-aikaa oli 1930-luvulta 1960-luvulle, silloin suomalaisia elokuvia tehtiin liukuhihnatyyliin.
Parhaimpina vuosina jokainen suomalainen elokuvayhtiö teki 5-7 elokuvaa vuodessa, joka tarkoittaa ettei käsikirjoituksen laatu ollut aina ihan parasta laatua, mutta se ei hidastanut menoa.
Televisio saapui Suomeen 1950-luvulla. Yleisradion säännöllinen television lähetystoiminta alkoi tammikuussa vuonna 1958, mutta vasta 1970-luvulla melkein joka taloudesta löytyi yksi televisio. 1970-luvulla alkoi yleistyä väritelevisio ja yli puolella Suomen kotitalouksista oli väritelevisio 1980-luvun alkupuolella.
Näin ollen 1930-1960-luvuilla ihmiset kävivät paljon ns. elävissä kuvissa eli elokuvissa ja elokuvia tehtiin liukuhihnatyylillä, koska niitä katsottiin. Television yleistyessä elokuvayhtiöiden oli pakko alkaa panostaa myös laatuun, eikä elokuvia voitu enää tehdä "vasemmalla kädellä".
TAULUKOIDEN ELOKUVAT
1940-1970-LUVUT
Suomisen perhe on vuosina 1938–1958 tehty radion kuunnelmasarja (kuulokuva, kuten silloin sanottiin). Suomisen perheestä tehtiin myös elokuvia, lähinnä 1940-luvulla. Vuonna 1949 radion puolella kuunnelmasarja oli niin suosittu, että Suomisen perhettä seurasi kaikista radiokuuntelijoista 52 prosenttia. 20 vuodessa radiokuunnelmaan tehtiin 400 jaksoa.
1950-luku oli Pekka ja Pätkä -kulta-aikaa, kolmena vuotena tehtailtiin kolme Pekka ja Pätkä -elokuvaa, yhteensä 13 Pekka ja Pätkä -elokuvaa. 12. Pekka ja Pätkä -elokuvan jälkeen suunniteltiin poliittista satiiria nimeltä Pekka ja Pätkä politiikan pyörteissä, jossa Pekka ja Pätkä perustaisivat Puupäiden Puolueen ja pyrkisivät eduskuntaan. Suomen Filmiteollisuus -yhtiön toimitusjohtajan Toivo Särkän mielestä tuollainen huumori oli sopimatonta ja yhteiskuntaa halventavaa. Poliittinen satiiri unohdettiin ja 13. Pekka ja Pätkä -elokuva julkaistiin vuonna 1960, se oli nimeltään Pekka ja Pätkä neekereinä.
Näin 2020-luvulta katsottuna poliittinen satiiri olisi voinut olla parempi valinta kuin neekeri-huumori. 1960-luvulla kaikki olivat rasisteja.
1980-luvulla saatiin idea Pekka ja Pätkä homoina -elokuvasta, joka herättikin aluksi kiinnostusta, mutta sitten mietittiin, että onkohan sittenkään hyvä idea. 2020-luvulle tultaessa Pekkaa ja Pätkää ei olla vielä nähty homoina.
1960-luvulla Suomessa rikoksia ratkoi komisario Palmu, kun samaan aikaan ilmestyi englantilainen James Bond - 007-agentti, joka oli olemukseltaan kaukana komisario Palmusta. 1960-luvulta alkoi James Bondin sarjatuotanto.
1960-luvulla James Bondin ja Pyhimyksen lisäksi nähtiin kolmaskin englantilainen agentti TV-sarjassa Saarroksissa (Prisoner). Saarroksissa-sarjassa agentti joutuu kuin vangiksi omituiseen vankilakylään, jota vartioi Rover-pallo.
1970-luvulla jatkuivat James Bondin sankariteot, kun Suomessa nähtiin oman elämänsä sankari Uuno Turhapuro, jonka loivat Vesa-Matti "Vesku" Loiri ja Pertti "Spede" Pasanen.
George Lucas oli suunnitellut 1970-luvulla Tähtien sota (Star wars) -saagaansa, jonka ensimmäinen osa julkaistiin 1970-luvun lopulla.
1980-1990-LUVUT
1980-luvun alussa jatkui Tähtien sota -elokuvat, niissä oli erikoista se, että ensin tehtiin Tähtien sodat 4-6 (IV, V ja VI). George Lucas oli siis valmiiksi suunnitellut monia Tähtien sota -elokuvia, mutta niitä tehtiin epäjärjestyksessä. Eräs kuulemani syy tällaiseen oli se, että George Lucas halusi odottaa aikoja, jolloin voidaan tehdä parempia erikoistehosteita elokuviin. Eihän siinä mennyt kuin noin 20 vuotta, kun seuraavat kolme Tähtien sotaa (I, II ja II) eli saagan alkuosa tehtiin 2000-luvun taitteessa.
1980-luku oli Uuno Turhapuron kulta-aikaa, silloin tehtiin parhaimmat Uuno Turhapuro -elokuvat, kuten Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984), Uuno Epsanjassa (1985) ja Uuno Turhapuro muuttaa maalle (1986).
1980-luku oli muutenkin elokuvien kulta-aikaa. 1980-taulukossa on eniten elokuvia ja monia niistä voidaan näyttää vielä 2020-luvullakin - kestävät aikaa.
1980-luku oli nousukautta, kaikki onnistui ja bisnekset luistivat hyvin. 1990-luvulla meno muuttui, iski lamakausi. 1990-luvulla tehtiin vielä 6 Uuno Turhapuro -elokuvaa, mutta selvästi Uunon vetovoima alkoi jo hiipua. Vuoden 1994 Uuno Turhapuron veli -elokuva oli huonoin, mutta siihähän ei edes näkynyt itse Uuno Turhapuroakaan. Viimeisin ja 20. Uuno Turhapuro -elokuva valmistui vuonna 2004.
Steven Spielberg oli tehnyt vuonna 1977 hyvin menestyneen Kolmannen asteen yhteyden ja 1980-luvulla ohjannut E.T. the Extra-Terrestrialin, joka oli 1980-luvun paras elokuva, mennen Tähtien sodankin ohi. Siinä ohella Steven Spielberg ohjasi myös Indiana Jones -elokuvia. 1990-luvulla Steven Spielberg teki sen taas, kun ohjasi Jurassic Park -elokuvan, joka oli menestys.
George Lucasin ja Steven Spielbergin lisäksi täytyy mainita kolmas suuri nimi James Cameron, joka on ohjannut muutamia Terminator-elokuvia ja Abyss-elokuvan sekä 1990-luvun lopulla Titanickin.
2000-2020-LUVUT
Vuonna 1999 Wachowskin sisarukset esitteli maailmalle jotain uutta, näimme The Matrix-elokuvan, jossa esiteltiin luotiaika-efekti (bullet time). Vuonna 2003 julkaistiin jatko-osat (keväällä 2003) The Matrix reloaded ja (syksyllä 2003) The Matrix revolutions. Ei tule mieleen 2000-luvulta muita tämän kokoluokan elokuvia, joiden jatko-osia oltaisiin tällä tahdilla julkaistu.
2000-luvun alussa (2001-2003) Peter Jackson ohjasi Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian eli kolme elokuvaa. Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian jokainen elokuva kestää yli 3 tuntia ja Blu-ray-versio on järkälemäinen, pituutta yli 12 tuntia.
2010-luvun alussa (2012-2014) Peter Jackson ohjasi Hobitti-elokuvatrilogian eli kolme elokuvaa. Hobitti-elokuvatrilogian jokainen elokuva kestää noin 3 tuntia.
Joanne (Kathleen) Rowling eli J. K. Rowling kirjoitti vuosina 1997-2007 Harry Potter -kirjasarjan, josta tuli suosittu.
2000-luvun alussa monilla nuorilla oli kirjahyllyssä Harry Pottereita tai oikeastaan niitä "täytyi olla". Harry Potteri oli ilmiö, joka muutamassa vuodessa paisui niin suureksi, että Harry Potterista alettiin tehdä elokuviakin vuosina 2001-2011.
Vuoden 1999 lopussa jännitettiin Y2K-ongelmaa, mutta eipä tullut maailmanloppua, saavutimme vuoden 2000. Seuraavaksi koettiin 2012-ilmiö, josta Roland Emmerich teki 2012-elokuvan vuonna 2009. 2010-luvun alku sitten odoteltiin, että mitä tapahtuu?
Vuonna 2009 James Cameron keksi jälleen uutta ja teki Avatar-elokuvan, joka saa monia jatko-osia 2020-luvulta 2030-luvun puolelle.
1980-luvun alussa Tähtien sota -elokuvasarjasta julkaistiin osat 4-6 ja 2000-luvun alussa osat 1-3. 2010-luvulla Tähtien sodasta julkaistiin viimeiset kolme osaa eli 7-9.
YHTEENVETOA
Idea tähän kirjoitukseen lähti uutisesta ettei nykynuoret jaksaisi katsoa pitkiä elokuvia, jonka vuoksi on keksitty elokuvakasvatus. Olen ennenkin miettinyt nykyisten elokuvien pituuksia ja nyt löytyi hyvä syy tutkia aihetta tarkemmin. Alun perin tästä kirjoituksesta ei pitänyt tulla näin laaja, mutta kohta huomasin olevani jo elokuvien alkulähteillä Lumièren veljeksissä. Lähdin tarkastelemaan omaa mielikuvaa, että elokuvien keskimääräinen pituus on kasvanut 1980-1990-luvuilta 2000-luvun puolella - onko näin? Oma urakka oli koodata hienot taulukot ja kerätä niihin vähän yli 200 elokuvaa 1940-2020-luvuilta. 200 elokuvaa on kuin pisara meressä, mutta jo tuosta otannasta voi havaita mielenkiintoisia asioita.
Sininen: 1900-2020 vuodet
Punainen: 2020-2035 vuodet
Vasemmalla on kaaviokuva elokuvien pituuksien evoluutiokaaresta, kuinka se on muuttunut. Lumièren veljeksien elokuvia pidetään ensimmäisinä nykyaikaisina elokuvina, elokuvien historia alkaa vuodesta 1895. Ensin elokuvien kesto oli enintään 60 sekuntia eli 1 minuutti. 1900-luvun alussa elokuvat kestivät jopa 15 minuuttia, josta aika nopeastikin elokuvien pituudet alkoivat kasvaa. Kaaviokuvassa sininen alue näyttää, kuinka elokuvien pituudet ovat kasvaneet 1900-luvun alun lyhytelokuvista 2020-luvun elokuviin, jotka moni kestää 2,5-3 tuntia.
Kaavion punainen alue näyttää minun ehkä hieman liioilteltua tulevaisuusennustetta, miten elokuvien pituuksien käy muutamassa vuodessa, 2020-luvulta 2035 vuoteen eli noin 10 vuodessa. Nykynuoret katsovat nykyään netissä vain lyhyitä, noin minuutin mittaisia aivoja mädättäviä (brain rot) lyhytvideoita.
Historia toistaa itseään, jos 2030-luvulla elokuvien pituudet laskevat jyrkästi alaspäin, koska ihmiset eivät enää silloin kykene katsomaan pitkiä elokuvia, jolloin päädytään jälleen 60 sekunnin lyhytelokuviin. Vakavasti ottaen, en aivan usko, että 2030-luvulla päädytään Tiktokin kaltaisiin lyhytpätkiin, mutta ehkä 2020-luvulla on jo saavutettu se enimmäispituus, minkä yli ei enää oikein voi mennä. Suomessa vuonna 1955 Tuntematon sotilas -elokuva oli poikkeuksellinen järkäle (3 tuntia), silloin muut elokuvat kestivät vähän yli tunnin, enintään 1,5 tuntia.
1980-luvulla ja 1990-luvun alussa hyvä elokuvan pituus oli 1 t 20 min - 1 t - 30 min, siinä ajassa ehti kertoa tarinan. 1 t 40 min elokuva oli jo pitkä elokuva ja noin 2 tunnin elokuva oli silloin kuin ylipitkä elokuva - niitä oli nähty jo 1970-luvullakin.
2000-luvulla 2 tunnista alkoi tulla melkein elokuvien pituuksien alaraja, vähintään sen ajan elokuvan täytyi kestää.
Tämä suuri elokuva-analyysini vahvisti myös sitä huomiotani, että Suomessa ei enää suomenneta kaikkia elokuvien nimiä, ilmiö alkoi näkyä jo 2010-luvulla ja jatkuu 2020-luvulla. Hyviä esimerkkejä on 2010-2020-lukujen Tähtien sodat, Vaarallinen tehtävä, James Bondit ja Indiana Jonesit.
Yleisesti ottaen, niin 1980-luku oli elokuvien kulta-aikaa. Suomessa 1940-1960-luvut oli mustavalkoelokuvien ja elokuvateattereiden kulta-aikaa, jonka hiivutti television yleistyminen suomalaisissa kodeissa. Sen jälkeen laatuunkin täytyi alkaa panostaa, eikä elokuvia kannattanut enää tehdä liukuhihnatyylillä.
Esa Pakarinen oli tunnettu rillumarei- ja iltamaesiintyjä. Esa Pakarinen tunnettiin myös Pekka Puupäänä ja Severi Suhosena.
Iltamien kautta myös Pertti "Spede" Pasanen sai julkisuutta ja tapasi Jukka Virtasen, jonka kanssa alkoi tehdä huumoria. Spede pääsi tekemään radioon huumoria, josta hyppäsi elokuviin ja televisioon. Loppu onkin legendaarista historiaa, kun Spede tutustui Simo Salmiseen ja Vesa-Matti Loiriin sekä koitti tulla toimeen Ere Kokkosen kanssa.
Z-sukupolvi ei taida hahmottaa, että alun perin televisio oli lineaarisia lähetyksiä varten, nykyään katsellaan paljon suoratoistoa.
Lue myös:
Jouluelokuvia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti