sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Lineaarinen televisio ja HD-lähetykset

Pieni HC-katsojan TV-opas

Elisa teetti Näin Suomi viihtyy -tutkimuksen, jossa tutkittiin suomalaisten katsojien TV:n ja suoratoistopalvelujen katsomista. Myöskin Finnpanel on alkanut mitata suoratoistoa.

Ennen kuin mennään itse asiaan, niin on hyvä vähän selventää sanastoa:
  • Lineaarinen televisio on TV-ohjelmien katsomista silloin, kun ne esitetään TV:ssä - perinteinen tapa katsella TV:tä.
  • Suoratoisto ja striimaus on sama asia ainakin Kielikellon mukaan. Joissakin jutuissa kyllä näkee, että suoratoisto ja striimaus on eriytetty. Suoratoisto voi olla tallenne tai reaaliaikaista lähetystä. Suoratoistoon viitataan myös termeillä Netti-TV ja Online-TV (Online-katselu).
  • Äly-TV ja Hybridi-TV -käsitteistä olen kirjoitellut aiemmin.

Elisan Näin Suomi viihtyy -tutkimukseen tukeutuen, Iltalehti jakoi katsojat 8 ryhmään:
  1. Ohjelmavirtakatsojat
  2. Sarjafriikit
  3. Keskitien kulkijat
  4. Klikkailijat
  5. Välttelijät
  6. Elokuvafriikit
  7. Penkkiurheilijat
  8. Perhekeskeiset
Suurin osa suomalaisista kuuluu Ohjelmavirtakatsojiin, jotka katselevat tavallisesti erilaisia sarjoja ja käyttävät aikaansa uutisten seuraamiseen television välityksellä. Iltalehden jaottelussa on vain pieni ongelma, jokainen ryhmä käyttää rahaa suoratoistopalveluihin. Itsekin olisin lähinnä Ohjelmavirtakatsojia, mutta en käytä yhtään rahaa TV:n katsomiseen, muuta kuin Yle-veron muodossa.

Lineaarinen televisio tavoittaa Finnpanelin mukaan viikoittain 87 % ja päivittäin 66 % Suomen väestöstä. Suoratoistopalveluiden käyttö yleistyy. Elisan tutkimuksen mukaan  68 %:lla suomalaisista on käytössään vähintään yksi ja 40 %:lla vähintään kaksi maksullista suoratoistopalvelua. Katselun suhteen kuulun enimmistöön, mutta maksullisen suoratoiston suhteen kuulun vähemmistöön.

Vuonna 2019 suomalaiset katsoivat televisiota keskimäärin 2 tuntia ja 42 minuuttia päivässä. Televisioruudun ääressä vietetty aika oli kuitenkin keskimäärin 3 tuntia ja 23 minuuttia päivässä. Muuksi TV-ruudun käytöksi kuin television katseluksi lasketaan esimerkiksi suoratoistopalvelut ja DVD:t sekä pelaaminen. Viidessä vuodessa muun kuin televisio-ohjelmien katsominen TV-ruudulta on kaksinkertaistunut ja muodostaa nyt viidenneksen (20 %) koko väestön katselusta, 15–24-vuotiaiden katselusta yli puolet.

Näin ollen tilastojen mukaan, vain lineaarinen katsominen on TV.n katsomista, johon suomalaisilla kuluu aikaa päivässä keskimäärin 2 tuntia ja 42 minuuttia. Vaikka katsoo TV-ruudulta suoratoistoa, niin se ei ole TV:n katsomista, vaan TV:n muuta käyttöä - jännä vivahde-ero.

Itse luokittelisin itseni Ilmaiseksi HC-katsojat -ryhmään, jota Iltalehti ei maininnut. Usein varmaan saavutan tuon 2 tuntia ja 42 minuuttia TV:n ääressä päivässä, mutta en käytä maksullisia suoratoistopalveluita.

Vuonna 2000 Suomessa aloitettiin digitaaliset TV-lähetykset, mutta siirtymäaikaa oli jopa vuoteen 2007 asti, jolloin päättyivät analogiset lähetykset. Itse odotin loppusuoralle asti, ennen kuin hommasin ns. digiboksin vuonna 2006. Silloin ainoa etu oli, että kuva oli parempi ja näki Sub-kanavan.  Jo vuonna 2004 tietokirjailija Petteri Järvinen ihmetteli, että miksi digitaalinen lähetysverkko rakennettiin vanhan tekniikan varaan. Huomattavasti paremman tarkkuuden tarjoava HD-tekniikka olisi ollut parempi vaihtoehto.

2000-luvun alussa pöhistiin myös MHP-tekniikasta, joka mullistaa TV:n. Etkö ole edes kuullutkaan MHP:stä, älä välitä, ei moni muukaan. MHP:n piti olla uuden ajan digi-TV:n ydin, mutta se floppasi jo ennen kuin alkoikaan. Vuonna 2004 Petteri Järvinen ei ollut vakuuttunut edes MHP:stä. Hän ei nähnyt MHP:lle juuri muuta käyttöä kuin televisio-ohjelmien yhteydessä tehtävissä äänestyksissä.

MHP ja TV-äänestykset, mitä tästä tulee mieleen? Tietenkin Digitan vuonna 2015 markkinoille tuoma hybridi-TV - sama ideapohja kuin MHP:ssä. MHP makoili haudassaan 10 vuotta ja nousee pikkuhiljaa ylös hybridi-TV:nä. Lykkäsin digiboksin ostoa MHP:n vuoksi, joka ei kumminkaan koskaan oikein saapunutkaan.

Vuonna 2006 hommasin digiboksin, jolla pystyi tallentamaan 4 eri kanavaa ja katsomaan samalla yhtä (ottaen huomioon kanavanippujen rajoitukset). Tästä kai alkoi minun HC-tason TV:n katselu, olihan se mahtavaa tallentaa ohjelmia ja katsoa silloin, kun on paremmin aikaa. Toisinaan tulee myös samaan aikaan mielenkiintoisia ohjelmia, joten ei muuta kuin tallenukseen. Ensimmäinen digiboksi kesti ihmeen monta vuotta, kunnes varmaan kiintolevy lahosi. Ostin seuraavan digiboksin, jolla myös pystyi tallentamaan 4 kanavaa samaan aikaan ja siinä ei myöskään haitanneet kiintolevyongelmat, koska siihen pystyi itse helposti vaihtamaan uuden.

Vuoden 2019 kevääseen asti kitkuttelin vanhalla digi-TV:llä ja HD-tason digiboksilla. Digiboksi alkoi yskiä ja HD-uudistuskin lähenee, josta Petteri Järvinen haaveili jo vuonna 2004. Keväällä 2020 Ylen HD-kanavien näkyvyys laajenee koko Suomeen antennitalouksissa, Nelonen HD on tainnut näkyä laajemmin jo vuodesta 2017. MTV3 HD ja TV5 HD pimeni vuoden 2019 lopussa antennitalouksissa, mutta MTV-palvelusovelluksen kautta näkee HD-laatuista MTV3-lähetystä. Keväällä 2019 oli minunkin jo aika ostaa 4K-TV.

Mikä ihmeen 4K-TV? 4K-kuva on 4 kertaa HD-kuvaa tarkempi, mutta mihin 4K:ta tarvitaan, kun TV-lähetykset ottavat vasta ensiaskelia HD-lähetyksiin - kaukana 4K:sta. Nykyään valtaosa myytävistä televisioista taitaa olla 4K-tarkkuudella. TV-lähetykset on parhaimmillaan HD-tasoa, joten 4K-TV näyttää ne myös HD:nä. Taitaa 2020-luku edetä vielä pitkälle kunnes HD-kuva on TV-lähetyksien vakiotaso. Nykyinen SD-kuvatarkkuus on mukana vielä vuosia.

4K-kuvaa emme tule näkemään TV-lähetyksissä 2020-luvulla, ainakaan kovin yleisesti. Mihin sitten 4K:ta tarvitaan? Nykyään lähinnä viihdekäyttöön, videoita voi katsoa 4K:na ja konsolipelit voivat tukea 4K:ta. Myynnissä on myös jo 8K-televisioita, joka tarkoittaa, että kuva on 4 kertaa tarkempi kuin 4K-kuva ja 16 kertaa tarkempi kuin HD-kuva. Taitaa 8K-kuvasisältöä olla vielä hyvin vähän saatavilla. 4K ei tarkoita siis, että näkisit TV-lähetykset 4K-tarkkuudella. Mainostajat kyllä hypettävät 4K:ta, mutta kuinka usein sanovat, että TV-lähetykset on vain HD-tasoa.

Viidennes (20 %) Elisan tutkimukseen vastaajista kertoi törmäävänsä internet-yhteyden aiheuttamiin ongelmiin joka viikko. Suoratoistopalvelut vaativat vakaata nettiyhteyttä. Itse katson kahta TV:tä, jotka ovat eri huoneissa. Loogisesti nettireitittimen ja TV:n välimatka vaikuttaa WiFi/WLAN-yhteyden laatuun. Minulla toinen TV on kauempana ja muutaman seinän takana nettireitittimestä ja toinen TV on samassa huoneessa nettireitittimen kanssa. Toisessa huoneessa olevan TV:n nettiyhteyden laatu on päiväkohtainen, sääkin voi vaikuttaa sekä iltaisin voi olla ruuhkaa datalinjoilla jne. Toisella TV:llä ongelmia on harvemmin - vakaampi yhteys, ei ole seiniä välissä jne. Pätkimiset kyllä ärsyttää, mobiililaajakaista on herkempi pätkimiselle kuin kiinteä yhteys (piuha seinässä).

Iltalehti ei ollut ottanut huomioon minun kaltaistani TV-katsojaa, jolla on TV:ssä kiinni ulkoinen kiintolevy (USB:llä kiinni TV:ssä). Digiboksin kanssa totuin tallentamaan ohjelmia, joten halusin uuden TV:n kanssa toimia samoin. Mikään TV ei tue neljän kanavan tallentamista yhtä aikaa, täytyi tyytyä yhden kanavan tallentamiseen ja samalla voi katsoa toista kanavaa. Tämäkin tyyli toimii vain, jos TV:ssä on ns. tuplavirittimet (2 viritintä), jolloin voi tallentaa muutakin kanavaa kuin mitä katsoo. Valtaosassa taitaa olla vain yksi viritin, tarkoituksella valitsin TV:n, jossa on tuplavirittimet.

Ohjelmaoppaan (EPG myös Guide) kautta on kätevä valita mitä haluaa ajastaa tallennukseen. Tallennukset on lineaarisen ja suoratoiston välimuoto, TV-ohjelma tallentuu ja sen voi katsoa milloin haluaa, eikä nettiongelmat ole haittana. TV:ni EPG:sä voi merkata myös ns. muistutuksia, joka tarkoittaa ettei ohjelma tallennu, mutta TV vaihtaa kanavaa, kun jokin ohjelma alkaa. Jos muistutuksen alkaessa TV on kiinni, niin silloin TV käynnistyy automaattisesti halutulle kanavalle. EPG:ssä näkee ohjelmat viikon eteenpäin, joten halutessa voi ohjelmoida TV:n viikon eteenpäin. Useimmat ohjelmat alkavat viikoittain samana päivänä ja samaan aikaan, jolloin ne ohjelmat voi halutessa laittaa tallentumaan automaattisesti joka viikko, päivä jne. Ongelmia tulee, jos TV-kanavat muuttaakin vakioaikoja - täytyy siis hiukan seurata, onko tullut lähetysaikoihin muutoksia.

Toisinaan tulee monella kanavalla samaan aikaan ohjelmia, jotka haluaisi nähdä, silloin täytyy miettiä, että mitkä voi katsoa ilmaiseksi suoratoistona ja sen mukaan valita tallennukset. Minäkin kyllä katson suoratoistoa, mutta vain niiden ilmaisia ominaisuuksia. Yle areenan kaikki sisällöt on ilmaisia, samoin MTV-palvelussa. MTV on laittanut maksullisen sisällön C moreen. Nelosella (tunnetaan nykyään myös nimellä Sanoma) on Ruutu-palvelussa, jonka maksullinen osa on nimellä Ruutu+. Ruutu-palvelussa näkee lineaarisella puolella tulleet ohjelmat ilmaisena yleensä noin kuukauden. Nelosen Ruutu-palvelussa on nykyään ilmaisena myös MTV (Music television)-, FOX- ja  National  geographic -kanavien sisältöä. Ei pidä unohtaa Dplay-palvelua, jossa on mm. TV5:n, Kutosen, Friin ja TLC:n ohjelmia. Dplay on Ruudun tapaan osittain ilmainen.

Itse katson eniten Yle areenaa, johon ilmestyy useita ohjelmasarjoja katsottavaksi putkeen - ei tarvitse mennä lineaarisen tahtiin aina. Mainosrahoitteisilla kanavilla ilmaiset suoratoistot menevät lineaarisen tahtiin. Tällä tallennus- ja suoratoistotyylillä ei tarvitse maksaa mitään (muuta kuin se Yle-vero, jos tienaa hyvin), kyllä ilmaista katsottavaa riittää.

TV-kanavat kyllä mainostavat maksullisia suoratoistojaan, kuten C morea ja Ruutu+ -palvelua. C morellakin näkisi yhtenä päivänä viikon Salatut elämät -jaksot sekä Ruutu+ -palvelussa näkisi sarjojen koko kauden putkeen jne. Mutta miksi maksaa, kun kyllä ne näkee lineaarisellakin puolella ja ne voi jopa tallentaa, jos on kiintolevy.

Nelonen harrastaa koukutustyyliä, näyttää aluksi lineaarisella puolella uutuussarjan ensimmäisen osan ja loput osat näkee maksullisella Ruutu+ -palvelussa. Tähänkään ansaan ei pidä astua, sillä kyllä ne loputkin sarjan osat näkee lineaarisella puolella, kunhan jaksaa odottaa noin puolivuotta. Ei TV-kanavilla ole varaa pantata niitä vain maksupalvelunsa takana. Koukutustyylillä nyhdetään vain kiireellisempien rahat ja, kun ne on nyhdetty, voidaan näyttää koko sarja lineaarisessa televisiossa.

Netflix on oma lukunsa, jos niitä elokuvia ja sarjoa alkaa ahmia, niin mitään muuta ei sitten ehdikään katsoa. Minä pärjään hyvin ilmaisella tarjonnalla, kyllä ne parhaimmatkin elokuvat tulee muutaman vuoden päästä ilmaisillakin kanavilla - täytyy vain jaksaa odottaa. Aika ei vain riitä Netflixiin. Sannikin syö Netflix-sarjoja purkista.

Vuonna 1987 ostettu televisio saattoi toimia aina vuoteen 2007, jolloin päättyi analoginen aikakausi eli noin 20 vuottakin televisio toimi (ja digiboksilla sai lisäaikaa). Nykypäivänä televisiosta tulee torso alle 10 vuodessa. Hyvä esimerkki on hybridi-TV, joka tuli vuonna 2015 (HbbTV 1.0), mutta nykyiset hybridi-TV -palvelut vaativat HbbTV 1.5 versiota, joka tarkoittaa ettei TV saa olla ostettu vuotta 2018 aiemmin. Minun toinen TV on vuodelta 2016 ja siinä on vanha hybridi-TV, eikä toimi nykypäivän hybridi-TV -palvelut.

Toinen esimerkki on C more -sovellus TV:ssä. Vuoden 2019 lopussa C more lopetti tuen Samsung äly-TV -malleissa, jotka on vuosilta 2013-2014.  LG:n äly-TV:n täytyy olla vähintään vuodelta 2016, jotta C more toimii. AndroidTV:ssä tulee olla 5.0 ohjelmisto vähintään.

Television äly tekee siitä lyhytikäisen, televisiossa on nykyään ohjelmisto, joka vanhenee äkkiä. Analogisissa televisioissa ei ollut vanhenevaa älyohjelmistoa sisällä. Älytelevisio voi menettää alle 10 vuodessa puolet ominaisuuksistaan. Kyllä sillä ehkä voi katsoa lineaarista TV:tä kauemmin, mutta älypuoli vanhenee äkkiä. Valmistajatkaan ei päivitä television ohjelmistoa montakaan vuotta eteenpäin - ei tue uusia tekniikoita. Tämäkin puoli "unohtuu" TV-kauppiailta. 5-6 vuoden päästä jo täytyy ostaa uusi älytelevisio.


Lue myös:
HD-lähetykset - osa 2

11 kommenttia:

  1. 2. Sarjafriikit (Jesh jesh)
    6. Elokuvafriikit (Jesh)
    4. Klikkailijat (luulin ekaks että tuo tarkoittaa levottomuutta, sormi käy kakessa ja kanavasurffailu alkaa, eli lyhyt pinna lopputulema voi mitä uusinnanuusinnauusintaa ja roskaa eli töllö kiinni!
    Ja"Mitä katselutottumuksiin tulee, menee suomalaisen hermo, jos itselle sopivaa sisältöä pitää etsiä esimerkiksi suoratoistopalvelusta yli 15 minuuttia.")
    Sekoitus on kai sitten
    3. keskitienkulkija.

    Aivan jos en omistaisi maksullisia suoratoistoja, olisin varmaan telkkarin HC-katsoja, ja ilmaisen Areenan HC-käyttäjä. Ja katsomon mitä niitä onkaan joita voisi katsoa ilmaiseks.

    Mulla on maksullisia suoratoistoja 5kpl, joista olenkin kertonut aiemmin mietin jos otan sitten aikanaan Disneyn+ niin jostain muusta luovun ja luulen sen olevan Cmore. (inhoon mainoksia)
    Älytöllötin pysyttelee kiinni tai aukeaa tiettyyn aikaan ja katson siitä siis joitain ohjelmia, joskus leffoja, joskus katson tubesta musavideoita/kuuntelua siis telkkarista, jolla on vähän enemmän kokoa.

    Töllöstä voin halutessa katsella niin NetFlixiä kuin Amazonin Prime videoo, enemmän käytän myös NF ja PV läppärillä. Primestä sen verran että jos katson telkkarista on tekstikoko pieni, ikäänkuin sovellettu läppärille.
    Myöskin tarvii valita teksitys erikseen, muutoin tulee ikke tekstiä.
    En ole löytänyt vielä mistä ja voiko tekstikokoon vaikuttaa.
    Töllö ei siis aukea huvin vuoksi suoltaen maybe shittiä, kuten monet vanhukset pitää sitä lähes ystävän veroisena, yhden olen jopa nähnyt alleviivaavan jostain töllölehdestä, ne mitä must see! Siis vuonna 2020.

    Myönnän harrastaneeni joskus kotona asuessani samaa, olihan mulla oma telkkarikin huoneessani, ja voi jessus ku jotkut sarjat olivat erittäin tärkeitä, yhden sarjan ennakko rituaalit oli kuin Mayojen arskan palvonta, eli erittäin tärkeitä. No sen verran voin kertoa että siisti asu muuttui pieruverkkareiks ja höyryävä teemuki kourassa risti-istunto joko lattialla tai sängyssä.

    Meillä oli ennen digiä myös taskutöllö, vm 1998 se oli hauska mökillä tai soutuveneessä. Kaikkeen tottuu sano lapamatokin, eli ruudun kokoon!
    Myin sen kaverille.
    En muista aikaa kun hommasin digiboxin, oli se varmaan erityistä, siitä mieleen että VHS aikaan meillä oli videokamera johon laitettiin minikasetti, joka taas tungettiin erikois vhs ja koneeseen ja nauramaan omavideoille.
    Kehitys menee eteenpäin ja me perässä.

    Olen hienosti vierottautunut tuosta nauhoita tuo ja tää ja toi ja katso neljättä, periaatteella että jos en kerkii katsoo niin oottelen uusintaa joka on todennäköinen. Tai silleen että jos ei näe netistä antaa olla.
    Isosta rouva on hyvä vaan lootasta on kiva katsoa luonto-ohjelmia ja NetFlixiä,
    Se että olen vieroittaunut tuo vapautta enemmän, ja kun aiemmin tallensin hulluna niin en niitä aina ehtinyt edes katsoa!

    Onks sulla niinku erillinen digiboxi tuon 4K-Tv;n lisänä?
    Mua harmittaa kun nykytelkat ei anna katsoa 3D leffoja.
    Niinpä eikun myinkin edellisen telkan jossa se kyky olisi ollut.

    Olen ainakin tullut siihen tulokseen se Dplay on seiskalehden tasoa.
    Ruutu+ on se museoaikainen kun ne sano ettei siihen voi laittaa lisäosia.
    Mulla on pitkä laskutusväli ruutu+.
    Niinkuin muut suoratoistot lypsää joka kuukausi.

    Syke näkyy kaksi jaksoa oliko perjantaisin ruutu+ ja syke alkoi areenallakin.
    NF on ehk parhain maksullinen mesta, on jokaiselle jotain ja saan meiliin ehdotuksia sekä jos on jäänyt joku sarja kesken, siellä voi merkata omalle listalle kiintoisia leffoja/sarjoja. Cmore The New Pope-sarja vaiheessa.
    Katsoin leffan Kaksi paavia, oli aika hyvä-

    C- Pilkun jälkeen pihalla
    Pikkupäissään kesäiltana
    Vielä 2080-luvulla kahvi laimeet, tänäkin aamuna
    Käännään kovempaa musiikkii

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväällä 2019 luovuin digiboksista, kun hommasin 4K-TV:n.

      3D-TV oli floppi, syynä ehkä se vaikeus, lasit päässä jne. Täytyy odottaa 3D-hologrammi-TV:tä, jos joku keksii sellaisen.

      5 suoratoistoa, olet kyllä sitten HC-suoratoistaja.

      Mulla on 4K-TV:ssä kiinni vanha VHS/DVD-laite. Tosin uusissa televisioissa ei ole SCART-liitäntää, joten täytyi hankkia SCART-RCA -adapteri, jolla sai SCART-laitteen kiinni uusiin RCA-liitäntöihin. Näin 4K-TV:lläkin voi katsella VHS-videokuvaa ihmeen laadukkaalla kuvalla - pitää muistaa ettei VHS-kuvakaan muutu 4K:si. Aikoinaan minulla oli noin 200 VHS-videota (no, ainakin 150), mutta kun VHS-aikakausi päättyi, niin luovuin suuresta osasta. Eräs puolituttu halusi ne, paketti painoi noin 50 kiloa... heh... Olin tyytyväinen, kun pääsin niistä eroon. Parhaimmat jätin itselleni.

      On muuten kummaa, että uusia VHS-laitteita ei kai enää myydä, mutta uusia radioita myydään, joissa on C-kasetti-mahdollisuus.

      Poista
  2. Yleisradion teräväpiirtokanavien jakelu käynnistyy Digitan maanlaajuisessa antenni-TV-verkossa maaliskuun 31. päivä 2020.

    Katso aikataulu.

    VastaaPoista
  3. Discoveryn suoratoistopalvelun Dplayn maaliskuu oli Suomessa kaikkien aikojen ennätyskuukausi.

    VastaaPoista
  4. Joskus vuonna 1970
    Väritelkan kuluttajaneuvontaa harjoitetaan tänään kello 12:30-15.00 välisenä aikana tv valtakunnanverkossa, jonka ylimääräisessä väriohjemakokonaisuudessa selvitellään väritelevision keskeisiä kysymyksiä ja annetaan katsojille teknistä opastusta.

    Piti ihan kuukkeloida väritelkka 2004 täytti 50v!
    Suomessa ensimmäinen ohjelmallinen väri-tv:n lähetys nähtiin 1969.
    Waat!

    C- Katso mitä haluat, niin voit saavuttaa kaiken haluamasi
    - Vexom

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väri-TV:n historiaa löytyy myös jonkin verran Paluu 1980-luvulle -kirjoituksesta (kommenteista).

      Poista
  5. Tärkeät kanavapaikat muuttuvat kaapelitelevision katsojilla 31.8.2021. Tällöin kanavanumerot muuttuvat niin, että vapaasti vastaanotettavien TV-kanavien teräväpiirtoversiot löytyvät jatkossa kanavaluettelosta ensimmäisenä, eli kanavapaikoilta ykkösestä eteenpäin.

    VastaaPoista
  6. Suoratoiston loistokausi on ohi ja tarjonta tulee supistumaan.

    VastaaPoista
  7. Sanoman Ruutu-suoratoistopalveluun on tullut tarjolle sisältöjä uudella tavalla uuden yhteistyökumppanin Pluto TV:n myötä. Pluto TV:n myötä Ruutuun on saapunut kymmeniä uusia kanavia eri sarjoista. Kaikki sisällöt ovat katsottavissa täysin maksutta.

    VastaaPoista
  8. KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämä Elonet-suoratoistopalvelu on uudistunut.

    VastaaPoista