Lineaarinen televisio ja HD-lähetykset

Pieni HC-katsojan TV-opas

Elisa teetti Näin Suomi viihtyy -tutkimuksen, jossa tutkittiin suomalaisten katsojien TV:n ja suoratoistopalvelujen katsomista. Myöskin Finnpanel on alkanut mitata suoratoistoa.

Ennen kuin mennään itse asiaan, niin on hyvä vähän selventää sanastoa:

• Lineaarinen televisio on TV-ohjelmien katsomista silloin, kun ne esitetään TV:ssä - perinteinen tapa katsella TV:tä.
• Suoratoisto ja striimaus on sama asia ainakin Kielikellon mukaan. Joissakin jutuissa kyllä näkee, että suoratoisto ja striimaus on eriytetty. Suoratoisto voi olla tallenne tai reaaliaikaista lähetystä. Suoratoistoon viitataan myös termeillä Netti-TV ja Online-TV (Online-katselu).
• Äly-TV ja Hybridi-TV -käsitteistä olen kirjoitellut aiemmin.

Elisan Näin Suomi viihtyy -tutkimukseen tukeutuen, Iltalehti jakoi katsojat 8 ryhmään:

1. Ohjelmavirtakatsojat
2. Sarjafriikit
3. Keskitien kulkijat
4. Klikkailijat
5. Välttelijät
6. Elokuvafriikit
7. Penkkiurheilijat
8. Perhekeskeiset

Suurin osa suomalaisista kuuluu Ohjelmavirtakatsojiin, jotka katselevat tavallisesti erilaisia sarjoja ja käyttävät aikaansa uutisten seuraamiseen television välityksellä. Iltalehden jaottelussa on vain pieni ongelma, jokainen ryhmä käyttää rahaa suoratoistopalveluihin. Itsekin olisin lähinnä Ohjelmavirtakatsojia, mutta en käytä yhtään rahaa TV:n katsomiseen, muuta kuin Yle-veron muodossa.

Lineaarinen televisio tavoittaa Finnpanelin mukaan viikoittain 87 % ja päivittäin 66 % Suomen väestöstä. Suoratoistopalveluiden käyttö yleistyy. Elisan tutkimuksen mukaan  68 %:lla suomalaisista on käytössään vähintään yksi ja 40 %:lla vähintään kaksi maksullista suoratoistopalvelua. Katselun suhteen kuulun enimmistöön, mutta maksullisen suoratoiston suhteen kuulun vähemmistöön.

Vuonna 2019 suomalaiset katsoivat televisiota keskimäärin 2 tuntia ja 42 minuuttia päivässä. Televisioruudun ääressä vietetty aika oli kuitenkin keskimäärin 3 tuntia ja 23 minuuttia päivässä. Muuksi TV-ruudun käytöksi kuin television katseluksi lasketaan esimerkiksi suoratoistopalvelut ja DVD:t sekä pelaaminen. Viidessä vuodessa muun kuin televisio-ohjelmien katsominen TV-ruudulta on kaksinkertaistunut ja muodostaa nyt viidenneksen (20 %) koko väestön katselusta, 15–24-vuotiaiden katselusta yli puolet.

Näin ollen tilastojen mukaan, vain lineaarinen katsominen on TV.n katsomista, johon suomalaisilla kuluu aikaa päivässä keskimäärin 2 tuntia ja 42 minuuttia. Vaikka katsoo TV-ruudulta suoratoistoa, niin se ei ole TV:n katsomista, vaan TV:n muuta käyttöä - jännä vivahde-ero.

Itse luokittelisin itseni Ilmaiseksi HC-katsojat -ryhmään, jota Iltalehti ei maininnut. Usein varmaan saavutan tuon 2 tuntia ja 42 minuuttia TV:n ääressä päivässä, mutta en käytä maksullisia suoratoistopalveluita.

Vuonna 2000 Suomessa aloitettiin digitaaliset TV-lähetykset, mutta siirtymäaikaa oli jopa vuoteen 2007 asti, jolloin päättyivät analogiset lähetykset. Itse odotin loppusuoralle asti, ennen kuin hommasin ns. digiboksin vuonna 2006. Silloin ainoa etu oli, että kuva oli parempi ja näki Sub-kanavan.  Jo vuonna 2004 tietokirjailija Petteri Järvinen ihmetteli, että miksi digitaalinen lähetysverkko rakennettiin vanhan tekniikan varaan. Huomattavasti paremman tarkkuuden tarjoava HD-tekniikka olisi ollut parempi vaihtoehto.

2000-luvun alussa pöhistiin myös MHP-tekniikasta, joka mullistaa TV:n. Etkö ole edes kuullutkaan MHP:stä, älä välitä, ei moni muukaan. MHP:n piti olla uuden ajan digi-TV:n ydin, mutta se floppasi jo ennen kuin alkoikaan. Vuonna 2004 Petteri Järvinen ei ollut vakuuttunut edes MHP:stä. Hän ei nähnyt MHP:lle juuri muuta käyttöä kuin televisio-ohjelmien yhteydessä tehtävissä äänestyksissä.

MHP ja TV-äänestykset, mitä tästä tulee mieleen? Tietenkin Digitan vuonna 2015 markkinoille tuoma hybridi-TV - sama ideapohja kuin MHP:ssä. MHP makoili haudassaan 10 vuotta ja nousee pikkuhiljaa ylös hybridi-TV:nä. Lykkäsin digiboksin ostoa MHP:n vuoksi, joka ei kumminkaan koskaan oikein saapunutkaan.

Vuonna 2006 hommasin digiboksin, jolla pystyi tallentamaan 4 eri kanavaa ja katsomaan samalla yhtä (ottaen huomioon kanavanippujen rajoitukset). Tästä kai alkoi minun HC-tason TV:n katselu, olihan se mahtavaa tallentaa ohjelmia ja katsoa silloin, kun on paremmin aikaa. Toisinaan tulee myös samaan aikaan mielenkiintoisia ohjelmia, joten ei muuta kuin tallenukseen. Ensimmäinen digiboksi kesti ihmeen monta vuotta, kunnes varmaan kiintolevy lahosi. Ostin seuraavan digiboksin, jolla myös pystyi tallentamaan 4 kanavaa samaan aikaan ja siinä ei myöskään haitanneet kiintolevyongelmat, koska siihen pystyi itse helposti vaihtamaan uuden.

Vuoden 2019 kevääseen asti kitkuttelin vanhalla digi-TV:llä ja HD-tason digiboksilla. Digiboksi alkoi yskiä ja HD-uudistuskin lähenee, josta Petteri Järvinen haaveili jo vuonna 2004. Keväällä 2020 Ylen HD-kanavien näkyvyys laajenee koko Suomeen antennitalouksissa, Nelonen HD on tainnut näkyä laajemmin jo vuodesta 2017. MTV3 HD ja TV5 HD pimeni vuoden 2019 lopussa antennitalouksissa, mutta MTV-palvelusovelluksen kautta näkee HD-laatuista MTV3-lähetystä. Keväällä 2019 oli minunkin jo aika ostaa 4K-TV.

Mikä ihmeen 4K-TV? 4K-kuva on 4 kertaa HD-kuvaa tarkempi, mutta mihin 4K:ta tarvitaan, kun TV-lähetykset ottavat vasta ensiaskelia HD-lähetyksiin - kaukana 4K:sta. Nykyään valtaosa myytävistä televisioista taitaa olla 4K-tarkkuudella. TV-lähetykset on parhaimmillaan HD-tasoa, joten 4K-TV näyttää ne myös HD:nä. Taitaa 2020-luku edetä vielä pitkälle kunnes HD-kuva on TV-lähetyksien vakiotaso. Nykyinen SD-kuvatarkkuus on mukana vielä vuosia.

4K-kuvaa emme tule näkemään TV-lähetyksissä 2020-luvulla, ainakaan kovin yleisesti. Mihin sitten 4K:ta tarvitaan? Nykyään lähinnä viihdekäyttöön, videoita voi katsoa 4K:na ja konsolipelit voivat tukea 4K:ta. Myynnissä on myös jo 8K-televisioita, joka tarkoittaa, että kuva on 4 kertaa tarkempi kuin 4K-kuva ja 16 kertaa tarkempi kuin HD-kuva. Taitaa 8K-kuvasisältöä olla vielä hyvin vähän saatavilla. 4K ei tarkoita siis, että näkisit TV-lähetykset 4K-tarkkuudella. Mainostajat kyllä hypettävät 4K:ta, mutta kuinka usein sanovat, että TV-lähetykset on vain HD-tasoa.

Viidennes (20 %) Elisan tutkimukseen vastaajista kertoi törmäävänsä internet-yhteyden aiheuttamiin ongelmiin joka viikko. Suoratoistopalvelut vaativat vakaata nettiyhteyttä. Itse katson kahta TV:tä, jotka ovat eri huoneissa. Loogisesti nettireitittimen ja TV:n välimatka vaikuttaa WiFi/WLAN-yhteyden laatuun. Minulla toinen TV on kauempana ja muutaman seinän takana nettireitittimestä ja toinen TV on samassa huoneessa nettireitittimen kanssa. Toisessa huoneessa olevan TV:n nettiyhteyden laatu on päiväkohtainen, sääkin voi vaikuttaa sekä iltaisin voi olla ruuhkaa datalinjoilla jne. Toisella TV:llä ongelmia on harvemmin - vakaampi yhteys, ei ole seiniä välissä jne. Pätkimiset kyllä ärsyttää, mobiililaajakaista on herkempi pätkimiselle kuin kiinteä yhteys (piuha seinässä).

Iltalehti ei ollut ottanut huomioon minun kaltaistani TV-katsojaa, jolla on TV:ssä kiinni ulkoinen kiintolevy (USB:llä kiinni TV:ssä). Digiboksin kanssa totuin tallentamaan ohjelmia, joten halusin uuden TV:n kanssa toimia samoin. Mikään TV ei tue neljän kanavan tallentamista yhtä aikaa, täytyi tyytyä yhden kanavan tallentamiseen ja samalla voi katsoa toista kanavaa. Tämäkin tyyli toimii vain, jos TV:ssä on ns. tuplavirittimet (2 viritintä), jolloin voi tallentaa muutakin kanavaa kuin mitä katsoo. Valtaosassa taitaa olla vain yksi viritin, tarkoituksella valitsin TV:n, jossa on tuplavirittimet.

Ohjelmaoppaan (EPG myös Guide) kautta on kätevä valita mitä haluaa ajastaa tallennukseen. Tallennukset on lineaarisen ja suoratoiston välimuoto, TV-ohjelma tallentuu ja sen voi katsoa milloin haluaa, eikä nettiongelmat ole haittana. TV:ni EPG:sä voi merkata myös ns. muistutuksia, joka tarkoittaa ettei ohjelma tallennu, mutta TV vaihtaa kanavaa, kun jokin ohjelma alkaa. Jos muistutuksen alkaessa TV on kiinni, niin silloin TV käynnistyy automaattisesti halutulle kanavalle. EPG:ssä näkee ohjelmat viikon eteenpäin, joten halutessa voi ohjelmoida TV:n viikon eteenpäin. Useimmat ohjelmat alkavat viikoittain samana päivänä ja samaan aikaan, jolloin ne ohjelmat voi halutessa laittaa tallentumaan automaattisesti joka viikko, päivä jne. Ongelmia tulee, jos TV-kanavat muuttaakin vakioaikoja - täytyy siis hiukan seurata, onko tullut lähetysaikoihin muutoksia.

Toisinaan tulee monella kanavalla samaan aikaan ohjelmia, jotka haluaisi nähdä, silloin täytyy miettiä, että mitkä voi katsoa ilmaiseksi suoratoistona ja sen mukaan valita tallennukset. Minäkin kyllä katson suoratoistoa, mutta vain niiden ilmaisia ominaisuuksia. Yle areenan kaikki sisällöt on ilmaisia, samoin MTV-palvelussa. MTV on laittanut maksullisen sisällön C moreen. Nelosella (tunnetaan nykyään myös nimellä Sanoma) on Ruutu-palvelussa, jonka maksullinen osa on nimellä Ruutu+. Ruutu-palvelussa näkee lineaarisella puolella tulleet ohjelmat ilmaisena yleensä noin kuukauden. Nelosen Ruutu-palvelussa on nykyään ilmaisena myös MTV (Music television)-, FOX- ja  National  geographic -kanavien sisältöä. Ei pidä unohtaa Dplay-palvelua, jossa on mm. TV5:n, Kutosen, Friin ja TLC:n ohjelmia. Dplay on Ruudun tapaan osittain ilmainen.

Itse katson eniten Yle areenaa, johon ilmestyy useita ohjelmasarjoja katsottavaksi putkeen - ei tarvitse mennä lineaarisen tahtiin aina. Mainosrahoitteisilla kanavilla ilmaiset suoratoistot menevät lineaarisen tahtiin. Tällä tallennus- ja suoratoistotyylillä ei tarvitse maksaa mitään (muuta kuin se Yle-vero, jos tienaa hyvin), kyllä ilmaista katsottavaa riittää.

TV-kanavat kyllä mainostavat maksullisia suoratoistojaan, kuten C morea ja Ruutu+ -palvelua. C morellakin näkisi yhtenä päivänä viikon Salatut elämät -jaksot sekä Ruutu+ -palvelussa näkisi sarjojen koko kauden putkeen jne. Mutta miksi maksaa, kun kyllä ne näkee lineaarisellakin puolella ja ne voi jopa tallentaa, jos on kiintolevy.

Nelonen harrastaa koukutustyyliä, näyttää aluksi lineaarisella puolella uutuussarjan ensimmäisen osan ja loput osat näkee maksullisella Ruutu+ -palvelussa. Tähänkään ansaan ei pidä astua, sillä kyllä ne loputkin sarjan osat näkee lineaarisella puolella, kunhan jaksaa odottaa noin puolivuotta. Ei TV-kanavilla ole varaa pantata niitä vain maksupalvelunsa takana. Koukutustyylillä nyhdetään vain kiireellisempien rahat ja, kun ne on nyhdetty, voidaan näyttää koko sarja lineaarisessa televisiossa.

Netflix on oma lukunsa, jos niitä elokuvia ja sarjoa alkaa ahmia, niin mitään muuta ei sitten ehdikään katsoa. Minä pärjään hyvin ilmaisella tarjonnalla, kyllä ne parhaimmatkin elokuvat tulee muutaman vuoden päästä ilmaisillakin kanavilla - täytyy vain jaksaa odottaa. Aika ei vain riitä Netflixiin. Sannikin syö Netflix-sarjoja purkista.

Vuonna 1987 ostettu televisio saattoi toimia aina vuoteen 2007, jolloin päättyi analoginen aikakausi eli noin 20 vuottakin televisio toimi (ja digiboksilla sai lisäaikaa). Nykypäivänä televisiosta tulee torso alle 10 vuodessa. Hyvä esimerkki on hybridi-TV, joka tuli vuonna 2015 (HbbTV 1.0), mutta nykyiset hybridi-TV -palvelut vaativat HbbTV 1.5 versiota, joka tarkoittaa ettei TV saa olla ostettu vuotta 2018 aiemmin. Minun toinen TV on vuodelta 2016 ja siinä on vanha hybridi-TV, eikä toimi nykypäivän hybridi-TV -palvelut.

Toinen esimerkki on C more -sovellus TV:ssä. Vuoden 2019 lopussa C more lopetti tuen Samsung äly-TV -malleissa, jotka on vuosilta 2013-2014.  LG:n äly-TV:n täytyy olla vähintään vuodelta 2016, jotta C more toimii. AndroidTV:ssä tulee olla 5.0 ohjelmisto vähintään.

Television äly tekee siitä lyhytikäisen, televisiossa on nykyään ohjelmisto, joka vanhenee äkkiä. Analogisissa televisioissa ei ollut vanhenevaa älyohjelmistoa sisällä. Älytelevisio voi menettää alle 10 vuodessa puolet ominaisuuksistaan. Kyllä sillä ehkä voi katsoa lineaarista TV:tä kauemmin, mutta älypuoli vanhenee äkkiä. Valmistajatkaan ei päivitä television ohjelmistoa montakaan vuotta eteenpäin - ei tue uusia tekniikoita. Tämäkin puoli "unohtuu" TV-kauppiailta. 5-6 vuoden päästä jo täytyy ostaa uusi älytelevisio.


Lue myös:
HD-lähetykset - osa 2