Yhteiskunta maksaa kaljat ja huumeet

Peli- ja päihderiippuvuutta sekä mielenterveysongelmia

Nikke Ankara - Painajaiset

Sami Kieksi, jotkut voivat tuntea hänet muun muassa Ylilauta-foorumista, mutta hän on ollut vuosia myös Ylellä töissä. Samin elämä ei ole ollut helpoimmasta päästä, joten ehkä tästä syystä hän päätyikin tekemään joitakin vuosia sitten Some deep story -dokumenttisarjaa. Deeppejä tarinoita ne onkin, elämä ei ole kaikilla helppoa.

Sami Kieksin uusin projekti on Logged in -dokumenttisarja, jonka tyylilaji on sama kuin on Some deep storyssakin - elämä ei ole helppoa. Dokumenttisarja antaa äänen syrjään jätetyille nuorille miehille.

Sami Kieksin ohjaama dokumenttisarja kertoo viidestä nuoresta miehestä ja heidän arjestaan, josta pelimaailma tarjoaa pakopaikan.

Jonilla on rikostausta, Patrik poistuu kotoaan vain, jos on pakko. Aaron nousee sängystä amfetamiinin voimalla, kun taas Juho kipuilee äitinsä kuoleman vuosipäivänä. Henri asuu erakkona ränsistyneessä talossa ja käyttää pilveä uniongelmiinsa.

Sarjassa päästään näkemään, kuinka vaikeaa sosiaalisten suhteiden luominen ja yhteiskuntaan kiinnittyminen voivat olla. Kaikkia päähenkilöitä yhdistävät rikkinäinen lapsuus, kiusaaminen ja yksinäisyys.

Näin Yle kuvailee Logged in -dokumenttisarjaa.

Noin vuosi sitten Ylellä nähtiin Jonin tarina Docstop: Kyberkosto -dokumentissa, silloin Joni ei vielä halunnut näyttää kasvojaan, koska se voisi haitata hänen elämää. Logged in:issä Joni vähän valaisi taustojaan ja silloin rupesin muistelemaan, että Joni on nähty aiemminkin jo TV:ssä. Logged in:issä nähtiin Jonin kasvot, mutta Jonin naisystävä halusi pysyä blurrauksen alla.

Logged in kertoo karun totuuden joidenkin nuorten elämästä, mutta se kertoo toisenkin karun totuuden. Yhteiskunta maksaa heille huumeet ja kaljat yms. päihteet. Jotkut syrjäytyneet nuoret ovat jopa tyytyväisiä siitä tilanteesta, jossa ovat. Esimerkiksi Logged in:issä nähty 22-vuotias Patrik muotoilee näin:

Itsehän pärjään näillä rahoilla, joita mulle tulee tuolta kuntouttavasta. 4 tuntia viikossa kestää vaikka saatana kaktus perseessä, jos siitä saa rahaa, ei se nyt siitä oo. Totta kai sitten mennään töihin, jos ei rahat riitä. Sit mä alan huolestua, jos on liian vähän rahaa, jos mä alan laihtua, sit mä alan mennä töihin. Tähän mennessä on mennyt hyvin, rahat riittää ruokaan ja ylimääräiseen paskaan, vähän pystyy ostaan pelejä, jos tekee mieli. Ei mitään ongelmaa.

Koitin kirjoittaa sanasta sanaan, kuten Patrik sanoo dokumentissa. Patrik käy kerran viikossa kuntouttavassa työtoiminnassa, senkin hän tekee pakosta. Kuntouttavassa työtoiminnassa on pakko käydä, jos haluaa saada työmarkkinatukea Kelalta. Tosin, Patrikilla ei ole mitään aikomustakaan pyrkiä työtä kohti. Hänellä riittää rahaa ruokaan, tupakkaan ja energiajuomiin ja se riittää hänelle. Patrikilla ei edes tunnu olevan mitään psyykkistä tai fyysistä (muuta kuin, että liikkuu liian vähän) syytä olla hakematta töitä, hän ei käytä huumeita, eikä alkoholikaan näyttänyt olevan ongelma. Patrik ei vain halua mennä töihin, kun näinkin hän pärjää. Ilman oikeita syitä lorvaillaan, tällaista asennetta karsastan. Sanoo vielä, että rahaa on ylimääräiseen paskaan - joten Patrikilla on liikaa rahaa, kun noin voi sanoa. Vinoutunut elämän tyyli.

Toisilla sarjan päähenkilöillä tuntuu olevan enemmänkin ongelmia kaljan, huumeiden sekä mielenterveyden kanssa. Mielenterveysongelmat kyllä ymmärtää, että ne vaikuttavat elämän tasapainoon, mutta sitten se, että Kelan rahoilla ostetaan huumeita ja kaljaa joka päivä, niin se ei ole kyllä oikein. Yhteiskunta maksaa heille päihteiden käytön, joka ei ainakaan edistä tilanteen parantumista. Muutama lauantaisaunakalja on eri juttu kuin 24/7 örveltäminen.

Yle näytti myös karun Kuolema auringossa -dokumentin, jossa käy ilmi, että jopa Espanjan aurinkorannoilla suomalaiset nuoret ostavat huumeita Kelan rahoilla. Tämähän on ihan pimeetä menoa - Kela maksaa päihteiden käytön. THL:n tilastot paljastavat nuorten huumekuolemien lisääntyneen dramaattisesti vain muutamassa vuodessa. Huumeisiin suhtaudutaan yhä myönteisemmin.

Eihän ketään voi oikein jättää rahattakaan, siinä on se ongelma, Kela ei pysty seuraamaan, että mihin rahoja käytetään. Päihdeongelmaisille pitäisi olla rahoja vastaan ehto, että hakeutuvat hoitoon - irti päihteistä. Tuossa ideassa vastaan tulee tietenkin resurssit, sekin vaatisi aikaa ja rahaa.

Ylellä nähtiin vuosina 2016 ja 2018 Sekasin-kampanja, fiktiivinen sarja, mutta tarinat perustuu tosielämään. Vuonna 2019 Sekasin chat ja Discord tavoittivat ennätysmäärän tukea tarvitsevia nuoria.

Mielenterveyssyyt vievät yhä useamman alle 40-vuotiaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet olivat ensimmäistä kertaa suurin diagnoosiryhmä Ilmarisen myöntämissä työkyvyttömyyseläkkeissä.

Alle 25-vuotiaiden eläkeläisten määrä kasvaa Suomessa. Vuoden 2018 lopussa 16-24-vuotiaita eläkeläisiä oli 7 454 eli 1,33 % ikäluokasta. Vuotta aiemmin osuus oli 1,27 %.

Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo:
Lukumääräisesti nuorten eläkkeensaajien määrä ei ole kovin suuri. Suunta on kuitenkin huolestuttava. Keskeisin syy nuorten eläkkeelle jäämiseen ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Tuki- ja liikuntaelinsairaukset jäävät toiseksi. Mielenterveyssyiden vuoksi eläköidytään keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Masennus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa selvitti Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustaa, hoitoa ja työhön palaamista. Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa (22 %) palaa pysyvästi työmarkkinoille.

Erään kuulemani tarinan mukaan joku nuori oli tullut töihin, mutta ahdistunut aika pian, kun hän oli tottunut käymään keskellä päivää kuntosalilla, mutta töissä ollessa hän ei voinutkaan käydä kuntosalilla ja tavata niin usein ystäviä. Eikä mennyt kauan, kun tämä nuori jäi masennuksen vuoksi sairauslomalle (ja ehkä pääsi kuntosalille keskellä päivää). Mikäli minulta kysytään, niin harvassa on työpaikat, joissa voi tulla ja mennä kuten itse haluaa.

Mielenterveysongelmien räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt työnantajat, työntekijöille tarjotaan nyt chat-apua, nettipsykologia ja lyhytterapiaa.

Armeijan aloittavien nuorten miesten yleisin ongelma on sosiaalisista tilanteista syntyvä ahdistus. Moni armeijan aloittava nuori mies ahdistuu yhteisistä tuvista ja suihkuista.

Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko:
Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat ylivoimaisesti suurin syy palveluksen keskeyttämiseen. Fyysiset syyt ovat vain minimaalisessa roolissa. On totuttu olemaan yksin sen kännykän kanssa kotona. Sitten kun joudutaan yöpymään samaan tupaan ison joukon kanssa ja yhteisiin pesutiloihin, jossa on paljon muita, se on vaikeaa monille.

Peliriippuvuus saa Suomessa virallisen tautiluokituksen vuonna 2022. Peliriippuvuus rinnastuu päihderiippuvuuteen, sillä siihen liittyy muun muassa kontrollin menetys. Ylen Save and Quit -dokumentti antaa äänen digipelikoukkuun jääneille.

YHTEENVETOA
2000-luvun puolella melkein jokaista on koulukiusattu, ennen koulukiusaamistapauksella pääsi melkein otsikoihin. Nykyään on melkein toisinpäin, harvinaisuus on hän, joka sanoo ettei ole kokenut koulukiusaamista. 1980- ja 1990-luvuilla on varmasti ollut myös koulukiusaamista, mutta silloin ehkä usein suhtautuminen oli tyyliä "pojat on poikia..." jne. Vielä vuonna 2013 on puhuttu ns. mopotuksesta, mutta näemmä aika laimeaa se on ollut silloin. Ensinnäkin mopotus ei ollut aikoinaan valvottua menoa, pää edellä WC-pönttöön jne.

Koulukiusaaminen on tuhonnut sittemmin monen ihmisen elämän, eri asteista mielenterveysongelmaa pitkälle aikuisuuteen. Päihderiippuvuuksia ja pahimmissa tapauksissa itsetuhoisuutta. Nämä ongelmat johtavat putoamiseen yhteiskunnasta ja työttömyyttä. Jotkut pääsevät menneisyyden yli, mutta eivät kaikki.

2020-luvulle tultaessa mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti ja huumemyönteisyys kasvanut, joka on hiukan ristiriidassa sen kanssa, että nuorten tupakointi on vähentynyt. Mikä maailmassa on muuttunut, kun mielenterveysongelmat ovat yleisiä? Onko syynä älypuhelimet ja sosiaalinen media?

Masennus voi upottaa ihmisen pelimaailmaan tai sitten peliriippuvuus voi johtaa masennukseen. Toisaalta, pelien ja sosiaalisen median kautta voi löytää ystäviä.

Mielestäni Kelan ei tulisi rahoittaa alkoholi- ja huumeostoksia, mutta sitä on melkein mahdoton estää ja valvoa. Ongelmakäyttäjät tulisi ohjata hoitoon, jossa he saisivat kelan rahat - näin lyhyesti sanottuna. Mutta eihän siihen riitä yhteiskuntamme resurssit. Joten ns. Suomi Oy (yhteiskunta) ostaa kaljat ja huumeetkin - epäloogista. Veronmaksajat edesauttaa näin ollen päihderiippuvuuksia.

Mikäli ihmisellä ei ole mitään fyysistä ja psyykkistä ongelmaa, niin silloin hänen tulisi edes pyrkiä töitä kohti, jos vain suinkin pystyy - lorvailua en sallisi. Nykyään moni työtä haluava ei vain löydä töitä, mutta on heitäkin, jotka kaikin keinoin välttelevät töitä. Tähän päälle kun vielä laittaa Suomen syntyvyyden, niin ei ole hurraamista.

Save and Quit...

Arttu Wiskari - Suomen muotoisen pilven alla

Lisäys 27.2.2020:
Logged in: mitä heille kuuluu nyt?


Lue myös:
Erityiset VS. Tarkkis
Alkoholi ja tupakka
Tupakkalaskuri