maanantai 23. elokuuta 2021

Erityiset VS. Tarkkis

Kuuden erityisen lapsen elämää pienluokassa
Tommi, Isabel, Sara, Stefan, Jusuf ja Pinja tunnetaan muilla luokilla häirikköinä, kiusattuina tai muuten vain omituisina, mutta täällä joukkiosta muodostuu osiaan suurempi kokonaisuus, jossa ketään ei jätetä yksin. Luokanopettaja Matti, tuntee lapset hyvin ja ohjaa lapsia eteenpäin rautaisella ammattitaidolla, painien samalla alati kiristyvän budjetin ja rehtori Anjan vanhahtavien opetusmetodien parissa.

Näin esitellään Ylen uusi Erityiset-sarja.

Mikä on tässä tapauksessa erityinen? Lyhyesti sanottuna, oppilaat, joilla on syystä tai toisesta oppimisvaikeuksia koulussa. Tarkemmin ottaen syitä on mm. autismikirjo, ADHD, lukihäiriö, numerosokeus jne. Tällaisia oppilaita on erityisluokilla, joissa on yleensä pienet ryhmäkoot - rauhallisempi oppimisympäristö.

Erityiset-sarjan ensimmäinen jakso alkaa vauhdikkaasti, kun vesipyssyllä ammutaan virtsaa. Se taitaakin olla sarjan "kovin" kohtaus, muuten mennään melko turvallista tietä. Eihän nykyään TV:ssä voida näyttää mitään epäillyttävää, aina joku pahoittaa mielensä.

Katsellessani Erityiset-sarjaa, tuli mieleeni, että onkohan tämä nyt joku 2020-luvun versio 1980-luvun Tarkkis-sarjasta, josta kirjoittelin vuonna 2017.

Huom. Tarkkis tarkoittaa tarkkailuluokkaa, peruskoulun luokka normaaliin opetukseen sopeutumattomille oppilaille. Tarkkiksella on tietty maine.

Tarkkis oli paljon räväkämpi kuin Erityiset, ehkä sen takia Yle areenassakin on enää vain pieniä klippejä Tarkkis-sarjasta. Maailma oli erilainen 1980-luvulla, silloin nuorille suunnatussakin sarjassa pystyttiin laukomaan melkein mitä vaan, kuten rasistisia vitsejä häpeilemättä.

1980-luvulla ei vielä puhuttu mistään ADHD:sta ja masennustakaan ei ollut. Silloin masennus oli vain jotain perusväsymystä, joka tulee ja menee. 1980-luvulla ADHD-lapsi miellettiin vain vilkkaaksi lapseksi, joka oli koulussa häirikköhuligaani. 2000-luvun puolella kaikelle on keksitty diagnoosi.

Tarkkikselle päätyivät häiriköt ja muuten "heikkolahjaiset" tapaukset. 2020-luvulla on erityisluokkia, joihin pääsevät erityisoppilaat, joilla on erityisvaikeuksia oppia sekä heitä opettaa erityisopettaja. Erityisluokassa on ADHD ja muita diagnooseja, mutta siellä ei ole lusmuja häiriköitä - näin se maailma muuttuu.

Vaikka Erityiset-sarja jää laimeaksi Tarkkis-sarjan rinnalla, niin Erityiset-sarjassa Miitta Sorvali tekee hyvää roolia sekä Jenni Kokanderkin siinä vilahtaa. Tarkkiksen ja Erityiset välinen kuilu näyttää sen, kuinka maailma on muuttunut.

Vaikka Yle on joutunut "sensuroimaan" Tarkkiksen unholaan, niin ne jaksot kyllä löytyvät netistä.

Tarkkis-sarja

Tarkkis-sarjan spin-off-sarja Kaatis

  • 1. jakso (Tätä jaksoa ei ole löytynyt)
  • 2. jakso (Ei kyllä 2020-luvulla laitettaisi pikkupoikia yöllä kaupungille etsiin "naista")
  • 3. jakso

Vuonna 1979 valmistunut Täältä tullaan elämä! -elokuva kertoo kunnon tarkkailuluokasta. Kati Outisen ura alkoi tuosta elokuvasta.

1940-luvulla Suomessa otettiin käyttöön "Ruotsin mallin" mukaiset tarkkailuluokat, jotka olivat erityisesti tarkoitettu tunne-elämältään häiriytyneille ja sosiaalisesti sopeutumattomille lapsille. Tarkkis on muuttanut muotoaan vuosikymmenten saatossa ja jakautunut pieniin osiin. Nyt 2020-luvulla meillä on erityisopetus, johon kuuluvat EAUT-, EDY-, EHA-, EHV-, EKU-, EMU-, ENÄ-, ESY (SOPE)- ja EVY-opetus.

Lisäys 25.8.2021:
Lähetin Erityiset-sarjan käsikirjoittajalle Hannu Kontturille sähköpostia. Kysyin, että oliko hänellä Tarkkis-sarja mielessä, kun loi Erityiset. Vastaus on alla.

Hannu Kontturin sähköpostivastaus:
Kiitos viestistä,

Tarkkis on oma lapsuudensuosikkisarja ja ehdottomasti tärkeä inspiraatio Erityiset sarjalle.

Mutta kuten arvasitkin kirjoituksessasi, ajat ovat muuttuneet siinä määrin, ettei lapsille suunnatussa sarjassa voi käsitellä vakavia aiheita aivan niin ahdistavalla tavalla kuin Tarkkis teki. Siksi Erityiset on muodoltaan komediaa.

Olen kuullut, että siitä huolimatta 7v katsojille tämäkin tuntuu hurjalta.

Kiitos blogitekstistä, oli kiva huomata ettei Tarkkis-yhteys jäänyt huomaamatta :)

Olin oikeilla jäljillä, Erityisillä ja Tarkkiksella on yhteys. Näin ollen ei välttämättä ole sattumaa, että kummankin sarjan "kovis" on nimeltään Tommi.

Helsingin sanomissa toimittaja Kaisu Tervonen vertasi Erityiset-sarjaa norjalaiseen Skamiin. Kaisu ei muistanut Tarkkista.

7 kommenttia:

  1. Näin kyllä lehdessä mainoksen Erityiset en ajatellut katsoa.
    Mutta katsoin ekan ja vikan osan Tarkkista.
    Omana kouluaikoina muistan yläasteella oli erityisluokka, joiden opintoja oli muokattu eli EMU.
    Ihan perusihmisiä olivat osa aika hiljaisia.

    Mutta tukkarin muistan itse en sitä tarvinnut kuin yhden kerran ala-asteella, mutta..jälkkärissä olin jonkinverran niin ala- kuin yläasteellakin, ohoh noh siihen riitti ettei seurannut opetusta.
    Enemmän sain puhutteluja kuin mitään jälkkäriä, niin tuhma olin.
    Jos läksyt tekemäti siitäkin sai jotkut jälkkäriä. Yleensä koulun pelottavin ope vahti jälkkäreitä.

    Varmaan Tampereella kuvattu kun Ville toi mieleen Kyllä isä osaa, sen pojan.
    Ja nopea kuukkelointi olin oikeassa.

    Kävin muutamia vuosia sitten katsomassa Kyllä isä osaa näytelmän kun tuli Aleksanterin teatteriin, vierailivat siis täällä, ja kun kerran fanikin olin niin..mutta en olisi uskonut "Jussia" yli nelikymppiseks, mutta tarpeeksi raavin päätäni ja sain vuoden 2016 noh "Jussi" oli silloin alle 40 eli aivan täydestä meni kuin väärä raha.

    Mutta onhan se niin että mitä kasarilla ollut ei tod päde enää, vaan kaiken on oltava neutraalia, näkymätöntä, mautonta ja äänetöntä.
    Minusta on hienoa tuo että erilaisuutta tuetaan paljon, kuvittele nyt autismikirjoa ei kai kasarilla sellaista ollut edes.

    Muistan lapsuudesta kun yhden kaverini sisko oli dumpattu vammaislaitokseen.
    Mua suretti se, mutta en ymmärtänyt miten vammainen oli. Ajattelin vain miten pahalta siitä tytöstä tuntui.

    Äitini toimii vapaaehtoisena vammaiskodissa, arvostan sitä.

    Ei siis puhuta nekr eikä puhuta tarkkiksista, mutta jokin on kuitenkin muuttunut huonommaksi esim. nyt puhutaan masennuksen eri vaiheista, työuupumuksesta, diagnooseja jokaiselle!

    Älä sano että YLE ois sensuroinut koko tarkkiksen tai kaatiksen?
    Kaatis kiinnostaisi jonkin verran.
    En muista tarkkista enkä kaatista enkä ole nähnyt täältä tullaan elämä!
    Mutta onneksi on tube! Kai tuon sitten katson kun sen kerran näkee.


    VastaaPoista
  2. Minua hieman hämmensi, kun kuulin, että ainakin Jyväskylässä on jotenkin hämärretty sana "jälkkäri". Jyväskylässä jälkkäri ei ole jälki-istunto, vaan kouluajan jälkeen koululla oleva iltapäiväkerhotoiminta. Useat jäävät joka päivä koulun jälkeen jälkkäriin. Jyväskylässä on kuin haluttu muuttaa negatiivinen jälkkäri-sana positiiviseksi - merkitys muuttunut.

    Lapset nykyään edes tuskin tietävät, että mikä on jälki-istunto. Tarkistin, että onko jälki-istuntoa nykyään ollenkaan. Opetushallituksen sivuilla mainitaan jälki-istunto, saa jopa vain istuttaa tekemättä mitään. Nykyään yleisin tapa on varmaan tehdä jotain järkevää jälki-istunnossa, toisin oli minun kouluaikoina, yleensä vain istuttiin - näin siis olen kuullut, kun enhän minä ole ollut istumassa.

    Tukkari eli tukiopetus, minulla tukiopetus oli (jos oli) aina koulun jälkeen, se oli tyhmää. Muut lähti kotiin ja tukiopetukseen osallistuvat jäivät vielä kouluun homehtumaan.

    Autismia oli kyllä 1980-luvulla (Sademies), mutta nyt 2020-luvulla sitä ei ole. On vain autismikirjo, joka pitää sisällään monta vanhaa diagnoosia. DSM-5- ja ICD-11-luokitukset muuttivat autismin autismikirjoksi ja asperger hävisi. Tuomas Enbuskekin sai asperger-diagnoosin, joka onkin nykyään autismikirjo. Uudet luokitukset ovat niin laajoja, että jokaiselta ihmiseltä löytyy autismikirjon oireita. Olen miettinyt, että minullakin täytyy olla jonkin asteinen autismikirjo, kun jaksan kirjoittaa blogia ja usein perehtyä aiheisiin syvemminkin =)

    Joitakin diagnooseja lisätään ja joitakin niputetaan yhteen. Joidenkin lähteiden mukaan DSM-5-luokitus sanoo, että mielenterveydessä on vikaa, jos esim. tyttö leikkii autoilla jne. mutta tuota en ole voinut itse vahvistaa. Tosin, Rauni-Leena Luukanen-Kildekin taisi joskus mainita jotain sinnepäin, että tuleva DSM-luokitus on ihan "sairas".

    Lisäsin nyt kirjoitukseen myös Kaatiksen jaksoja. Onhan Tarkkis ja Kaatis sen verran "ytyä kamaa" ettei Yle voi sitä näyttää enää 2020-luvulla =)

    VastaaPoista
  3. Kiitos kaatiksen lisäyksestä!

    Noh höh en uskoisi jälkkärikerhoa tosin jälkkäri on mulle myös jälkiruoka jota toisinaan kutsun jälkäksi vain lyhennettynä.
    Jälkkä/jälkkäri oli myös sitä jälki-istuntoa
    Olkoon sitten jälkkärikerho..kyllä täälläpäin puhutaan reilusti vain ip-kerhoksi, jonne eka ja ehkä tokaluokkalaiset pääsee jos esim vanhempi/vanhemmat niin tahtoo.

    Itse olen pitänyt vielä pienemmille srk-kerhoa sijaisena siis.
    Olivat 3-4 vuotiaita natiaisia.
    Oli siellä kerhoa kaksi kertaa viikossa 3h.
    Nykyään pitää olla kaikenmaailman pedegogi että saat pitää ip-kerhoja koululaisille, ei kelpaa metsästä revitty pätevä hoitaja.
    Frendi on juurikin tuo joka kärsii mutta kestää, valittaa vain.
    Ja näkee lasten tilanteet miten paljon on lisääntynyt kaikenlaiset ongelma häiriöt.

    "Opetusta häiritsevälle, muuten koulun järjestystä rikkovalle tai vilpillisesti menetelleelle oppilaalle voidaan määrätä perusopetuslaissa säädetty kurinpitorangaistus.."

    Kurinpitorangaistus on liian ankara sana, kuin jostain 1960-luvulta ja sitä alempaa.
    Varmaan 1920-luvulla oli kurinpitorangaistuslaitoksia, vai noh en viitsi kuukkeloida noin ikävää asiaa voihan se olla että kurinpito-sanaa ei käytetty.

    Ihmettelin usein mitä ne tekee jälkkärissä, jos ovi oli auki ja kuljin ohi, näyttivät istuvan vain, jälkkäriläisiä kasattiin eri luokilta kerralla lusittavaksi.
    Ehkä ne teki läksyjään.

    Tiedän että nykyään puhutaankin autismikirjosta, joka kätkee sisälleen vielä 20-30v sitten olleita erillisiä diagnooseja.

    Kaksisuuntainen mielialanhäiriö on aika pelottava, sellaisen tunsin välillä oli tavallinen(en ainakaan huomannut mitään) sitten karsea vauhti päällä..Pahempaa kuin mulla kun saan energiapiikin.
    En sentään kulje kuin väkkärä ympäri pitäjää.
    Hänelle kävi huonosti liekö juonut kun putosi ikkunasta, oli draivi päällä, ja toinen samanlainen joka oli pelottava kun oli sekakäyttäjäkin hänenkin kävi huonosti.

    Toinen mikä lisääntyy on kaikenlainen dementia tai alzheimer, onni se että heille on omat hoitolansa.
    Yksi asia jota ihmettelen missä maakuopassa olenkaan ollut asiassa eheyttäminen..
    Näin vain uutiset että asia lähti eduskuntaan, kansalaisaloite.fi, vauva.fi, wikipedia.org, mtv uutiset.fi, kehraaja.com, helsinginuutiset.fi, yle.fi, hs.fi kirkkojakaupunki.fi ja kotimaa.fi.
    Noh onneksi se asia sai 50 000 ääntä ja täten eduskuntaan, tosiaan monesti motiivit eheyttämiseen ovat uskonnollisia.
    Järkyttävä eheyttäminen.

    VastaaPoista
  4. Suomessa on saatettu antaa ADHD-diagnooseja liian kevyin perustein. Osa diagnooseista voi olla vääriä tai ainakin riski virheisiin on kasvanut. ADHD-lääkkeiden käyttäjien määrä on kahdeksankertaistunut Suomessa vuodesta 2010.

    Oppilaita ei enää haluta jättää luokalle, vaikka kaikkien taidot eivät riitä seuraavalle tasolle. Luokalle on nykyään melkein mahdotonta jäädä.

    VastaaPoista
  5. THL:
    ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet lapsilla ja nuorilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjois-Karjalassa on tehty vääriä ADHD-diagnooseja, koska osaamisessa on puutteita.

      Jos ADHD-diagnoosi tuntuu väärältä, mene uudestaan lääkäriin.

      Poista
    2. Lapsen levottomuuden todellinen syy voi jäädä hoitamatta, jos kaikki oireilu leimataan ADHD:ksi.

      Poista