Mopolla rytinällä metsään
Alkuvuonna 2024 kirjoittelin PISA-tutkimuksesta ja älykkyydestä sekä vuonna 2022 kirjoittelin Loma sosiaalisesta mediasta. Mikä on mennyt pieleen?
Lähde: Pexels
NYKYAJAN KOULULAINEN
Aamulla teini laahustaa kouluun, hänellä on langattomat nappikuulokkeet korvissa ja kädessä älypuhelin, jota hän tuijottaa taukoamatta sekä swaippaa.
Bussipysäkillä ja bussissa koululainen ei reagoi muihin ihmisiin, hän saattaa murahtaa tai vilkaista syrjäsilmällä, pitäen viereen istuvaa mummelia ihan idioottina, ja muljauttaa silmiään.
Harvalla koululaisella on enää koulureppua, koska sellaista ei nykyään tarvita, koska (selkä ei kestä ja ahdistaa) koulukirjat ovat nykyään diginä USB-tikulla tai pilvessä.
Koulujen pihat ovat usein aidattuja. Välituntien aikana osa oppilaista laahustavat ympäri koulun pihaa, katse vain älypuhelimessa, törmäilevät toisiinsa ja aitoihin sekä rakennuksien seiniin. Osa oppilaista ei edes osaa liikkua välitunnilla, vaan vaipuvat koomamaiseen tilaan, jossa seisovat paikoillaan ja reagoivat vain älypuhelimen ruudulla tapahtuviin asioihin. Nykyajan koululaiset ovat älypuhelinzombieita.
Opettaja tuskailee:
Nuoret ovat ennennäkemättömän addiktoituneita kännyköihin.
Oppilaat vilkuilevat kesken oppitunnin Tiktokia ja Snapchatia. Toisia oppilaita kuvataan, ja opiskeluun ei pystytä keskittymään muuten kuin musiikkia kuuntelemalla. 45 minuutin oppitunnista jopa 20 minuuttia voi kulua älypuhelimen räpläämiseen. Älypuhelimia käytetään myös kokeiden aikana, minkä takia oppilaiden koesuorituksia on jouduttu hylkäämään. Oppilaita joudutaan välillä poistamaan luokasta esimerkiksi sen takia, että videoita katsotaan äänet täysillä.
Kouluissa oppilaat kuvaavat sekä toisiaan että opettajia videolle. Videoita levitellään sosiaalisessa mediassa kiusaamis- ja halventamistarkoituksessa. Tämän takia oppilaat eivät enää uskalla esiintyä luokan edessä kuten aiemmin.
Kun opettaja käskee laittamaan älypuhelimen pois, oppilaat eivät useinkaan tottele, vaan alkavat vängätä vastaan. "Neroimmat" ovat valittaneet apulaisoikeusasiamiehelle, jonka jälkeen koulu on ollut voimaton asian suhteen. Oppilas on helpompi siirtää älypuhelimen kanssa luokasta ulos kuin ottaa oppilaalta älypuhelin pois.
Osa puhelinkieltoa vastustavista katsoo, että oppilailla pitäisi olla mahdollisuus olla puhelimella yhteydessä vanhempiin kesken koulupäivän.
MILLOIN MOPO AJAUTUI METSÄÄN?
Kun minä olin peruskoulussa, niin ei ollut kännyköitä oppilailla, eikä edes Wilma-ohjelmistoa. 1990-luvun lopulla peruskännykät alkoivat yleistyä. 2010-luvulla tulivat älypuhelimet, silloin mopo alkoi lipsua ojan puolelle. 2000-luvun alussa peruskännykät eivät olleet ongelma, koska niistä puuttui äly - pystyi soittamaan ja lähettää tekstiviestin. Pikkuhiljaa 2010-luvulla kännykät muuttuivat älypuhelimiksi ja niihin tuli netti sekä kamera. Tämä on se käännekohta, joka mokattiin. Jostain syystä ei heti huomattu, että älypuhelimet rantautuivat oppilaiden taskuihin.
Tai, kyllä älypuhelimet huomattiin ja jopa Nokia rahoitti kokeilua vuonna 2011, jossa etsittiin älypuhelimelle käyttöä opetuksessa.
Vuonna 2021 uutisoitiin:
Suomessa oppilaat käyttävät aktiivisesti omia puhelimia myös oppitunneilla, jopa alakoulussa. Opetushallituksen mukaan älypuhelimet ovat tulevaisuustaito, jonka vuoksi puhelimien käyttö kouluissa on sallittua. Asiaa perustellaan myös sillä, että oppilaiden digitaitojen kartuttaminen on osa opetussuunnitelmaa.
Lasten oppimistulokset ovat heikentyneet samaan aikaan, kun älypuhelinten käyttö kouluissa on kasvanut. Älypuhelimesta on tullut lapselle tai nuorelle käden jatke, joka näkyy myös tutkimuksissa.
Älypuhelimet otettiin siis osaksi opetustilannetta.
Vuonna 2021 opettajat jo tiedostivat myös ongelman:
Kun selkänsä kääntää, osa oppilaista on heti tekemässä puhelimilla jotain, mitä ei pitäisi. Ja useimmiten he ovat niitä oppilaita, joiden ei todellakaan pitäisi tehdä mitään muuta kuin keskittyä opetukseen.
Omien puhelinten opetuskäyttöön kannustetaan pitkälti siitä syystä, ettei monilla kunnilla ole varaa tarjota jokaiselle lapselle laitetta siitä huolimatta, että maksuton perusopetus määrätään perustuslaissa. Siinä on helppo säästää.
Yli 10 vuotta kouluissa kannustettiin käyttämään älypuhelinta ja sitten yhtäkkiä se kielletäänkin - tässä mopo meni rytinällä metsään.
"Oppilailla pitäisi olla mahdollisuus olla puhelimella yhteydessä vanhempiin kesken koulupäivän", mutta onko tämä mikään todellinen syy? Koululaiset pärjäsivät hyvin ilman puhelimia 2000-luvun alkuun. Aika vähissä on ovat ne syyt ja tilanteet, jolloin oppilaan pitäisi oppituntien aikana olla yhteydessä vanhempiin. Ollaan vain totuttu, että puhelin on käden jatke ja joka hetki pitäisi johonkin päin lähettää viestiä tai heti nähdä uudet viestit.
Ehkä vielä 1970-luvulla saattoi löytyä opettajia, jotka löivät oppilaita karttakepillä sormille, niinkin lujaa, että karttakeppi napsahti poikki. 2020-luvulla opettajilla pitäisi olla vasara, jolla voisi lyödä älypuhelimen palasiksi, jos älypuhelinta käyttää vastoin sääntöjä.
Jossain oli että jätettiin kokonaan koulukirjat kokonaan pois, ja huonosti meni.
VastaaPoistaIhmettelen kovin mikä idea siinä oli, jonkun aivopieru, kuten sekin kun tuli uskonnonkoe kirjalla ei tehnyt mitään, vaikka sen luki alusta loppuun, koska ope oli elämänkatsomuksen puolella, josta moni ei ymmärtänyt mitään, piti itse säveltää vain, toki jos tähdet olisi ollut otollisessa asennossa, olisin kiinnostunut elämänkatsomuksesta, jota opiskeli ne jotka eivät olleet "kirkossa", vaikka tietääkseni se on sallittu kaikille, luulen niin.
Jos älykännyy käyttää tekoälyyn kai sen näkee sokea reettakin.
Monessa koulussa kerätään kännyt aamuisin pois, annetaanko ne koulupäivän jälkeen takaisin se olisi hyvä.
Tiedän kyllä että 7vuotiaalle ostetaan puhelin, oli älyä tai ei, olot ja paineet tekee sen, pieni ekaluokkalainen, jos vanhemmat ovat töissä pitäähän sitä soittaa lapselle tai lapsi soittaa iskälle tai äiskälle.
Jo 4v tuijottaa älykännystä videoita, itse tuon ikäisenä leikein nukeilla tai pelasin jotain pumba peliä.
Onneksi mulla ja kavereilla oli muutakin puuhaa kouluissa(opiskelua joskus jotain muuta jolloin joutui käytävälle tai jopa reksin puhutteluun, joskus jälkkäriä)ussan pisareihin kirjoitin Kreivitär Adalmiina von ..jotain, ja ope alleviivasi sen punaisella jättäen rasvatahroja joita arvosteltiin kaverin kanssa, ja Wilma merkintöjä tuli, aiemmin kulki reissuvihot. kaverillani oli hurjasti poissaoloja kertoi että oli sairastunut suolistotautiin.
Jos koulu on viiden minuutin kävelymatkan päässä tai kun koulu näkyy kodin ikkunasta, kuten mulla, ei kännyllä tehnyt mitään.
Äiti soitti töistä lankapuhelimeen(puhelinnumero oli kolminumeroinen) kun olin tullut kotiin ja sanoin en ehdi puhua katson halinalleja, kas kun ei keletappeja.
Yläasteen ekan luokan kävin maailman parhaimmassa koulussa jossa sai hävetä jos joutui luokan eteen lukemaan omaa ainetta, helpompaa lukea omalta paikalta tai ope luki vielä parempi, vaikka tosiaan mielikuvitus kukki satujen puolella, pitäiskös alkaa kirjoittaa lastenkirjoja?
Jos katsoo ympärilleen kaupoissa/bussissa/junassa näitä zombeja riittää aikuisia ja nuoria, kaikki.
Itse olen zombie kun vien koiraa eli kuuntelen musiikkia, myös ruokatunnilla varkain.
Sain kerran kommentin kun napit oli korvissa ja kassalla kun joku lapsi kiukutteli(kuulin kyllä) takanani rattaissa, ja joku sanoi sillä on kuulokkeet ei se kuule. Olisin voinut sanoa kuten Anna-Leena Härkönen että painu vittuun, tosin niin rajua ei ole mun kommentointi kuitenkaan, ei edes jos saisin jotain pskaa niskaani tai näen vääryyttä, Anna-Leena kertoi olleensa taksissa ystävänsä kanssa ja he nauroivat, kuski sanoi sun naurus on ärsyttävä..Olisin kyllä sanonut älä ole taksikuski jos et kestä ihmisiä.
Mutta aiheeseen, maybe 1920-luvulla lyötiin karttakepillä näpeille, en usko että 1970-luvulla eikös siihen aikaan jo puututtu asiaan ettei saa väkivaltaa käyttää, vai tuliko se myöhemmin 1990-luvulla.
Jos älypuhelinta käyttää opetuksessa, ei oma pää toimi, siinä pisat lentää ikkunasta kuin eno putoaa veneestä. Tulevaisuudessa tekoäly hoitaa koulunkäynnin.
YouTube: Ampuja Man - Karttakepillä sormille
PoistaAmpuja Man kertoilee 1950-60-luvun menosta. Videon kommenteissa joku kertoo, että vielä 1970-luvullakin on ollut "vanhan liiton" opettajia, jotka mukiloi oppilaita.
HS:ssa on ollut Karttakepillä näpeille -juttu. Itse voin lukea vain alun - maksumuurin takana.
(itse tiedän 1990-luvulta tapauksen, jossa rehtori kumautti nyrkillä oppilasta mahaan, ei täysiä mutta kumminkin)
Lapselle yksi vaihtoehto on kellopuhelin. Minun lapsuudessa kellopuhelin oli vain Ritari ässällä eli vain elokuvissa =)
Sekavaa kouluhistoriaa:
Ennen 1970-lukua oli ala- ja yläkoulu. Jonka jälkeen puhuttiin ala- ja yläasteesta vuoteen 1999 asti. Sitten tuli kuin vain peruskoulu, jossa ei eritellä... tai no... eritelläänpä jälleen ala- ja yläkoulu. Onhan tämä nyt vähän sekavaa.
Aikuiszombiet:
Puistossa lapsi leikkii hiekkalaatikossa ja aikuinen istuu penkillä, tuijottaa älypuhelinta - ei näin! Lapsen kanssa täytyy olla!
"Paras", jonka olen nähnyt on, että aikuinen potkii lapsen kanssa palloa, mutta aikuisella on puhelin kädessä, jota samalla räplää ja potkii pallo vähän sinne päin.
Sitten on nämä himourheilijat (ei zombi). Lapsi istuu keinussa ja äiti antaa vauhtia. Joka vauhdinannon jälkeen pikakyykky tai jokin muu urheilullinen lisäliike.
Nykykäsitys:
Poista"Jotenkin tuntuu, että ihminen, joka kävelee ilman puhelinta, on jotenkin vammainen."
Vähän kuin suomalainen, joka ei juo kahvia, on jotenkin outo - kuten minä. Mutta olen myös vammainen, koska puhelin ei ole käden jatkeeni. Vai onkohan se niin päin, että koska olen vammainen, niin puhelin ei ole käden jatke =)
Ilkeä juttu, mutta tunsin nuoren joka oli aloittan̈ut 12 v .selvisi siitä hoidossa. Mutta äidistä näki, ettei ollut helppoa.
VastaaPoistaKarseaa kauheita kommentteja Ampuja Manin videon alla.
VastaaPoistaEnnen siis oppilaat pelkäsivät opeja, nykyään opet pelkää oppilaita.
Kuten ennen laivat oli puuta, miehet rautaa, nyt laivat ovat rautaa ja miehet puuta.
Tosiaan ennen opeilla oli sotatraumoja, ja sotavammoja ajatus mielenvammoista, ei ihme että purkautui väkivaltaa oppilaita kohtaan, kauheaa kuhmut päässä ja isku mahaan, millaisia ihmisiä heistä kasvoi?
Mitä hemmettiä kansakoulu, oppikoulu, ennen käytiin koulua kuutena päivänä viikossa, miten sitä kesti. Ala-ja yläkoulu en ole kuullutkaan.
Tuo kansakoulu vaikuttaa epäilyttävältä kansojen koululta, kaikki väki kansakouluun en edes tiennyt kuka oli kansakoulun perustaja luin tuon hesarin jutun, kansakoulun isä oli Uno Cygnaeus, jonka tuima muotokuva roikkui koulun seinällä. Hänen aloitteestaan kansakoululaitos perustettiin 1860-luvulla.
Ymmärrän hyvin ettei moni vanhempi ainakaan maaseuduilla pitänyt suuressa arvossa mitään kansakoulua, oli tärkeämpääkin tekoa.
Kun itse ei ole saanut oikein opetuksia miten sitä arvostaisi.
Hyvin samanlaisena 1920-luvulta 1960-luvulle. Oh dear! - Voi peura!
Enkä tiennyt että 1970-luvulla kansakoulu jäi historiaan, kun Suomi siirtyi vaiheittain yhtenäiseen yhdeksänvuotiseen peruskouluun, ensin Pohjois-Suomessa ja viimeiseksi Helsingissä. Ylläri pääkaupunki viimeisenä.
Kouluja rakennettiin vimmalla ja nyt puolet varmaan on tyhjillään, kyllä peruskoulussa puhuttiin tavallaan ala-asteesta ja yläasteesta, vaikkei niitä ollutkaan.
"Mustekynän irtoterät, täytetyt linnut, pahviset opetustaulut, spriihin säilötyt käärmeet, mustat urkuharmonit, puiset kaksikerroksiset penaalit, hymypoikapatsaat. Monet entisajan koulutarvikkeet ovat tämän päivän peruskoululaisille tuntemattomia. Mutta yksi on pysynyt samana: lyijykynä. Se on edelleen seitsemän tuumaa eli noin 17 cm pitkä."
Oli metkaa käydä koulun varastossa jossa seisoi luuranko,
Cooperintesti oli kauhea, ensin pit kävellä monta kilometriä juoksuradalle ja sitten juosta täysiä, ainoa mistä en tosiaan pitänyt oli suunnistus josta kaverin kanssa luisteltiin puiden taakse odottamaan muiden tuloksia, märkä metsä teki osansa.
Tohtori Kenneth H. Cooper kehitti 12 minuutin juoksutestin vuonna 1968 Yhdysvaltain armeijalle.
Arto Bryggare kertoo; Se on alun perin eliittijoukoille suunnattu testi, jonka toinen nimi on oksennus. Cooper on saanut ihmeellisen maineen ja sitä testattu on valtavasti. Toinen mikä jäänyt mieleeni oli kun mitattiin keuhkojen tilavuutta.
Tiedän läheisesti yhden ekalle luokalle menijän oli känny muttei liittymää, oletan että nyt on liittymäkin. Kellopuhelin olisi hyvä tosiaan.
Juu säälittäviä aikuiszombieita, näyttää "hyvän" mallin jälkikasvuilleen.
Mieluummin himourheilija, mutta ei kiitos.
Hesari: Meneillään on 15 vuotta kestänyt ihmiskoe, kuvailee aivotutkija Mona Moisala.
”Huomaamme, että oho, nuoret ovatkin masentuneita, ahdistuneita ja keskittymiskyvyttömiä, ja nyt pitäisi päätellä, onko syynä ruutuaika”, hän sanoo.
Selvää on myös, että älylaitteiden käyttö vaikuttaa keskittymiseen.
”Vaikka puhelin olisi suljettu, pelkkä laitteen näkeminen aiheuttaa keskittymisongelmia”, Moisala kertoo.
Vaikutus voi kuitenkin olla lyhytaikainen. Jos älylaitteen käyttö vähenee, keskittymiskyvyn voi saada takaisin.
Kyllä kyllä, kaiken saa takaisin jos osaa tehdä muutoksen, muutoksen teko vaatii rohkeutta, jos huomaa että roikkuu 24/7 älylaitteissaan ja tajuaa sen eli ainakin pari harmaata aivosolua aktivoituu, voi vielä pelastaa muut aivosolunsa.
Pitkä puhelimella norkoilu saattaa aiheuttaa univajetta, joka puolestaan aiheuttaa mielenterveysongelmia. Tällöin ongelmien ensisijainen syy on nukkumattomuus.
Älylaitteet muuttaa aivoja ja aivot muuttaa muotoaan kun älylaiteaika vähenee.
Pitkäaikaisvaikutuksista on hyvin vähän tietoa myös siksi, että niitä on vaikeaa ja kallista tutkia.
VastaaPoistaOngelma on esimerkiksi se, että länsimaista on vaikea löytää teinejä, jotka eivät olisi käyttäneet älylaitteita pienestä saakka.
Olisi periaatteessa mahdollista vertailla länsimaisia nuoria sekä nuoria maissa, joissa älylaitteiden käyttö ei ole jokapäiväistä. Elämäntapa-, terveys- ja varallisuuserot ovat kuitenkin niin suuret, että luotettavaa vertailuryhmää on vaikea muodostaa – aivoihin kun vaikuttavat monet muutkin asiat kuin älylaitteet.
Näin kerran koko perheen kävelevän katse kohti älyluuriaan, saattoivat toki pelata Pokemonia.
HS Moisala onkin sitä mieltä, että nyt olisi viimeistään aika aloittaa toisenlainen ihmiskoe.
”Kannatan ajatusta, että osaan kouluista pannaan kännykkäkielto, ja sitten tutkitaan, onko oppimistuloksissa muutoksia. Kännykättömien koulujen tuloksia voitaisiin verrata tuloksiin kouluissa, jotka sallivat älylaitteiden käytön.”
Tällainen ihmiskoe olisi myös turvallinen ja eettisesti hyväksyttävä.
”On selvää, että jos vähennämme ruutuaikaa, emme ainakaan vaurioita lapsia.”
Okei nyt käännetään katse omiin vanhempiin että miksi vaurioitit minut.
Lisääkö tieto tuskaa?
Rovaniemen kaupungin opiskeluhuollon psykologi Mari Raappana:
VastaaPoista"Joillekin voi myös olla iso muutos kesän jälkeen, ettei voi olla koko ajan puhelimella tai pelaamassa."
Puhelinrajoitus voi ahdistaa joitakin koululaisia.
Varmaan ahdistaa kun tuli oltua 24/7 puhelimessa.
VastaaPoista."1950-luvulla monet opettajat olivat sodan kovettamia. Ruumiillinen kuritus oli ehkä säännöissä kielletty, mutta luokkahuoneeseen asti säännöt eivät aina kantaneet. Jokainen entinen kansakoululainen muistaa, itse kokeneena tai vieressä eläytyneenä, miltä tuntuu karttakepin näpäytys sormille puista pulpetinkantta vasten.
Lempeät opettajat tuntuvat yleensä olleen sijaisia tai uusia nuoria, jotka itsekin olivat vaarassa joutua koululaitoksen kuritettaviksi."
Jäätävää!
Muistan vain yhden opettajan joka oli pelottava, matikanope ja reksi, kukaan ei uskaltanut tehdä mitään varmaan kaikki kammosi sitä, minä heitin kynällä kun kokeen aikana herra hämyri teki benjihypyn eteeni, kauhistuen viskasin sitä kynällä joka lensi open jalkoihin kaikki kääntyi katsomaan mua miten uskalsin, opekin katsoi hyvin hyvin pistävästi, tunnin loputtua hain kynäni. En muista koska trauma opettiko tuo matikanopereksi jotain muutakin, koska jakoi kommentteja jokaisen heikkouksista, suoraan heijastui oppimiseen. Aika musta aukko koko matikka.
Kun opiskelin lukiossa ja otin pitkän matikan kesken kaiken vaihdoin lyhyeen matikkaan ja se oli vaikeampaa.
Ruumiilliset rangaistukset kiellettiin kansakouluissa 1914 (oppikouluissa jo 1872). Käytännössä luunapit, niskavilloista nostamiset ja läimäytykset olivat arkipäivää monessa koulussa vielä vuosikymmenten ajan.
PoistaVuonna 1984 tuli voimaan lakiasetus, joka kielsi vanhemmilta ruumiillisen kurittamisen. Se toi viimein suuremman muutoksen maan tapaan. Tämä on kyllä jotenkin karua, vuoteen 1984 asti lapsia sai pahoinpidellä.
Nykyään opettaja voi tuskin edes koskea oppilaaseen, muuten on heti syyte niskassa. Ja koululaiset tietävät tämän.
Kauhea testi tuo Historiavisa: Mitä teki koulumamselli? MIlloin ruumiillinen kuritus kouluissa kiellettiin? Puolet oikein, shame on me.
VastaaPoistaOliko oppikoulu 1872 olemassa, omg,
Huomasin että tytöillä oli esiliina mekkonsa päällä, miksi? Ettei likaa mekkoa, oletan.
Arkistojen portista luettua "Oppikouluista säädettiin vuonna 1872 annetussa asetuksessa, Koulujärjestyksessä. Valtio perusti 1800-luvun lopulla kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin oppikouluja, joista lyseot oli tarkoitettu ainoastaan pojille ja tyttölyseot tytöille."
Kauheita kuvia yksi saa kepistä persseelleen toinen on nurkassa aasinhattu päässä, varsinkin vanhoissa satukirjoissa.
"Oppikouluun valmistautuminen tapahtui 1800-luvulla pääosin kaupunkien yksityisissä valmistavissa kouluissa. Vuonna 1905 säädettiin, että kansakoulu muodosti pohjan oppikoulun sisäänpääsytutkinnolle. Tästä huolimatta suurimpien kaupunkien varakkaampien perheiden lapset saattoivat aloittaa koulutaipaleensa yksityisissä valmistavissa kouluissa aina 1940-luvulle saakka."
Tosiaan jotenkin koko oppikoulu haiskahti nuoremmaksi, maybe 1970 ei heittänyt kuin lähes 100v, mutta juu moniko pääsi ellei ollut rikkaasta perheestä opiskelemaan.
Jos kansakoulu meni poskelleen(voiko niin käydä?) niin pääsikö sillä oppikouluun epäilen, jos ei loppuiko opintie siihen?
Kyllä karseaa väkivaltaa ollutkin, ja nykyään jos vanhempi kurittaa lasta näkee näitä klikkiotsikoita jossa on haastettu oikeuteen.
En ole itse kokenut onneksi opinnoissa mitään väkivaltaa enkä kuullutkaan että joku olisi kokenut, mutta "simputusta" kyllä. Lainausmerkeissä siis eli henkistä
kiusantekoa, usein kalikka on kalahtanut kiusantekijään.
Kävin yhden lukukauden EYL ei valittamista paitsi sai pelätä mopotusta, että isommat pistää pään vessanpönttöön, joku urbaanilegenda. Paitsi Mika Aaltolalla on pää vessanpöntössä ollut, google kertoi. En kyllä sen harvoin kun olin skolen veskissä havainnut mitään mopotuksia. Itse asiassa EYL en nähnyt missään mitään kiusaamisia.
Nythän on niin että jotkut vanhemmat ovat hyvin huolissaan mopotuksista.
Eli qys nro 1 Kuuluuko mopotus asiaan?
Luulen (tai luulin), että pää WC-pönttöön -mopotus jäi haisevalle 1990-luvulle, silloin minäkin kuulin tarinoita, että jonkun pää on uinut WC-pöntössä.
Poista2020-luvullakin on kyllä puhuttu mopotuksesta, mutta juttujen mukaan ihan eri tarkoitus kuin meidän kouluaikoina.
Muistaakseni äitini on käynyt kansakoulun vaan, ei maalaistytöllä ollut varaa oppikouluun. Joten lähti sitten kansakoulun jälkeen töihin suureen kaupunkin - ns. junantuoma.
Vanhemmat lataavat suorat sanat kännyköistä Iltalehden haastattelussa.
VastaaPoista"He eivät ole ruudun vankeja." kuulostaakin ihan kauhukirjalta.
VastaaPoistaAika karua ovat vanhemmat mieltä, noh itse kuulun x-sarjaan kun sain kännyn aika myöhään. Kun tarvetta ei ollut vaikka olin kuolla kateuteen kun isobroidi sai kännyn.
Sen sijaan onko mopotus sama kuin orjamarkkinat? What!
En ole ennen kuullutkaan.
Mopotus elää ja on Herran vuonna 2024 ongelma, mutta muuntuu hope so.
Nyt alkoi kiinnostamaan maksoiko koulunkäynti joskus?
Ainakin tiedän että oppikirjoja etsittiin kirjakaupoista, jos ei ollut pientä tiliä joutui maksamaan rahalla, ja artisti maksoi sen tilin.
Okei mun äidillä on ammatti ja oltuaan kotona kun olimme pieniä (me lapset) kasvattuamme palasi jopa alansa töihin.
Vuonna 1958 laki muuttui, että kansakoulu on 6 vuotta (1-6-luokat), jonka jälkeen oli vielä pakollinen jatkokoulu 2 vuotta (7-8-luokat). Jatkokouluun ei tarvinnut mennä, jos pääsi oppikouluun, joka silloin ehkä vastasi kuin nykyistä lukiota. Oppikoulussa maksoi kirjat, mutta jatkokoulu oli ilmainen.
PoistaKansakoulun jälkeen siis eroteltiin köyhät ja varakkaat. Joillakin oli niin ankea tilanne, että olisivat päässeet oppikouluun (läpäisi pääsykokeet), mutta kaikilla ei ollut varaa mennä oppikouluun. Ymmärtääkseni äitini kävi koulua 6+2 eli 8 vuotta - kansakoulu ja jatkokoulu.
Vuonna 2021 oppivelvollisuus laajeni 18 vuoteen. Sitähän aiemmin peruskoulun jälkeen opiskelu maksoi enemmän tai vähemmän. Nyt opiskelu on ilmaista ainakin 18-vuotiaaksi asti.
Ehkä oppikoulua voitaisiin kokeilla uudelleen jossain muodossa myös ilmaisena?
VastaaPoistaMielenkiintoista kun itse en ole asiaan paneutunut kovin. En ole kuullutkaan jatkokoulusta, voiko verrata kun aina ei saanut/päässyt 9lk jälkeen lukioon tai amikseen, pääsi ns. 10 eli kymppiluokalle.
VastaaPoista"Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu ensisijaisesti yhteishaussa ilman koulutuspaikkaa jääneille alle 18-vuotiaille nuorille, jotka ovat päättäneet peruskoulun. Lisäopetuksessa opiskelija voi selkiyttää omia suunnitelmiaan ja parantaa mahdollisuuksiaan päästä jatko-opintoihin."
Juuri tuota tarkoitinkin.
Kenelläkään ei ollut edes peruskännyä, koska kaikki asui lähellä, ja kaikki tunsi kaikki, mikään iso paikka ei ollut The Lost Island, kutistuu kutistumista sen mukaan kun itse kasvaa, jopa se iso valkea kivi jonka peitin saveen.
No en kaipaa kansakoulua koska on vanhahtava, nyt mieleeni tuli kun paikassa x oli kansalaiskoulu, sinne meni ne joita oppikoulu ei kiinnostanut, tai muusta syystä. Ei tietoa. Ai siis kansalaiskoulu oli jatkokoulu! Menikö sinne ne jotka ei päässyt oppikouluun monimutkaista?
Suomalainen kansalaiskoulu 1958 – 1980, aika kauan ollutkin, kansalaiskoulu haisee samalta kuin kansakoulu eli en pidä. Kaikki kansat tulkaa vain lukemaan ja laskemaan.
Ja miten herkästi otetaan kotiopetukseen, usein siitä syystä että lapsi on stressaantunut tai voi huonosti kiusaus tms syystä.
Nuorten tyttöjen haitallinen ja liiallinen netin käyttö on kääntynyt huomattavaan kasvuun.
VastaaPoistaJa pojat tulee perästä kuin räkä valuu nenästä ja jotain perästä.
VastaaPoistaDigitalisaatio tulee ja puree "nuorten aivot ylikuormittuvat, likinäköisyys lisääntyy, stressi kasvaa, keskittyminen vaikeutuu ja mielenterveys järkkyy. Jatkuva sometus tuhoaa terveyden."
Tuhoaako?
BB-voittaja, Jasmiina muistaakseni sanoi BB:ssä:
Poista"Olisi ehkä pitänyt tehdä muutakin kuin vain katsoa Tiktokia."
Yleistieto ei ollut päätä huimaava BB-Jasmiinalla.
Kirjojen sanotaan edistävän lukemista, mutta kuinka se eroaa, jos ruudulta lukee samat jutut? Itse luen melkein kaiken tietoni netistä.
Nykynuoret eivät vain jaksa lukea yhtä lausetta pidempää tekstiä. Tekstiä ei voi swaipata. Tosin, kirjansivu kyllä kääntyy, jos oikein sormella pyyhkäisee =)
Kyllä some mössöyttää aivot =)
Nuorille miehille kasvavat nyt naisten sormet.
VastaaPoistaEi kaikki tieto ole netissä, etenkään vanhemmat julkaisut. Eikä sieltä aina helpolla tieto löydy. Nytkin tuli kirje kunnan vaikuttajalta Espoon uudesta yleiskaavasta. Löytyy kuulemma netistä, jos osaa etsiä 3.9
VastaaPoistaasti. Siihen saa kiinteistönomistajat esittää mielipiteensä.
Se on tätä "Katso netistä" -nykyaikaa. TV-uutisissakin näytetään uutisotsikoita ja sanotaan, että loput voi lukea netistä.
PoistaTampereen yliopiston kasvatustieteen professori Mari-Pauliina Vainikainen:
VastaaPoista"Digimateriaalien käyttö kouluissa on paikoin mennyt överiksi."
Katso netistä ei ymmärrä jotkut ja se ihmetyttää ettei ole ikinä ollut tietokoneella.
VastaaPoistaKun puhuin sovellus Maisasta niin kysyttiin ai maitokaupasta. ;P
En koennut edes nasujaisia ja se yllätti että tänä päivänä on nasujaisia, ja jopa nasujaisten jatkot. Miksi nyt?
En ymmärrä nasujaisia, enkä sitä, että miksi jotkut menee nasujaisiin. Eihän kukaan voi niitä siihen pakottaa?
PoistaJos joku juoksee puolestasi, niin nostaako se sinun omaa kuntoa?
VastaaPoistaKiireiset bisneshenkilöt, joilla ei ole aikaa tehdä suunniteltuja treenejä, maksavat nuorille lenkkien juoksemisesta. Juoksusovellus päälle ja menoksi - maailma on vinoutunut.
23 prosenttia 18–34-vuotiaista briteistä sanoo, että he eivät koskaan vastaa puhelimeen. Brittitutkimuksen mukaisia havaintoja on tehty Suomessakin.
VastaaPoistaEi tarvi olla britti kun mulla on frendi joka EI vastaa koskaan puhelimeen, ja jos mulla kestää tovi saan heti kuittia missä sinä olit.
VastaaPoistaJos oudosta numerosta pukkaa soittoa en vastaa.
Tolle frendille sanoin että huomaatko kun käyt labrassa tätilääkäri voi soittaa tai sit ei.
En minäkään vastaa outoihin numeroihin, jos en sitten odota jotain tätilääkärin soittoa =)
Poista90 % mulle soittelee puhelinmyyjät.
Ex-taitoluistelija Beata Leppilampi bussissa:
VastaaPoista"Kauhistuin siitä, miten kaikki lapset vain tuijottavat koko matkan zombeina puhelintaan."
Luin tuon Beatan vuodatuksen tervetuloa maan matosten joukkoon.
VastaaPoistaMinä kun en vastaa, mutta aina ihmettelen jos tätilääkäri soittaa, yllättäen mutta hän soitti sitten uudelleen jolloin vastasin.
Toki jos odottaa jotain soittoa, on eri juttu.
Mun älykello soi jos esim äänettömällä puhelin.
Opettaja:
VastaaPoista"Hyvästä käytöksestä annetaan palkinnoksi kymmenen minuuttia peliaikaa kännykällä, vaikka hyvän käytöksen pitäisi olla itsestäänselvyys.
Olen tajunnut, ettei kukaan puhu suomea tai edes englantia."
Jos luokassa kukaan ei puhua suomea tai englantia, niin miten siinä opettaa mitään?
Raju video nuorten tappelusta koulun pihalla leviää somessa (olen nähnyt videon).
PoistaJotain on kyllä vinossa nykyajassa.
Näytti tanssilta, suttuisempi kuin Saddamin hirtto en vain juuri sitä pätkää löytänyt jossa pelkkä naru kaulaan tuli.
VastaaPoistaAi ettei tunnista henkilöitä.
Jotain on muuttunut kun itse kävin koulua ei huolta ei kiusaamisia ei puukkohippasia, aika paljon onkin vinossa jotain.
Kouluampumisia, jenkeissä vähän väliä koska siellä saa aseen jo muroboxista.
So sad!
Oululaisessa koulussa kiellettiin therianit, eli lasten eläimeksi eläytyminen koulupäivien aikana. 10-vuotiaalle tytölle uusi sääntö tuotti valtavan pettymyksen. Osa vanhemmista kokee, että therian-ilmiö on jopa vaarallinen.
Jos lapsi haluaa esiintyä kissana, miten se on vaarallista?
Äiti sanoo että lapsen itsetunto oli noussut.
Toki ymmärrän jos kouluaikana ei saa, itse leikittiin ties mitä mutta koulun jälkeen.
Lintuina, Tinttinä (Milou)koirana, hevosena.
Usein syystä X sain päättää mitä leikitään. se ei ole selvinnyt mulle miksi.
Pieni kevennys.
Kepparilla SM-kisoihin.
Itse törmäsin tänä kesänä kotikulmilla therianiin (silloin vielä en tiennyt nimeä), ajattelin, että mikäs villitys tämä taas on? Myöhemmin kuulin, että kyseessä on therian.
PoistaSeuraava blogaukseni on varmaan therianiin liittyvä, olen jo tehnyt aiheeseen taustatyötä.
Näin puistossa nuoren tytön kissanaamarissa hyppivän kuin kissa. Ympärillä oli hänen kavereitaan, ilman mitään roolia. Olihan se vähän outoa.
Ihmisille on ihmiskoulut ja eläimille on eläinkoulut - koirakoulu jne. Ei voi olettaa, että ihminen (opettaja) osaa "puhua" eläinkieliä. Mikäli identifioituu koiraksi, niin silloin paikka on koirakoulu, jossa kaikki osaavat puhua koiraa jne.
Therian ei näytä olevan leikkiä, vaan jotain syvempää. Milloin kaupan kassalla on ensimmäinen therian, joka vaan maukuu? Milloin äiti ulkoiluttaa pikku Tyttiä hihnassa, koska Tytti on koira ja sille tuli pissahätä? Kuinka pitkälle tämä voi mennä?
23 Media: Eläinsekoilu leviää peruskouluissa
Lasten tunnetaitojen kehittyminen kärsii.
VastaaPoistaTheriania on paisunur kuin bulla.
VastaaPoistaAntakaa olla mutta tunneilla ei. Kun kysytään paljonko on 25x25 saa vastauksen ihhaaa tai hau hau.
NO WAY.
Muistan miten me leikittiin olimme tsirp kuik kun lintuja leikittiin isot kivet oli pesiä, muutoin kun leikeimme Tinttiä olin siis Tintti ja kaveri Milou joka osasi puhua. Jos muita eläimiä me kyllä puhuimme.
Kun olin noin 3v aloin apinoimaan isompia ja kaikkia korjaajasetiä.
Tunteet sai näyttää, murkkuna olin mahdoton.
Tuo tunnetaitojen kärsiminen on suoraan johdannainen kotioloista.
MT-perhe, tai voi olla muutoin vaikeaa.
Moni joka työskentelee esim iltapäiväkerhossa(1-2lk) sanoo että aina joukossa on häirikkö ja joskus hyvin vaikea.
Suomalaislapset ovat niin huonossa kunnossa, että kouluihin palkataan nyt personal trainereita. Kun kuulin tuon, niin kuulosti vitsiltä, mutta totta se on.
VastaaPoistaSamalla myös kuulin termin Pakollinen ulkovälitunti. Taas tuli WTF-hetki... välituntihan tarkoittaa (minulle) ulkona olemista, milloin ja miksi välitunnitkin ovat muuttuneet? Pikainen googlaus antoi viitteitä, että 2010-luvun alussa on luovuttu ulkovälitunneista ja vuonna 2019 on puhuttu yhdestä pakollisesta välitunnista - siitäkin halutaan eroon (2018).
Setä muistelee:
Silloin kun minä olin peruskoulussa, niin välitunti tarkoitti, että oltiin 15 min ulkona oppituntien välissä.
2010-luvullako tämä on muuttunut, ulos ei ole pakko mennä, kuka ja miksi tämän on keksinyt?
Ei ole ihme, jos kouluissa tarvitaan PT-henkilö.
Jos välitunnit eivät kiinnosta, niin otetaan käyttöön japanilainen koulu. Suomessa on n. 190 koulupäivää vuodessa, Japanissa 243. Koulu alkaa yleisimmin klo 7:30 ja päättyy 16:40. Myös lauantaisin on lyhyt koulupäivä. Oppitunnit ovat 90 minuutin mittaisia ja niiden välissä on 10 minuutin välitunti, ruokatunti on tunnin mittainen.
Vai oikein PT koululaisille kuulostaa aivan vitsiltä.
VastaaPoistaKun olin ekalla luokalla meillä oli jollain niin hyvät leikit ettemme tajunneet mitään muuta, reksi tuli huutamaan että tunnille sieltä! Kai me kuultiin kellon soitto muttei jakoon mennyt.
Olin jo kolmasluokkalainen kun lähdin kellojen soiton jälkeen kotiin, ihmettelin miksei kukaan muu lähde, äitini kysyi miksi jo nyt tulit, joutui sitten soittamaan kouluun kertoen tapahtuneen, en näes suostunut enää palaamaan takaisin.
Koulujen välitunnit oli henkireikä, mutta ruokatunti niin ettei ehtinyt kuoria perunoita, ja ekalla luokalla en osannut edes kuoria.
Pulakaikot suosikkiruoka, mieleen tuli tappelu montako pulakaikkoa sai ottaa, koulupoika otti ylimääräisen kalapuikon - Koulu kutsui poliisit. Taas kuulostaa ihan vitsiltä.
Therianmopo karkasi käsistä. Sanaset vielä lajista.
VastaaPoistaLapset Matilda, Saana ja Viola ymmärtävät, että koulussa voi pukeutua therianiksi – tosin vain välitunnilla. Tunnilla keskitytään opiskeluun. Paljain jaloin he eivät liikkuisi ulkona – vaikka oikeat eläimet niin tekisivätkin.
Jokainen heistä on pukeutunut esittämäkseen eläimeksi. He ovat itse askarrelleet kasvomaskit ja tilanneet internetistä pörröiset hännät.
(Upeat maskit)
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että therianina olemisessa parasta on se, kuinka vapauttavaa se on. Esimerkiksi therianiin kuuluvan quadrobicsin, eli eläinliikkumisen avulla mielestä saa pois stressaavia tai surullisia asioita. Liikkeitä harjoitellaan metsässä, jossa on rauhallista.
He käyttävät tyypillisesti therian-maskeja koulun välitunneilla. Silloin altistuu ”therian-hatereille”, he kertovat. Therian-haterit ovat therian-asuja käyttävien henkilöiden ”vihaajia” eli hatereita, jotka kiusaavat therianeja. He ovat lasten mukaan yleensä poikia, siis lapsia hekin.
”Yksi tyyppi meidän koulussa sanoi, että ’minä tapan meidän koulun läskin therianin’”, Saana toteaa.
Violaa ja hänen therian-kavereitaan haukuttiin koulussa turreiksi ja heille sanottiin, että ”jumala ei rakasta teitä”.
Matilda puolestaan on osallistunut Espoon Ison Omenan lähistöllä järjestettyyn miittiin, jossa therian-haterit huusivat therianeille ja heittivät heidän päälleen sinappia.
Osa therian-hatereista on jopa perustanut Whatsapp-kanavia, joissa haukutaan therianeita ja kokonaiseen eläinpukuun pukeutuneita turreja. Lapset näyttävät kuvan yhdestä tällaisesta kanavasta, jonka nimessä vaaditaan muun muassa ”turreja ja therianeja hirteen 2024”.