Ja Suomen viimeinen lapsi
Keväällä 2024 kirjoitin edellisen kerran Suomen syntyyvyyden laskusta. Jälleen löysin uuden kulman tarkastella aihetta.
Aiemmin on puhuttu syntyvyyden laskusta, mutta nyt on mainittu jo vauvakato - ei kuulosta hyvältä.
| MINKÄ IKÄISENÄ NAINEN SAA ENSIMMÄISEN LAPSEN | |
|---|---|
| Vuosi | Ikä |
| 1990 | 26,8 |
| 1995 | 27,6 |
| 2000 | 27,6 |
| 2005 | 27,9 |
| 2010 | 28,3 |
| 2015 | 28,8 |
| 2020 | 29,7 |
| 2023 | 30,3 |
| Miehillä ikä on noin 2 vuotta vanhempi. Lähde: Tilastokeskus | |
Suomessa on korostettu ehkäisyvalistusta ja nuoret ovat saaneet parhaassa hedelmällisyysiässä ilmaistakin ehkäisyä. Tällainenhan on vähän paradoksaalista aikoina, jolloin syntyvyyttä koitetaan nostaa. Ikä, joilloin saadaan ensimmäinen lapsi on noussut koko ajan. Tällä hetkellä nainen saa ensimmäisen lapsen noin 30-vuotiaana - rajoilla, jolloin hedelmällisyys alkaa laskea.
Ehkä hieman erikoistakin, mutta nykyään sanotaan, että nuoret tarvitsevat lisää hedelmällisyysopetusta koulussa. Nuoret kyllä osaavat ehkäisyn, mutta eivät sitten näemmä sisäistä hedelmällisyyden biologisia rajoja.
Nuorille sanotaan, että pitää käydä koulut, jotta pääsee töihin. Suomen valtio haluaa nuoret nopeasti töihin, jotta saadaan lisää työvoimaa ja veronmaksajia - eläkeläisiä tulee koko ajan enemmän, nuorista on pulaa.
Edessä on dilemma, pitäisi kouluttautua ja mennä töihin, mutta samalla (tai jossakin välissä) saada mielellään vähintään kolme lasta. Tällainen mallli on johtanut siihen, että ensin ollaan koulussa ja mennään töihin, luodaan uraa töissä sekä ehkä saadaan kohtuullista palkkaa. Jos puolisokin on jotenkin ehditty löytämään, niin sitten noin 30-vuotiaana koitetaan hankkia edes yksi lapsi (ja koira), koska niin kuuluu tehdä.
PALUU 1800-LUVUN TYYLIIN
Olen tehnyt isäni ja äitini suvuista sukututkimuksia ja siinä huomaa 1800-luvun tehokkaan tyylin. 1800-luvulla 19-20-vuotias nainen alkoi saada lapsia, lapsia saatiin usein noin 10 (tai enemmänkin). Nainen synnytti lapsia noin 20-vuotiaasta yli 40-vuotiaaksi eli lapsia syntyi noin 20 vuoden ajan, muutaman vuoden välein. Mies alkoi tulla isäksi noin 20-vuotiaana ja tätä jatkui yli 50-vuotiaaksi asti.
1800-luvulla nainen synnytti 20 vuotta (alkoi noin 20-vuotiaana), lapsia saatiin noin 2 vuoden välein. Mies saattoi tulla isäksi yli 50-vuotiaanakin.
Nuorin teiniäiti mikä on tullut vastaan on 16-vuotias ja 46-vuotiaanakin nainen on vielä voinut saada lapsen. Vanhin isä, joka on tullut sukututkimuksissa vastaan on tainnut olla 56-vuotias.
Poikkeuksiakin on, ihan aina nainen ei ole ollut nuorempi. 18-vuotias poika on solminut avioiiton 22-vuotiaan tytön kanssa - jopa 4 vuotta vanhempi nainen kuin mies.
1800-luvulla on ollut tehokasta myös uuden puolison löytäminen. Jos puoliso kuoli, niin vuoden sisään oli jo löytynyt uusi puoliso ja lapsien saanti jatkui samaan tahtiin. Välillä tuntuu, että on jo etukäteen ollut tiedossa seuraava puolisoehdokas, on vaan sitten hypätty seuraavaan.
Mikäli 2020-luvun Suomessa kaikki nuoret päättäisivät ottaa 1800-luvun tyylin käyttöön, niin homma ei vain toimisi. Lapsia kyllä voisi syntyä paljonkin, mutta sehän tarkkoittaisi, että Suomen nuoret naiset olisivat kotiäitejä ja synnytyskoneita 20 vuotta. Naisilla ei voisi olla jatkuvaa työuraa (muuta kuin somejulkkis - ei kaikki voisi olla), eikä eläkettä kertyisi - ei taitaisi Kelalla riittää rahat kaikkien tukiin. Miehien täytyisi elättää perhe.
550 000 x 5 = 2 750 000 lasta syntyisi 10 vuodessa Suomeen.
550 000 on kaikki perheet, joten vaikka siitä otetaan puolet pois (jää nuorimmat perheet), niin silloinkin lapsien määrä olisi 1 375 000 lasta 10 vuodessa, joka on kumminkin enemmän kuin 100 000 lasta vuodessa - suurempi kuin Suuret ikäluokat.
Huom. yleisin perhetyyppi vuoden 2023 lopussa oli aviopari ilman lapsia. Näin ollen lapsiperheiden määrä voi nousta ja sitä myöten myös mahdollisuus saada enemmän lapsiakin.
Ehtisikö yhteiskunta tällaiseen tahtiin mukaan, jos vuodessa syntyisikin yli 100 000 lasta? Vuonna 1990 syntyi noin 65 500 lasta vuodessa ja vuonna 2023 syntyi noin 43 400 lasta. Äidit olisivat kotona noin 20 vuotta, kuinka paljon tarvittaisiin lisää päiväkoteja lapsille? Syksyllä 2024 Suomessa koulun aloitti ennätyksellisen vähän ekaluokkalaisia, noin 54 000 koululaista. Jos 7-10 vuoden päästä ekaluokkalaisia olisikin yli 100 000 lasta, pystyisikö kunnat taikomaan siinä tahdissa uusia kouluja? Samaa tahtia melkein pitäisi taikoa jostain isompia asuntoja, kaupunkien kerrostalot eivät oikein sovellu suurperheille. Pitäisikö muuttaa 1800-luvun tyyliin maalle, suuriin maalaistaloihin?
Vasta noin 20 vuoden päästä nämä ensimmäiset 100 000 lasta alkaisi olla työelämässä. Montako vuotta Suomi kestäisi yli 100 000 lasta vuodessa tahtia? Vasta 20 vuoden päästä ensimmäisistä tulisi veronmaksajia ja valtio alkaisi saada heiltäkin verotuloja. Olisiko heille kaikille edes työpaikkoja? 20 vuodessa eläkejärjestelmä repeää liitoksistaan. Onko tätä yhtälöä mahdoton ratkaista?
Lähde: Pexels
SUOMEN VIIMEINEN LAPSI
Suomessa on vain 33 kuntaa, joissa syntyy enemmän vauvoja kuin ihmisiä kuolee. Suomen yleisin perhetyyppi on aviopari ilman lapsia. Näin ollen Suomen viimeinen lapsi syntyy Kehä III:n ulkopuolella, koska etelässä on kyllä ihmisiä, mutta keskittyvät vain koulutukseen ja työuraan, lopulta lapset unohtuvat kokonaan.
Pohjois-Pohjanmaalla syntyy Suomen viimeinen lapsi, mutta hänenkään isoisoisä ei välttämättä ole suomalaista verta, koska maahanmuutto nostaa Suomen väkilukua. Suomen viimeisellä lapsella ei välttämättä ole vaaleat hiukset ja ihokin voi olla vaalean ruskea.
Vuonna 2017 arvioitiin tilastollisesti, että tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067. Noin 40 vuoden päästä minäkin saatan olla vielä todistamassa tuota karua päivää.
Viimeinen suomalainen lapsi syntyy Suomeen, jossa valtaosa ihmisistä on vanhuksia ja hänen vanhemmatkin ovat noin 40-vuotiaita, kun saavat lapsen. Suurin osa vanhuksista kuolee omiin asuntokoppeihinsa yksin, kun ei ole hoitohenkilökuntaa ja sukulaisetkin ovat vähissä tai elossa olevat sukulaisetkin ovat vanhuksia. Vuoteen 2067 on aikaa vain vähän päälle yksi sukupolvi - tällä hetkellä sukupolven pituus on noin 30 vuotta.
YHTEENVETOA
Läpi historian nainen on valinnut puolisokseen itseään vanhemman miehen, mutta miksi? Onko syynä Raamattu, jossa nainen luotiin miehen jälkeen ja mies hallitsee naista. On myös sanottu, että tytöt aikuistuvat poikia nopeammin (mutta onko asia ihan niinkään?), tämä voisi olla yksi syy, miksi nainen valitsee itseään vanhemman miehen puolisokseen. Vai onko asia niin päin, että mies valitsee itseään nuoremman puolison?
Mies voi tulla isäksi teoriassa melkein koko ikänsä, mutta naisella 40 vuotta on viimeisiä metrejä. Suomen vauvakato on niin kriittisellä tasolla, että kouluihin halutaan hedelmällisyysoppia (lisää). Ehkäisystä on hehkutettu vuosikymmenet, se kyllä osataan. "Takaraja" on unuhtunut, jostain syystä nuoret eivät tiedosta, että ehkäisyä ei voi käyttää loputtomiin, jos tahtoo lapsia. 2000-luvun elämäntyyli vaatii, että koulut käydään ja sitten mennään töihin ja kerätään eläkettä sekä maksellaan veroja. Tuollainen tyyli on johtanut siihen, että lapsi saadaan (jos saadaan) noin 30-vuotiaana, jolloin ei olekaan mahdollista edes saada monta lasta ja myös niitä töitäkin pitäisi vielä tehdä.
Kun verrataan 1800-luvun tyyliin, jos aloittaa vasta 30-vuotiaana saada lapsia, niin silloin on jo ainakin 5 lasta jäljessä tahtiin, joka oli 1800-luvulla. 1800-luvulla 30-vuotiaalla saattoi olla jo noin 5 lasta, koska silloin monet alkoi saada lapsia noin 20-vuotiaana. 2000-luvulla jätetään väliin parhaat hedelmällisyysvuodet - 20-30-vuotias. 1800-luvun tahdissa voi vielä jotenkin pysyä lestadiolaiset, mutta heilläkin on tahti romahtanut viimeisen 10 vuoden aikana.
Suomessa on vauvakato, mutta myöskään 1800-luvun tyyli ei ole mahdollinen. 1800-luvun tyyli vaatisi, että nainen olisi noin 20 vuotta synnytyskoneena ja miehet kävisivät töissä, elättäen perheen. 1800-luvulla asuttiin vielä paljon maaseudulla, josta myös elantokin saatiin, 1900-luvulla alkoi kaupunkilaistuminen ja työtkin muuttuivat. 2000-luvulla maailma on muuttunut, ettei valtaosa naisista voi jäädä koulujen jälkeen 20 vuodeksi kotiin synnytyskoneeksi. Eihän nykyään nuoret edes oikein löydä itselleen puolisoa - sinkkuus yleistyy.
2020-luvulla yleisin perhetyyppi on aviopari ilman lapsia ja noin 50 % ensimmäisistä lapsista syntyy avoliittoon eli avioliiton ulkopuolella. Solmituista avioliitoista noin 50 % päättyy eroon (elokuu on erokuu). Voiko tällaisessa maailmassa edes syntyä paljon lapsia - erotaan vaan.
Vuosikaudet maahanmuutto on nostanut Suomen väkilukua ja parina vuonna ukrainalaiset ovat nostaneet Suomessa perheiden määrää. Näin ollen suomalainenkin muuttuu vähitellen, vaalea iho muuttuu ruskean suuntaan. 2000-luvulla ihmiset voivat helposti liikkua maasta toiseen ja solmia parisuhteita. 1800-luvulla puoliso löytyi usein samasta kylästä tai noin 10 kilometrin säteeltä - kaikki oli vähintään serkkuja tai pikkuserkkuja toisilleen.
Tällä nykyisellä Suomen syntyvyyden laskun tahdilla on turha ajatella, että perinteinen suomalainen "Elovena-tyttö" pysyy vaaleana, ainakaan vuoteen 2067 asti.
Osa nykyajan vanhemmista haluaa elää välillä arkea, jossa ei tarvitse huolehtia perhe-elämän velvoitteista. Tämä on yksi syy nykyään eroihin. Onko tässä mitään järkeä, mennään avioliittoon ja halutaan lapsi, mutta sitten halutaan myös "omaa aikaa" niin paljon, että ollaan valmiita jopa eroon.
VastaaPoista
VastaaPoistaNyt kyllä on luettu madonlukuja ja karua on.
Laskee kuin lehmän häntä.
Kännykät ovat yksi syy vauvakatoon, sanoo väestötutkija Anna Rotkirch –
Aa tai Ee kännykkäkortti vilautettu.
Helsinki vuonna 2021 ekaluokkalaisia 6567 ja vuonna 2040 ekaluokkalaisia 6260
Tampereella nousee vuonna 2021 ekaluokkalaisia 2184 ja vuonna 2024 ekaluokkalaisia 2209 kasvaa 1,1 %
Koko Suomessa laskee -17,5 %
Luin jostain että väki karkaa muualle maaseuduille ennen kuin lapsi/lapset aloittaa koulun.
Varmaan koulut kärsii ja rappeutuu autiotaloiksi.
Kerran olin tekemisissä itseäni 15 vuotta vanhemman kanssa hän oli kirjanpitäjä ja mun mielestäni oli kuiva ja eri tasolla kuin minä se kuivuikin siihen.
Mulle olisi se ja sama olisinko vanhempi tai olisiko mieheni vanhempi, ainoa raja on se ettei saa olla niin iso ikäraja että voisi olla isäni, ja ei missään nimessä mikään serkku tai pikkuserkku.
1800-luvulla tehtiin lapsia liukuhihnalla koska lapsissa oli vanhuuden vara, ja lapsikuolleisuuttakin enemmän.
1800-luvulla ei ollut näitä saasteita vaikka sotia oli, mutta sen verran kauas mennen ei elämä ollut helppoa kaikille.
Viimeisin Suomen maaperällä käyty sota oli Lapinsota 80v sit.
Sotavuosina saksalaissotilaiden ja suomalaisnaisten suhteissa syntyi about 700 lasta, Suomessa oli yli 200 000 saksalaista.
Mulleha openi sanoi älä ala kovin pian työntämään lastenvaunuja.
Että mitähän wattua, en ymmärtänyt miksi juuri mulle sanoi.
Onhan niitä 80v miehiä joilla on parikymppinen nainen, uskon että raha puhuu siinä suhteessa.
Aivan varmaan on hankalaa hioda(hiota) timanttia uudessa parisuhteessa, ennen kuin sujuu.
Ettei tule erokuuta niin on hyvä käydä läpi miten suhteeseen on tähän saakka yritetty panostaa, ja ne kompromissit!
Parempi on Elovena-tyttö kansallispuvussa kuin sinisessä mekossa vaikka miten puhutaan uudistamisesta ja nykypäivään sopivampaa.
Kohta ei saa sanoakaan Elovena-tyttö koska se asettaa naiset jotenkin objektiksi, nee..pusut ovat ties minkä nimisiä pupseja ja eskimopuikkokin vain puikko. Oi miksi kaiken pitää muuttua paskemmaksi.
Ei ole IL-plussaa joten en nähny lukea kuin alun, olisi parasta jos nainen jää kotiin hoitamaan lapsia siitäkin kertyisi eläkettä.
En ymmärrä tuota että tarvitsee lapsivapaata tai omaa aikaa, omaa aikaa saa kun sen keksii ja sopii, onhan sekin omaa aikaa kun makaat soffalla ja luet lehteä, itselläni on pesäkolovietti maybe kävisin kerran viikossa savitöissä siinähän olisi mun oma lapsivapaa aikani. En taida koskaan ymmärtää tuota.
Vuodesta 2017 lukien työeläkettä kertyy jo 17-vuotiaana tehdyistä töistä. Vuosina 2005–2016 työeläkettä alkoi kertyä 18-vuotiaana, ja sitä ennen 23-vuotiaana. Jos olet työskennellyt nuorempana, sinulle ei kertynyt tuolta ajalta eläkettä. Tuohon joukkoon vielä kotiäidit. Hyvä sentään tuokin, kun moni lähtee töihin kun koulusta pääsee jopa 17v tekisi 6v töitä eikä kerrytä eläkettä.
Olen kans paljon näitä asioita pohtinut ja huomannut sukupuussa samat kertomasi ilmiöt. Papan sukulinjassa on synnytty ihmeen usein kuopuksena jopa reilusti yli 40-vuotiaalle äidille. Tietysti hedelmällisyys saattaa pysyä korkeammalla, kun niitä lapsia on tullut liutana se 20 vuotta.
VastaaPoistaMinusta nykyisessä keskustelussa unohdetaan hyvin usein, miten paljon sairaudet vaikeuttavat lisääntymistä. Vaikka löytyisi sopiva puolisokin, en muista kuinka isolla siivulla on nykyisin pahojakin mielenterveysongelmia tai muita sairauksia. Ei siinä ole lasten "hankinta" ekana mielessä, vaan selviytyminen. Tähän päälle talousongelmat. Lasten kasvattaminen 18-vuotiaaksi maksaa 100 000 euroa. Itsellisesti lapsesta haaveilevat taas joutuvat saamaan hyvän toimeentulon, jossa on monen kymmenen tonnin puskuri, jollei heti tärppää.
Erittäin hyvin sanottu siellä perällä =)
PoistaNykyään joka toisella on joku diagnoosi. Onko maailma ylidiagnosoitu, ennenkin on ollut "vaikeuksia", mutta oireita ei olla pidetty minään sairautena. Masennus on ollut vain väsymystä (kyllä se siitä menee). ADHD on ollut vain vähän eläväisempi ihminen jne.
Ennen oli vain joitakin, jotka joutuivat "Kellokoskelle", kuten Kellokosten prinsessa.
Onko 2000-luvulla resilienssi heikentynyt, koska monia ahdistaa vähän kaikki. Emme ole enää Suo, kuokka ja Jussi -kansaa, olemmeko pullamössöä? Voisi olettaa, että aiemmin on ollut hankalaa ja vaikeaa, mutta sitten 2000-luvulla elämä on ollut helpompaa, ei olisi ollut tarvetta masentua jne. paradoksi.
Nuorten maksuton ehkäisy jatkuu lähes koko maassa.
VastaaPoistaVuonna 2023 Suomessa tehtiin noin 8 300 raskaudenkeskeytystä, mikä oli 2,9 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.
VastaaPoistaSuomessa syntyy niin vähän vauvoja, että eläkeikä uhkaa nousta reippaasti.
VastaaPoistaSuomessa on rekisteröity enemmän koiria kuin syntynyt vauvoja neljän viime vuoden aikana.
VastaaPoistaJotkut tutkijat arvelevat, että lemmikkieläin voi korvata lapsenhankinnan.
Lemmikkien asema ja tunnesiteet lemmikkeihin muuttuvat, ja ne ovat nykyään perheenjäseniä.
Tottakai lemmikit ovat perheenjäseniä mutta ei lemmikeitä hankita lapsenkorvikkeeksi siihen painaa muut syyt.
Ääripää perhe pyöri koiran ympärillä nurkkaan häpeämään jos teki jtn tuhmaa, ja ruokapöytään istumaan kun mami pistää ruokalapun koiran kaulaan ja alkaa lusikoimaan ruokaa koiran suuhun.
Ja tuo on true story, mutta oma mieleni ei kykene käsittämään tuota.
Suomesta tulee eläinten valtakunta.
PoistaKyllä muutoksen on huomannut. Nykyään melkein kaikilla on jokin lemmikki. 25 vuotta sitten ei vielä ollut.
Zoolandia.
VastaaPoistaKuulun siihen osaan joka sai ekan lemmikin 8 vuotiaana, ja aina ollut joku lemmikki.
Nonstop. 15 vuotiaana haaveilin tietyn rotuisen koiran hankkimista haaveilin 10 vuotta, ja kun päätöksen tein meni yöunet, mutta turhaan.
Raha nousi päällimmäiseksi perheen perustamisen esteistä, kun Aamulehti kysyi lukijoilta heidän näkemyksiään.
VastaaPoistaRaha kaiken alku ja paha.
VastaaPoistaEnpä nähnyt lukea juttua, mutta eräs sanoi että lapsi tuo leivän tullessaan, niinkö?