keskiviikko 17. huhtikuuta 2024

Sukupolvet

Yhdysvaltojen ja Suomen sukupolvien historiaa

SUKUPOLVIMÄÄRITELMÄ TILASTOKESKUKSEN MUKAAN
Sukupolvella tarkoitetaan tiettynä ajanjaksona syntyneiden henkilöiden määrää. Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sukupolven pituus on noin 30 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus

Huom. jotkut mieltävät sukupolven eliniän pituutena, mutta tilastokeskuksen logiikka on selvempi.

SUKUPOLVET-LISTA
Yhdysvallat
  • Kadonnut sukupolvi (1883-1900)
  • Suurin sukupolvi (1901-1927)
  • Hiljainen sukupolvi (1928-1945)
  • Suuret ikäluokat / vauvabuumi - boomerit (1946-1964)
Suomi
  • Suuret ikäluokat (1945-1950)
  • X-sukupolvi (1961-1979)

    • Xenniaalit (1977-1985)

  • Y-sukupolvi / millenniaalit (1980–1997)
  • Z-sukupolvi / zoomerit (1997–2012)
  • Alfa-sukupolvi (2012-2025)
Huom. xenniaalit on mikrosukupolvi X- ja Y-sukupolvien välissä. Sulkeissa on sukupolvien syntymäaikahaarukka.

Kaavio
Yhdysvaltalaisittain sukupolvien aikajana
Lähde: Wikipedia - Generation X
Väestötieteessä sukupolven pituus on nykyään noin 30 vuotta, mutta sukupolvien jaottelussa jako määräytyy muidenkin muuttujien mukaan, kuten maailmantila ja teknologinen kehitys sekä elämänarvot.

Maailmassa ei ole mitään yhtenäistä standardia sukupolvien jaottelulle ja niitä on monen tasoista jaottelua, itse nyt otin tarkasteluun tällaisen yleisen mallin.

Yleisessäkin mallissa täytyy huomioida se, että usein näkee suomalaistenkin listaavan sukupolvijaot 1800-luvun puolelta, mutta kun tarkemmin tarkastelee asiaa, niin ne onkin yhdysvaltalaisia ilmiöitä. Suuret ikäluokat on kohta, josta kannattaa Suomessa aloittaa tällä mallilla. Hommaa mutkistaa sekin, että sukupolvijaot ovat melkein maakohtaisia, Yhdysvalloissa ja Suomessa aikahaarukat poikkeavat toisistaan sekä Suomessakin aikahaarukat ovat "veteen piirrettyjä" - riippuu keneltä kysyy. Yllä olevaan Sukupolvet-listaukseen sovelsin montaa eri lähdettä ja sain kasaan ihan loogiset aikahaarukat sukupolville.

SUKUPOLVET
KADONNUT SUKUPOLVI
Kadonnut sukupolvi on sukupolvi, joka osallistui ensimmäiseen maailmansotaan, jota sodittiin vuosina 1914-1918. Yhdysvallat oli mukana sodassa vuosina 1917-1918. Kaikki sotaveteraanit eivät enää sodan jälkeen sopeutuneet yhteiskuntaan, heillä oli enemmän tai vähemmän ongelmia elämässä 1920-luvulla. Asiaa ei helpottanut 1930-luvun suuri lama, jotkut putosivat täysin yhteiskunnasta - heidät "kadotettiin".

Ensimmäisen maailmansodan aikaan Suomen alue oli Venäjän vallan alla, varsinaisia sotatoimia ei silloin Suomessa nähty. Venäjän joukot kyllä miehitti Suomea, koska Venäjä pelkäsi, että Saksa tekee Suomessa maihinnousun - mutta ei tehnyt. Pinnan alla kuohui jo silloin sen verran, että Venäjä pyrki myös tukahduttaa Suomessa Suomen itsenäistymishaaveet.

Saksassa koulutettiin salaa suomalaisia sotilaiksi - jääkärit. Vuonna 1917 Venäjällä nähtiin vallankumouksia, joiden myllerryksessä Suomi itsenäistyi. Siinä samassa myllerryksessä Suomelle täytyi perustaa oma armeija. Vuoden 1918 alussa Suomi oli sisäisessä kaaoksessa, jakaantunut kahteen ryhmittymään, syntyi Suomen sisällissota. Kartalla nähtynä asetelma oli Etelä-Suomi vastaan muu Suomi, Etelässä oli ns. Valkoiset ja Valkoisia vastaan soti Punaiset. Etelä-Suomen Valkoiset sai apuvoimia myös Saksalta. Valkoiset voitti Suomen sisällissodan, mutta se rähinä jätti syviä haavoja kansaan, kun "veli nousi veljeä vastaan". Monta vuosikymmentä Suomi oli poliittisesti jakaantunut, se näkyi jopa urheiluseuroissa ja kaupoissa.

Huom. nykyään voit käydä S-kaupassa tai K-kaupassa, miettimättä poliittista kantaasi. Aina näin ei ole ollut. On ollut aikakausi, jolloin politiikka ratkaisi, että mihin kauppaan tai urheiluseuraan voit mennä.

Myllerryksen aallot löivät rantaan 1920-luvulla, kansa oli jakaantunut poliittisesti ja koitti löytää yhteistä säveltä. Kaikkia ei auttanut, kun kieltolaki astui voimaan vuonna 1919 - alkoholi oli kielletty. Kieltolaki oli epäonnistunut, "pimeä viina" kyllä virtasi ja juoppouspidätykset räjähtivät käsiin. Suomalaisten alkoholin kulutuksesta oltiin huolissaan, mutta kieltolaki oli väärä tapa ratkaista ongelmaa.

Kieltolaki päättyi vuonna 1932, mutta sitten niskassa oli 1930-luvun suuri lama, joka tunnettiin Suomessa nimellä pula-aika. 1920-1930-luvut eivät olleet helppoa aikaa, vuonna 1931 "vasaran alle" joutui yli 1600 maatilaa eli huutokaupattiin.

Huom. kuulemieni tarinoiden mukaan isovanhempien maatila meinasi myös joutua huutokaupattavaksi, mutta siitä selvittiin jollain tavalla.

Kun 1930-luvun suuri lama alkoi hellittää, niin syttyi toinen maailmansota vuonna 1939.

Huom. tanssikielto oli voimassa Suomessa sotavuosina 1939-1944 ja lievennettynä sotien jälkeen vielä vuoteen 1948 saakka.

SUURIN SUKUPOLVI
Suurin sukupolvea on kutsuttu Yhdysvalloissa myös toisen maailmansodan sukupolveksi. Tämä sukupolvi syntyi 1900-luvun alussa ja kasvoi aikuisiksi suuren laman aikoihin, jonka jälkeen lähtivät sotimaan toiseen maailmansotaan. Minulle on hiukan epäselvää nimitys Suurin sukupolvi, tuntuu, että se on kuin kunnianosoitus sukupolvea kohtaan, joka joutui sotimaan toisessa maailmansodassa.

Toisaalta suurin sukupolvi syntyi 1900-luvun alussa, jolloin hedelmällisyysluku oli Yhdysvalloissa suurempi, kuin myöhempinä aikoina.

Suomessa alkoi marraskuussa 1939 talvisota, pari kuukautta aiemmin oli alkanut toinen maailmansota, joten talvisota oli osa toista maailmasotaa. Venäjä jälleen pelkäsi, että Saksa hyökkää Suomen kautta Venäjälle. Talvisota päättyi välirauhaan maaliskuussa 1940, jota kesti kesäkuuhun 1941. Välirauhan aikana Suomi jäi/oli Saksan ja Neuvostoliiton (Venäjän) välissä - jompi kumpi valtaisi Suomen kohta. Välirauhan aikana Suomi alkoikin tehdä yhteistyötä Saksan kanssa, joka sai pitää miehiään Suomessa ja kulkea Suomen kautta Norjaan.

Huom. Suomen ja Saksan yhteistyön vuoksi vanhoissa suomalaisissa elokuvissa näkyy saksalaisia sotilaita, kuten Pojat-elokuvassa.

Vuonna 1941 Saksa teki sen mitä Venäjä oli pelännyt (tilanne oli sekava), Saksa hyökkäsi Suomen kautta Venäjälle. Suomen joukot eivät heti halunneet liittyä Saksan hyökkäykseen, mutta sitten Venäjä pommitti Helsinkiä ja jatkosota alkoi - Suomi oli taas sodassa. Jatkosotaa kesti syyskuuhun 1944, jonka jälkeen vielä saksalaiset täytyi ajaa pois Suomesta, se tunnetaan lapin sotana - kaikki ovat kuulleet, että saksalaiset polttivat lapin mennessään. Saksalaiset polttivat Rovaniemen.

Talvisotaan kutsuttiin aluksi nuoria, jotka olivat syntyneet 1900-luvun alussa. Suomessa hedelmällisyysluku oli 1910-luvulle asti lähellä 5, mutta 1920-luvulle tultaessa se oli pudonnut noin 3,5:een.

Vertailua
Yhdysvaltojen ja Suomen hedelmällisyysluvut.

Yhdysvaltojen hedelmällisyysluku laskee 1800-luvulta 1900-luvulle kuin lehmän häntä. Suomessa pysyttiin yli 4, jopa 1860-luvulla, jolloin oli nälkävuodet - 8 % väestöstä kuoli.

HILJAINEN SUKUPOLVI
Hiljainen sukupolvi syntyi 1930-luvun suuren laman ja toisen maailmansodan aikaan, jolloin syntyvyys oli alhainen. Yhdysvalloissa hiljainen sukupolvi osallistui Korean sotaan ja varmaan osasta tuli hippejä.

Suomessa hedelmällisyysluku lähti 1910-luvulla rajuun syöksyyn, 4,71:stä 2,4:ään, joka oli silloin syöksyn pohja, vuonna 1935 ja samalla tasolla pysyttiin 1940-luvun alkuun. Sotien jälkeen syntyvyys lähti nousuun.

SUURET IKÄLUOKAT
Suuret ikäluokat syntyivät toisen maailmansodan jälkeen, joka tunnetaan myös vauvabuumina (baby boomers - boomerit). Suomessa tähän lasketaan vuodet 1945-1950, mutta Yhdysvalloissa vauvabuumin katsotaan päättyneen vasta 1964. Suomessakin otiin vuonna 1965 vielä vuoden 1945 tasolla, mutta sen jälkeen alkoi syöksy alas hedelmällisyysluvussa. 1970-luvulla hedelmällisyysluku vajosi alle 2, jossa se on pysynyt näihin päiviin asti.

Sota runteli Suomea ja Suomeen tuli ns. siirtoväkeä eli Karjalan evakot (suurin siirtoväkiryhmä). Jälleenrakennuksen aikaa oli vuodet 1940–1956, jolloin kehiteltiin omakotitalomalli, joka tunnetaan nimellä rintamamiestalo. Näin saatiin kaikille melko nopeasti katto pään päälle.

Kun 1930-luvun suuri lama alkoi hellittää, niin alkoi sotavuodet, jolloin pula-aika jatkui, ruoka joutui ns. kortille - ruokaa säännösteltiin. Ruoan säännöstely alkoi jo syksyllä 1939 (talvisota alkoi) ja kesti vuoteen 1953.

1950-luvulla maa- ja metsätalous alkoi muuttua huomattavasti, hevoset korvautui traktoreilla ja metsätyömiehet syrjäytti moottorisahat. Samaan aikaan Suomeen oli syntynyt suuret ikäluokat nopeasti. 1950-luvulla Suomessa tapahtui yhteiskunnallinen rakennemuutos, suurten ikäluokkien vanhemmat olivat eläneet Suomessa, jossa elanto saatiin maa- ja metsätaloudesta, mutta tämä malli alkoi muuttua 1950-luvulla. Maaltamuutto ja kaupungistuminen alkoi 1950-luvulla. 1960–1970-luvuilla maa- ja metsätaloudesta katosi lähes 300 000 työpaikkaa. Perheenjäsenet mukaan lukien tämä muutos koski yli puolta miljoonaa suomalaista. Kun suuret ikäluokat tulivat aikuisikään 1960- ja 1970-luvuilla, niin Suomessa oli ylitarjontaa työntekijöistä - töitä ei riittänyt kaikille. Niinpä noin puoli miljoonaa suomalaista suuntasi Ruotsiin töiden perässä.

Huom. 2000-luvun puolella, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle (viimeistään nyt), niin jysähtää eläkepommi ja työvoimapula. Eläkkeistä pitää leikata ja maahanmuuttoa tarvitaan.

X-SUKUPOLVI
X-sukupolvi on suurten ikäluokkien lapsia, jotka viettivät nuoruuttaan 1980-luvulla ja tulivat aikuisiksi (viimeistään) 1990-luvulla. 1980-luvulla elettiin nousukautta ja meno oli ihan kreisiä, seinästäkin sai vain otettua rahaa (pankkiautomaatit). Yrityksillä meni lujaa ja pankit tyrkyttivät lainoja ihmisille. Nähtiin pikku nousukkaita ja juppeja, normaalitkin ihmiset kokeilivat osakesijoittamista ja raahasivat mukanaan puhelimia.

Huom. tarinoiden mukaan yrityksillä meni 1980-luvulla niin lujaa, että pieniä paketteja ja kirjeitä varten saatettiin tilata taksi, joka vei ne sitten toiseen yritykseen - koska oli rahaa millä mällätä.

Vuonna 1986 silloisen Neuvostoliiton alueella (nykyään Ukrainaa) tapahtui Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus, samana vuonna myös avaruussukkula Challenger tuhoutui. Vuonna 1989 Berliinin muuri murtui, joka oli osa tapahtumaketjua, joka huipentui vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamiseen (nykyään Venäjä). Neuvostoliiton hajoaminen sysäsi Suomen taantumaan ja syvään lamaan, jossa noin 9 prosenttia Suomen väestöstä oli ulosotossa.

Itse elin 1990-luvun alun laman aikaan nuoruutta, mutta jostain syystä en huomannut lähipiirissä lamaa. Paitsi, että yhden naapurin lapset eivät tienneet, että heidän vanhempien firma on kaatunut. Tämän uutisen naapurin lapset sai kuulla kavereiltaan, kun kotona ei oltu asiasta mitään puhuttu lapsille - "kiva homma".

Suurin osa X-sukupolvesta on ollut jo aikuisässä, kun tapahtui teknologinen murros, 1980-luvun Commodore 64 vaihtui 1990-luvulle tultaessa Amiga 500:aan ja siitä PC-koneisiin sekä pelikonsoleihin. X-sukupolvi näki, kuinka internet saapui ja miten se on kehittynyt. He näkivät myös, kuinka kännykät ilmestyivät ja miten ne kehittyivät älypuhelimiksi. 1990-luvun lopulla paisui IT-kupla, joka puhkesi 2000-luvun alussa - josta muistamme Rytsölän veljekset.

Huom. X-sukupolvi oli myös avainlapsia.

Kuuntele myös: IT-kupla-podcast

Y2K tuli ja meni, eikä tullut maailmanloppua.

XENNIAALIT
Xenniaalit-termi kehitettiin 2010-luvun puolivälissä ja vuonna 2020 termi lisättiin Oxfordin sanakirjaan. Xenniaalit on mikrosukupolvi X- ja Y-sukupolvien välissä, syntyneet 1970- ja 1980-lukujen taitteessa - "he, jotka syntyivät juuri oikeaan aikaan".

Xenniaaleilla oli analoginen lapsuus, mutta digitalinen aikuisuus, teknologinen murros tapahtui heidän nuoruudessaan. Xenniaalit ja Y-sukupolvi ovat viimeiset sukupolvet, jotka ovat eläneet ennen internetiä ja kännyköitä, he ovat lapsuudessaan käyttänyt lankapuhelinta ja kuunnelleet musiikkia C-kaseteilta. Nykyään heillä on älypuhelin ja Spotify. Xenniaalit omaksuvat helposti uuden teknologian, kun jotkut X-sukupolven edustajat putosivat kehityksen kärryiltä. Jotkut Y- ja Z-sukupolvien "kotkotukset" menevät ehkä hieman "yli hilseen" xenniaaleilla - kuten emojien käyttö kuin sanoina.

Huom. xenniaali-sana muodostuu, kun X-sukupolvi sulautuu millenniaaliin, tulee xenniaali.

Itse olen syntynyt X-sukupolven loppumetreillä ja olen mieltänyt itseni Y-sukupolveen kuuluvaksi, nyt tajusin olevani xenniaali.

Y-SUKUPOLVI / MILLENNIAALIT
Y-sukupolvi eli millenniaalit (ja xenniaalit) on ensimmäinen diginatiivi sukupolvi, joka näki ja koki tietokoneiden kehityksen ja heidän nuoruudessa tuli maailmaa mullistanut internet sekä kännykät. Millenniaalit muistavat piipittävät modeemit, joilla otettiin yhteys internetiin, eikä internetissä aluksi vietetty turhaa aikaa, sillä jokainen minuutti maksoi - tosin, alussa internet oli suppeampi paikka. Millenniaalit loivat sisältöä internetiin (oikeastaan WWW:hen).

1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa internetliittymän mukana sai oman sähköpostiosoitteen ja kotisivutilaa, johon nörteimmät millenniaalit koodasivat itse omat verkkosivunsa. Jos tahtoi omat nettisivut, ne piti koodata itse ja minähän heti kiinnostuin HTML-koodauksesta - monta vuotta ylläpidin HTML-opassivustoa. Nykyään ei tarvitse itse koodailla, jos ei tahdo, kaiken saa valmiina. Mutta nykyäänkin olisi hyvä tietää, kuinka nettisivut rakentuvat ja toimivat.

Internetin alkuvuosina sanottiin ettei nettiin kannata laittaa itsestään mitään turhaa tietoa ja minä olen pitänyt tuosta periaatteesta hyvin kiinni. Nykyään tuo periaate on kuin fossiili ja hyvin epäillyttävä sekä outo. Z-sukupolvi on tottunut laittamaan nettiin kaiken, Z-sukupolven elämä on sosiaalisessa mediassa sekä osalle se on työ. Mikäli sinua ei löydy somesta, niin olet jopa vaarallinen ihminen.

Huom. välttämättä monikaan suuriin ikäluokkiin tai X-sukupolveen kuuluva ei tajua, miksi kaiken täytyy olla netissä (kaikki eivät edes sisäistä nettiä) ja somessa sekä miten sosiaalinen media voi olla työ. Xenniaalit ymmärtävät X-sukupolven ajattelutavan, mutta he ymmärtävät myös Y- ja Z-sukupolvea. Maailma muuttuu ja tekniikka kehittyy, työ voi olla jotain muutakin kuin 8 tunnin hikistä raatamista. Kun suuret ikäluokat ja X-sukupolvi meni töihin alle 20-vuotiaina, he pysyivät samassa työssä eläkkeelle asti - nykyään homma ei enää toimi niin.

Z-SUKUPOLVI / ZOOMERIT
Z-sukupolvi syntyi, kun internet ja älypuhelimet olivat jo arkea sekä sosiaalinen mediakin hyvässä vauhdissa - informaation määrä oli rajaton. Zoomereille sosiaalinen media on ollut aina olemassa ja somessa on kaikki (paitsi boomerit ja henkiset boomerit). Älypuhelin on aina kädessä, koska täytyy somettaa ja olla yhteydessä kavereihin - social creator. Z-sukupolvi suosii videopohjaisia somepalveluja, kuten Tiktok. Facebook on fossiileille eli millenniaaleille, zetojen vanhemmille. Z-sukupolvelle on luontevaa käyttää somea päivittäin, jos ei käytä, niin se on weirdiä (outoa).

Vaikka syntyisi keskelle digitaalista yhteiskuntaa, niin se ei takaa, että ihan jokainen olisi hyvä käyttämään älylaitteita ja netin palveluja. Joukossa on digioletettuja, joiden oletetaan osaavan tietotekniset jutut, mutta syystä tai toisesta he eivät osaa tai heitä ei edes kiinnosta.

Z-sukupolvi on ahdistunut, eikä uskonnolla ole kovin suurta painoa (15 % uskoo Raamatun Jumalaan) - poikkeuksiakin on. Z-sukupolvella korostuu sukupuolen moninaisuus, ovat suvaitsevaisia.

Huom. 2000-luvun puolella, etenkin 2010-luvulla masennus-, ADHD- ja autisminkirjon diagnoosit ovat lisääntyneet huomattavasti. Monet julkisuuden henkilöt ovat viime vuosina kertoneet saaneensa tällaisia diagnooseja, kuten Arttu Wiskari ja Roope Salminen sekä Eveliina.

Huom. huom. kasvisruokavaliolla on tutkimuksen mukaan yhteys masennusoireisiin.

Aikuisuuden kynnyksellä Z-sukupolvi törmäsi koronapandemiaan, joka vaikutti heidän opiskeluun ja työllistymiseen. Siirtyminen työelämään on nuorille aiempaa hankalampaa, heistä voi tulla uusi kadotettu sukupolvi, joka ei työllisty.

Z-sukupolvi osaa niin hyvin englantia, että eivät osaa enää kunnolla puhua ja kirjoittaa suomea. Eikä PISA-tutkimukset ole viime vuosina mennyt odotetusti.

Venäjän Z-sukupolvi
Venäjällä on hieman erilainen Z-sukupolvi kuin Suomessa. Venäjän aivopesty Z-sukupolvi toistaa murhanhimoisia iskulauseita. Venäjä kirjoitti historiankirjat uusiksi. Venäjä otti käyttöön niin kutsutut patrioottiset tunnit kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla. Tunneilla käsitellään aiheita, joita Venäjän hallitus pitää tärkeinä.

Vuonna 2016 Venäjällä perustettiin nuorten armeija (Junarmija). Junarmija on 8-17-vuotiaille venäläisille suunnattu sotilaallis-isänmaallinen kansalaiskasvatusliike, jossa lapsille ja nuorille opetetaan sotimisen perustaitoja, kuten ampumista. Junarmijassa on noin 1,6 miljoonaa jäsentä.

Venäjällä Vladimir Putin on ollut vallassa käytännössä koko Z-sukupolven ajan, joten se sukupolvi ei tiedä muita Venäjän presidenttejä - muita vaihtoehtoja.

21.12.2012 odotettiin maailmanloppua (jälleen), koska Maya-kalenterin tulkittiin päättyvän silloin.

ALFA-SUKUPOLVI / AI-SUKUPOLVI
Alfa-sukupolvi on ensimmäinen sukupolvi, joka on syntynyt täysin 2000-luvun puolella. Alfa-sukupolvi syntyy "älypuhelin kädessä" ja heidän lapsenvahti voi olla usein älypuhelin tai tabletti, jolla katsellaan videoita ja pelaillaan, ennen kuin osataan edes kävellä. Alfa-sukupolvi syntyy maailmaan, jossa sosiaalinen media on osa elämää, he eivät tule ymmärtämään, millainen maailma oli ilman somea.

Alfan vanhemmat tulee olemaan vanhempia (millenniaali), koska nykyään ensimmäinen lapsi saadaan noin 30-vuotiaana tai jopa sen jälkeen. Syntyvyyden laskiessa alfa saattaa olla perheen ainoa lapsi. Alfa-sukupolvi saattaa olla fyysisesti yksinäinen, koska "kohtaamiset" tapahtuu virtuaalisesti / somessa. Nuorilla on älypuhelin, mutta puhelimella ei juurikaan puhuta, vaan laitetaan DM:ää tai muuta vastaavaa.

AI-sukupolvi
Millenniaaleja on sanottu myös nettisukupolveksi, niin minun mielestäni alfa-sukupolvea voisi kutsua myös AI-sukupolveksi, koska heidän nuoruudessa tekoälystä tuli osa elämää. Tai sitten alfa-sukupolven jälkeen tulee AI-sukupolvi.

Alfa-sukupolven aikana Suomen luterilainen kirkko saattaa kokea romahduksen lopullisesti. Kirkko käy omaa sisäistä "Jaakobin painiaan", jonka seurauksena se repeää osiin ja lakkaa olemasta suuri instituutio. Alfa-sukupolvi ei kadota uskonnollista henkisyyttä, mutta alfat eivät tarvitse siihen mitään näkyvää kirkkorakennusta tai uskonnollista tahoa, joka määräisi miten saa uskoa. Uskosta johonkin "korkeampaan" tulee henkilökohtainen kokemus - kirkko on siellä missä on ihminenkin, Jumala kuulee kyllä kaikkialle. Raamattu ei tule olemaan ainoa uskon pohja, vaan uskonnot kokevat fuusion sekä uusia näkökulmia tulee mukaan.

YHTEENVETOA
1800-luvulla Yhdysvalloissa ja Suomessa oli kurjuutta, eikä sen kummempaa, mutta kumminkin lapsia saatiin monin verroin nykyistä enemmän. Yhdysvalloissa hedelmällisyysluku laski 1800-luvulla tasaisesti alaspäin, mutta Suomessa pysyteltiin hyvissä lukemissa, jopa nälkävuosina - 5 ja 4 välillä. Suomessa hedelmällisyysluku pysyi korkealla aina 1910-luvulle asti, jonka jälkeen alkoi syöksy alas, tuli sotia jne.

1800-luvulla peitto heilui silloin, kun mies halusi, eikä naisella ollut siihen mitään sanottavaa. Ehkäisy oli täysin tuntematon ajatus, ainakin savupirttien peränurkissa. Pitää muistaa, että tuohon aikaan lapsikuolleisuus ei ollut aivan matalaa, lapsia täytyi saada, jotta edes joku pysyy hengissä ja kasvaa aikuiseksi. Lapsia saatiin, mutta niitä kuolikin, joten lopulta syntyvyys ei ollut niin suurta.

Huom. Suomessa naisilla ei suvaittu housuja ja tätä jatkui pitkälle 1900-luvulle. Miksiköhän ei suvaittu? Jos tämä tyyli tulisi takaisin, syntyisiköhän enemmän taas lapsia. Naisten housukielto kuulostaa nykyään absurdilta.

Kun elinolot parani ja tekniikka kehittyi, niin syntyvyys laski ja pysyi matalana. Suomessa 1970-luvulla hedelmällisyysluku painui alle 2,1. Hedelmällisyysluvun pitää olla vähintään yli väestön nettouusiutumisluvun eli 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa. Naisen tulisi synnyttää yli kaksi lasta, jotta väestö uusiutuisi. 1970-luvulta lähtien Suomessa hedelmällisyysluku on pysynyt alle kahden, 1860-luvulla eli nälkävuosina luku pysyi yli neljän - onko nykyään näin huonosti asiat?

Nykyään Suomessa on syntyvyys pohjamudissa ja synnyttävien naisten keski-ikä on 30 vuotta - opiskelu ja työura lykkää perheen perustamista. Maahanmuutto on nostanut Suomen väkilukua. Syntyvyyttä yritetään nostaa, mutta samalla ehkäisy on maksutonta kaikille alle 25-vuotiaille. Tällainen on tavallaan paradoksi, sillä naisten keskimääräinen hedelmällisyyden huippu on noin 20–24-vuotiaana. Sen jälkeen naisten hedelmällisyys alkaa laskea, mutta voi jatkua suhteellisen korkeana melkein 30-vuotiaaksi asti. Jyrkempi lasku alkaa sen jälkeen ja viimeistään noin 35-vuotiaana. Toisin sanoen, parhaat vuodet ehkäistään ja lykätään perheen perustamista. Lapsi saadaan loppusuoralla, jolloin lapsia saadaan yksi tai kaksi - alle nettouusiutumisluvun.

1900-luvun alussa kadonnut sukupolvi sai noin 10 lasta. 1945-1950-vuosina syntyi suuret ikäluokat, heitä oli keskimäärin kolme sisarusta. Suuret ikäluokat synnytti 1970-1980-luvuilla X- ja Y-sukupolvet, joilla oli keskimäärin kaksi sisarusta.

Huom. 1900-luvun alussa hedelmällisyysluku oli noin 5, mutta kun mietin omaani sukua, niin 1900-luvun alussa lapsia tuntui olevan enemmänkin. Kaikilla isovanhemmillani on ollut noin 10 sisarusta - osa on kuollut kyllä lapsena.

Tätä menoa 2030-luvulla Suomessa hedelmällisyysluku painuu yhteen, sen alemmaksi se ei voi tippua. Kuoleeko suomalaiset sukupuuttoon?

9 kommenttia:

  1. Suomessa on ehkä maailman kattavimmat historialliset kuolinsyytilastot. Niitä ruvettiin merkitsemään ylös 1700-luvun puolivälissä osana seurakunnallista väestökirjanpitoa.
    Ennen 1900-lukua ilmoitetut kuolinsyyt ovat kuitenkin varsin epätarkkoja, ja yksittäisiin syihin on suhtauduttava varauksella.
    Kuolinsyyt perustuivat harvoin lääkärien tekemiin taudinmäärityksiin. Kuolinsyiden kirjaamisesta vastasivat papit, ja ne perustuivat usein omaisten kertomuksiin.

    Papit eivät välttämättä olleet koskaan tavanneetkaan kyseistä vainajaa, nähneet ruumista tai osanneet tulkita ruumiissa olleita merkkejä. Vaikka heillä oli apunaan väkilukutaulujen kuolinsyyluettelot, joiden taustalla oli sen ajan lääketieteellistä tietämystä, syiden merkitseminen oli aikamoista arvailua.
    Suomessa kärsittiin vuoron perään tulirokosta, isorokosta, kolerasta, kurkkumädästä, lavantaudista ja pilkkukuumeesta.

    Tuberkuloosi yleistyi Suomessa 1800-luvulla, ja 1900-luvun taitteessa se määriteltiin johtavaksi kansanterveysongelmaksi.

    Tauti puhkesi usein nuorilla aikuisilla ja saattoi tappaa jo ennen 30. ikävuotta. 1900-luvun alussa se oli yleisin nuorten ihmisten kuolinsyy.
    Kuten Saima Harmaja 1913-1937
    Sisar Outi Talvitie (o.s. Harmaja) kuoli keisarileikkauksen jälkikomplikaatioihin vain yhdeksän päivää esikoistyttärensä syntymän jälkeen 1936. Vauva sai äitinsä nimen Outi.

    Tubi on hyvä esimerkki marginaaliseksi muuttuneesta taudista. Se oli vielä sotien välisenä aikana Suomessa todella merkittävä kuolinsyy, ihan siellä huipulla. Nykyään siihen ei käytännössä Suomessa kuolla, vaikka tapauksia on jonkin verran.

    2022 yleisimmät delaamissyyt

    15-24v naiset itsaria eniten miehet samoiten
    25-34v edelleen itsareita kummallakin
    35-44v edelleen itsarit
    45-54v alkkistaudit ja -myrkytykset molemmilla
    55-64v naisilla alkkistaudit ja -myrkytykset, miehillä iskeemiset sydäntaudit
    65-74v naisilla ja miehillä iskeemiset sydäntaudit
    75-84 naisilla dementia, alzheimer miehet iskeemiset sydäntaudit
    85-94v naiset dementia, alzheimer samoin miehet.

    En itsekään huomannut mitään lamaa, samaa tahtia porskuteltiin, pidinkin onnellisena koko lapsuuttani.

    Äitini on boomeri mä olen millenniaali.
    Tännekin sama:
    Ah iloinen 1920-luku salaviina virtasi ja sata vuotta sitten Helsinki oli synnin kaupunki, mutta ilottelevan pinnan alla oli asiantuntijan mukaan myös jotain hyvin synkkää.

    Iloisen 1920-luvun taustalla oli kuitenkin koko ajan ensimmäisen maailmansodan varjo.

    – Suomessa se näkyi lähinnä sisällissotana. 1920-luvussa on tämä hirveä puoli, kasvojen kääntäminen tapahtuneelta, tanssi yli hautojen. Vetäydyttiin eksotiikkaan ja nautintoihin.
    Häiritsevä julkinen juopottelu oli kiellettyä Helsingissä 1920-luvun taitteeseen saakka.

    Vuonna 1921 kiellettiin kaikenlainen juopuneena esiintyminen.

    Juopumispidätysten määrä nousi Helsingissä rajusti:

    1918: 2 928

    1919: 5 488

    1920: yli 12 000

    1930: 25 667

    Olisin varmaan viihtynyt hyvin iloisella 1920-luvulla, jos olisi aikakone niin sinne vaan suoraan menemättä vankilan kautta.






    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vähän harrastanut sukututkimusta ja tosiaan, ennen 1900-lukua kuolinsyyt oli ympäripyöreitä tai muuten ihmeellisiä nimiä taudeilla. "Keuhkotauti" saattoi olla mikä vaan, joka liittyi jotenkin hengittämiseen. "Sydäntauti" liittyi jotenkin sydämeen. Joku punapilkkutautikin on muistaakseni tullut vastaan.

      Mutta niin, aiemmin kuoltiin perustauteihin, jotka nykyään ei juuri aiheuta kuolemia.

      Poista
  2. Katsoessa historiallisia sarjoja tai dokkareita tulee eteen Smallpox joka niittasi väkeä ja rutto sekä spitaali, joskus lapsena nuo pelotti ja niillä oli hyvä pelotellakin.

    Aloin miettimään tuota jos synnyttää kuolleen lapsen, ettei kerrottu vanhemmille minne haudataan ja miten. Miten surutyö tapahtui?

    Eläin taas jos eutanasia on joukkopoltto ja se siitä, ellei halua tuhkia tai kehoa haudattavaksi, olen useamman kerran käynyt lemmikkieläinten hautausmaalla, vienyt muutaman rotankin sinne, mutta joillain on uskomattomia hautapaaseja, moni ihminen ei yllä samalle tasolle, muutoin ko paikat ovat aavemaisia, oikeita Pet Sematary
    "I don't want to be buried in a Pet Sematary,
    I don't want to live my life again."

    Juutuin tuonne linkkiisi.
    Muistan lankapuhelimen ja numeron mikä meillä oli kun olin lapsi, meillä oli the Lost Island kolminumeroinen puhelin, muistan myös kun hankin kilometrin pituisen jatkojohdon kun halusin puhelimen kylpyyni, ja soittaa epämääräisille linjoille.

    En muista että netti esti lankapuhelimen käytön, mutta kuulin kun serkuilla oli tuo ongelma että pitivät puhelinta varattuina kun piti datailla.

    Kyllä mulla on Spotify, läppärillä ja puhelimessa.
    En ole nauhoittanut kokoelmakasettia mutta mulla on tallessa kasetti jossa lukee soitettava lujaaaaaa!
    Olen kyllä polttanut CD:lle musaa.

    27v omaa hienon älypuhelimen muttei vastaa puheluihin, syytä en tiedä.
    Kuitenkin 30v on löytänyt Jumalanpalvelukset ja sen jälkeisen yhteisen kaffehetken.
    Ja nuori joka sai kyllikseen älykännyriippuvuudesta hankki peruspuhelimen.

    Ymmärrän paremmin jos on tosiaan vaikkapa 80v ei ole nettiä kun ei ole monella 60+ nettiä, mutta taas mainittu äitini hän ei käytä nettiä(oli läppäri mutta ei kiinnostusta) on älypuhelin ja wassukin on.
    Nyt mun pitää katsoa häirikkösoittajat ja hoitaa jotain sen asioita.

    Toiset syntyy kultalusikka perssseessä, toiset kynä kädessä etc mites sinä? Mulle on sanottu synnyin kynä kädessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli niin, että jos oli nettiyhteys auki, niin meille ei voinut soittaa, mutta huomasin, jos joku koitti soittaa, koska nettiyhteys meni poikki. Näin ollen usein avasin netin vasta illalla, aikaan jolloin oletin ettei kukaan enää soita lankapuhelimeen.

      Itse olen nauhoitellut radiosta C-kaseteille "kokoelmia" ja olen poltellut CD:ille kamaa.

      Äidilläni on älypuhelin, mutta soittelee vaan sillä ja ottaa kuvia, jotenkin osaa lähettää viestejä (jos on pakko). Mutta mitään kiinnostusta ei ole tietokoneisiin jne. joten mun täytyy käyttää tietokonetta ja etsiä hänelle esim. ruokareseptejä.

      Toisinaan vanhempi sukupolvi olettaa, että Google on jumala, joka tietää kaikki. Tai sitten minä olen oraakkeli, joka tietää kaikki ja tajuan mitä mun pitäisi löytää Googlesta, vaikka saan vain muutaman vihjeen asian ympäriltä - usein eivät edes suoran liity itse aiheeseen.

      "Kato netistä" on vanhemman sukupolven vitsi. Kaikki löytyy netistä, mutta eivät osaa käyttää nettiä. Uutisten lopussa saatetaan sanoa, että "Ja lisää netissä", tämäkin ärsyttää vanhempaa sukupolvea. Ymmärrän kyllä heitä, kaikilla ei ole nettiä.

      Poista
  3. Oho serkuilla oli niin että jos dataili silloin tuuttasi puhelin varattua.
    Koska se kuultiin kun soittaja oli käärmeissään.
    Uskon että tiesi miksi varattua, silti oli kuin pippuria syönyt.

    Vanhempi sukupolvi ei aina odota noin, osa ei edes tiedä mikä on Google tai sanoo tein nettihaun ja löysin edullisen tavara X että ei kun pitää mennä kauppaan ja kysyä myyjältä. Eeee >_<

    Takaisin aiheisiin, luin jutun kun on vaikeaa luopua esim 80v syöpäsairaasta, on edennyt vaiheeseen, jossa on syytä miettiä, kannattaako rankkaa hoitoa enää jatkaa vai onko aika keskittyä kärsimyksen vähentämiseen elämän viimeisinä viikkoina, että kannattaako aktiivinen hoito jota aikuiset lapset ja lapsenlapset vaatii.
    Yhtäällä on kuoleman väistämättömyys, toisaalla potilaiden ja heidän omaistensa odotukset siitä, että kuolema voidaan lääketieteen keinoin välttää
    Mikä ihmisiä riivaa, tottakai realiteetit pitää ottaa huomioon, ei kukaan ole täällä ikuisesti.
    Kuoleminen on tullut jotenkin vieraaksi.
    Kas näin

    Toki se että jos kuolemassa on 4v tai 40v on aina surullista mutta mielestäni se on sama onko 100v jos kerran kaikki mahdollinen ja mahdoton on tehtynä.
    Naapurini on yli 90v alzheimerin vallassa, jos hän on heikunkeikun pitäisikö antaa mennä, vai kuvitella lääkärillä on taikasauva.

    Korotsu on tuonut oletan kuolemaa lähemmäs.
    Osa potilaista hengityskoneissa hoitohenkilöstö suojautunut maskein ja ainakin alussa ja joissain tilanteissa yhä rajoitetaan läheisten vierailuja.

    Toki vanhemmat ihmiset voivat tuntea eri tavoin, on ehkä omassa lapsuudessa ollut niitä äkkikuolemia tai kuoltiin syöpiin eri tavoin kuin 2020-luvulla.
    Olen selaillut vanhoja lehtiä, oli kuva jossa äiti ja pikkuveli kyykyssä katsomassa isoveljeä joka oli hukkunut, siinä makasi kuolleena kuin kivi, jotenkin se että katsoivat kuin tämä on arkipäivää. Voiko se olla jonkinlainen suojavaisto?
    Olisi odottanut että siinä itketään ja parutaan.

    VastaaPoista
  4. ”Vanhuus” alkaa nykypäivänä aiempaa myöhemmällä iällä.

    VastaaPoista
  5. Suomessa on nähty (alkoholi)kieltolaki ja jopa tanssikielto. 2020-luvulla keskustellaan koululaisten kännykkäkiellosta.

    Minäkin olen käynyt kouluni aikana, jolloin ei ollut kännyköitä koululaisilla, peruskoulunkaan jälkeen niistä ei ollut haittaa - tunnilla ei pelailtu kuuluisaa matopeliä (eihän kännyköissä ollut silloin muuta peliä).

    Vasta älypuhelimien aikana puhelimista on tullut haitta kouluissa. Mutta, onhan se kumma, kun niistä täytyy noin vääntää. Luulisi olevan itsestään selvyys, että puhelimet pysyy tunnilla poissa, jos niitä ei opetukseen tarvita.

    VastaaPoista
  6. Tuon jutun luin onnea koulukuville.
    Itse olen elänyt ajan kun kännyt kerättiin tunnin alussa pois, en tietenkään omistanut kännyä ei moni muukaan, koska en tarvinnut sitä, koulukin näkyi ikkunasta, oman kännyn sain paljon myöhemmin.
    En tiedä ostaisinko älypuhelinta ekaluokkalaiselle, en tiedä, ehkäpä kun ajattelee tätä maailmanmenoa.

    VastaaPoista