Ahvenanmaan kysymys osana Suomen historiaa

Vuodesta 1921 Ahvenanmaa on kuulunut Suomelle. Ahvenanmaa sai laajan itsehallinnon, mutta on osa Suomea. Vaikka Ahvenanmaa on Suomea, niin siellä suomen kieli on tabu ja kaikista maailman kielistä suomi on vihatuin - ainakin joidenkin mielestä. Ahvenanmaalla katsotaan kieroon, jos puhuu suomea. Toisaalta suomea on hyvä osata, mutta siitä ei kannata huudella kylillä. Ahvenanmaa on osa Suomea, mutta kumminkin sen ainoa virallinen kieli on ruotsi.

Huonekaluliike Jysk avasi liikkeen Ahvenanmaalle. Mainoskampanjoissa oli käytetty myös suomea, mikä ärsytti osaa paikallisista. Samaan kompastuskiveen on törmännyt Ahvenanmaalla oleva Kotipizza-yrittäjä. On ihmetelty, että miksi Kotipizza ei ole Hempizza ja jonkun asiakkaan mielestä suomalaista musiikkia ei saa kuunnella. Jopa suomenkieliset aukiolomerkinnät olivat liikaa.

Suomalaisuus tahraa Åland-brändiä. Miksi näin on, siihen täytyy etsiä syitä historian uumenista. Noin 8000 eaa. merestä alkoi nousta saaria, joista syntyi Ahvenanmaa. 5000 eaa. idästä Suomen alueelta Ahvenanmaalle tuli kalastajia ja metsästäjiä - "suomalaiset" löysivät alueen ensin. Noin 2000 vuotta myöhemmin 3300 eaa. Ahvenanmaan saariston tavoittivat lännestä tulleet ihmiset, "ruotsalaiset". 500-900-lukujen aikana Ahvenanmaan asutus vakiintui ja levisi. Sen jälkeen saattoi olla noin 100 vuotta rauhatonta viikinkikautta, jolloin Ahvenenmaa autioitui, mutta jo 1100-luvulla suomalaisia palasi takaisin. Ruotsalaisia alkoi palata takaisin samoihin aikoihin.

1100-luvulta lähtien ruotsalaiset alkoivat tehdä ristiretkiä Suomen alueen rannikolle. Voidaan sanoa, että 1200-luvulta lähtien Suomen alue, joka oli valtaosin erämaata, kuului Ruotsiin. Vuosisatojen kuluessa Ruotsin vallassa olevat suvut jakoivat maitaan hallinnollisiin alueisiin. Näin Ahvenanmaakin oli osa Turun lääniä. Vuonna 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha, jossa määriteltiin Ruotsin itäinen raja eli (varhainen) Suomen ja Venäjän raja.

Ruotsin vallan aikaa kesti jopa vuoteen 1809, jolloin Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen alueen, johon katsoi myös Ahvenanmaankin kuuluvan - ahvenanmaalaisten toiveita jäädä Ruotsille ei kuunneltu. Tästä ehkä alkoi Ahvenanmaan identtiteettikriisi. Me suomalaiset olemme olleet vuosisatoja Ruotsin vallan alla, mutta meitä ei olla pidetty ruotsalaisina. Suomen erämaa-alue oli lähinnä suojamuuri Ruotsille. Suomalaisia pidettiin erillisenä kansana ja kielikysymyksestä johtuen sillä ei ollut samoja oikeuksia kuin ruotsalaisilla. Ruotsin kuninkaat kävivät Suomessa harvoin ja suomalaisia pidettiin primitiivisempinä kuin ruotsalaisia tai saksalaisia ja heidän kieltään alempiarvoisena. Ruotsin vallan aikana suomen kieli oli vaarassa näivettyä, sillä sitä ei voinut käyttää viranomaisten kanssa, eikä sillä kirjoitettu sanomalehtiä tai laadittu riittävästi tietokirjallisuutta. Kiittäkäämme siis Mikael Agricolaa.

Ruotsi ja Venäjä jakoi alueitaan vuonna 1809, jolloin solmittiin Haminan rauha. Tämä rauha päätti Suomen sodan, joka oli alkanut vuonna 1808 - Venäjä valtasi Suomen itselleen. Suomen kohtalo oli määrätty kaukana Suomesta. Vuonna 1807 Ranskan keisari Napoleon ja Venäjän tsaari Aleksanteri I solmivat Tilsitin sopimuksen. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf oli vastustanut Napoleonia, minkä vuoksi Napoleon painosti Venäjän sotimaan Ruotsia vastaan. Oliko kaikki tämä turhaa, koska jo vuonna 1812 Napoleon julisti sodan Venäjää vastaan.

Täytyy myös mainita Oolannin sota (1854-1856), joka oli osa laajempaa Krimin sotaa (1853-1856). Tämä selkkaus päättyi Pariisin rauhaan vuonna 1856.

Ja se Oolannin sota oli kauhia...

Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi 6. joulukuuta 1917, Suomi ei joutunut sotimaan itsenäisyydestä, se vain julistettiin. Jännitteitä kumminkin oli ilmassa sen verran paljon, että 27. tammikuuta 1918 Suomi ajautui sisällissotaan, jossa vastakkain olivat Valkoiset ja Punaiset.

Kesällä 1917 elokuun 22. päivä, ahvenanmaalaiset toivat jälleen julki toiveen olla osana Ruotsia. Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Ruotsi lähetti saarille sotilasretkikunnan nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Ruotsi yritti vähän samaa kuin mitä Venäjä teki Krimin niemimaalla vuonna 2014. Ahvenanmaalla vuonna 1918 saksalainen laivasto-osasto puuttui tapahtumiin, minkä jälkeen kaikki yksiköt poistuivat Ahvenanmaalta. Venäjällä oli vallankumous, jonka seurauksena Suomi päätti julistautua itsenäiseksi valtioksi. Ahvenanmaa jäi vähän tuuliajolle tässä myllerryksessä. Ruotsissa myös kannatettiin ajatusta saariryhmän liittämisestä kielellisin ja historiallisin perustein Ruotsiin. Vähentääkseen Ahvenanmaan irtautumishaluja Suomen eduskunta sääti Ahvenanmaan itsehallintolain. Lopulta Kansainliitto ratkaisi asian vuonna 1921 Suomen eduksi ja Ruotsi alistui päätökseen. Ahvenanmaan asema itsenäisen Suomen osana sinetöityi (Ahvenanmaan kysymys), kun Suomi ratifioi Kansainliiton maiden tekemän Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen 28. tammikuuta 1922.

YHTEENVETOA
Aluksi Ahvenanmaan alueet oli ei-kenenkään-aluetta. Ruotsi sivistyi nopeammin kuin Suomen metsäkansat, joten Ruotsi valtasi alueita, jotka ovat Suomea. Vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhassa määriteltiin Ruotsin ja Novgorodin (Venäjän) raja. Näin Suomi oli osa Ruotsia noin 1200-luvulta aina vuoteen 1809 asti. Alueena Suomea kumminkin pidettiin takapajuisena erämaana, Suomea ei oikein pidetty kunnolla Ruotsalaisena alueena, Suomi oli "suojamuuri" Novgorodin (Venäjän) suuntaan. Suomi otti vastaan kahakat ja itse Ruotsi sai olla rauhassa. Kumminkaan suomen kieltä ei tuettu ja suomen kieli meinasi näivettyä, kun virallinen kieli oli ruotsi. 1500-luvulla Mikael Agricola vahvisti suomen kieltä, häntä pidetäänkin suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Ranskan keisari Napoleonin osuus Suomen historiaan on mielenkiintoinen. Napoleon painosti Venäjää hyökkäämään Ruotsia vastaan vuonna 1808, tämä Suomen sota päättyi vuonna 1809 Haminan rauhaan. Tällöin Ruotsi menetti Suomen alueet Venäjälle. Tässä vaiheessa ahvenanmaalaiset toivoivat jäävänsä osaksi Ruotsia, mutta näin ei käynyt. Ahvenanmaakin liitettiin Venäjään osana Suomea. Tämä oli se käännekohta, jossa ahvenanmaalaisten identtiteetti revittiin irti, josta jäi pahoja arpia sieluun. Venäjä repi Ahvenanmaan irti Ruotsista.

Napoleon vaikutti Suomen ja Ahvenanmaan kohtaloon - olimme suurten valtioiden pelinappuloita. Mielenkiintoisaa on pohtia, että jos Napoleon ei olisi halunnut vaikuttaa Ruotsiin ja ei olisi painostanut Venäjää. Näin ollen vuosina 1808-1809 ei olisi käyty Suomen sotaa, niin olisikohan Suomi yhä osa Ruotsia (Ruotsi-Suomi)? Tällainen vaihtoehtoinen historia olisi mielenkiintoista kokea. Tosin silloin Suomi ei olisi varmaankaan itsenäistynyt omaksi valtioksi. Suomi tarvitsi Venäjän vallankin ajan, sen kautta Suomi pystyi itsenäistyä vuonna 1917 - Venäjän vallankumous.

Vuonna 1809 Porvoon valtiopäivillä syntyi Suomen suuriruhtinaskunta, joka sai itsehallinnon. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin itsehallinnollinen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas oli Venäjän keisari. Ruotsin vallan aikana jo oli keksitty käsite "Suomen suuriruhtinaanmaa", mutta Venäjän vallan aikana Suomesta tuli virallisesti Suomen suuriruhtinaskunta. Myöhemmin 1800-luvulla syntyneen suomalaisen perustuslaillisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä perustettiin Suomen valtio.

Suomi oli Ruotsin vallan alla 609 vuotta, jos ottaa ajaksi 1200-1809 vuodet, mutta tästäkin on monia tulkintoja, että mistä vuodesta täytyisi aloittaa. Venäjän vallan aika on helpompi laskea, 108 vuotta (1809-1917). Suomen suuriruhtinaskunta oli pystyssä 108 vuotta, sen ajan olimme itsehallinnollisia. Olimme 108 vuotta kuin Ahvenanmaa on nyt, sillä on erioikeutensa.

Suomi on ollut kahden eri maan vallan alla, mutta ollut koko ajan Suomi enemmän tai vähemmän. Ahvenanmaan kulttuurinen identtiteetti tuntuu olevan vahvasti ruotsalainen. Ahvenanmaalaiset ovat pyrkineet historiallisissa käännekohdissa liittymään osaksi Ruotsia, mutta heitä ei olla kuunneltu. Suomalainen on suomalainen, mutta ahvenanmaalainen on ruotsalainen. Ahvenanmaa on revitty vasten tahtoaan irti Ruotsista, jonka vuoksi se ei saumattomasti pysty olemaan osa Suomea.

Kun ottaa huomioon tämän kaiken, niin ehkä pystyy hiukan paremmin ymmärtämään ahvenanmaalaisia. Vuonna 2021 Ahvenanmaa on ollut 100 vuotta osana Suomea. Voisiko silloin Suomi armahtaa ahvenanmaalaisia ja antaa heidän päättää mihin tahtovat kuulua Suomeen vai Ruotsiin? Ihan omaan Ahvenanmaan valtioon en kykene uskomaan, että siihen pystyisivät. Onko Suomi valmis luopumaan Taffelista?


Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvasta:
"Ahvenanmaa kannattaisi ensiksi vuokrata ruotsalaisille ja jos ne maksaa siitä kunnolla, niin myydään myöhemmin koko roska pois."


Lue myös:
Pakkoruotsi osana Suomen historiaa