Maalaisfiktiosta tosielämään

Varoitus: Tämä teksti sisältää juonipaljastuksia liittyen Ylen TV-maalaissarjoihin.

TANKKI TÄYTEEN JA REINIKAINEN

Yle TV 2 on näyttänyt koronakeväässä ja -kesässä vanhoja TV-sarjoja, kuten Tankki täyteen ja sen spin-off-sarjaa Reinikainen. Kummatkin harmittomia 1980-luvun alun Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen käsikirjoittamia sarjoja.

Ylen ohjelmapäällikkö Olli Hämäläinen ei aluksi ymmärtänyt Hardwickin luomaa suomalaista sitcomia eli tilannekomediaa. Reinikainen luotiin hahmoksi, joka tulee silloin tällöin rikkomaan tilanteen ja "naulaa" vitsin pöytään, näin nauraa hekin, jotka eivät tajua tilannekomediaa.

Neil Hardwick loi myös Sisko ja sen veli -sarjan, mutta sitä Yle ei ole näyttänyt viime aikoina.

MAALAISKOMEDIAT

1990-luvun lopulta 2000-luvulle on ollut ns. maalaiskomedioiden aikaa. Heikki Luoma on käsikirjoittanut sarjat Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat, Mooseksen perintö ja Turvetta ja timantteja.  Nämä sarjat sijoittuvat kuvitteelliseen Kuusniemen kuntaan, jossa kunnan herrat vehkeilevät minkä ehtivät. Kuusniemen pappi yrittää pitää heikompien puolia ja Kuusniemen kanttori Piiparinen on aina päissään ja ehkä toisinaan hieman psykoottinen. Aina psykoottinen hauturi Kylmälehto haluaa tehdä melkein jokaiselle "exoduksen", paremminkin exituksen.

MAALAISDRAAMAT

Pirunpelto

Heikki Luoman käsialaa on myös Pirunpelto-sarja (vuosina 2009-2013), joka on astetta synkempää menoa kuin Kuusniemellä. Pirunpellon kuvitteellinen paikkakunta on Tyrisevä, joka elää Tyrjän betonitehtaan voimin - ilman sitä ei olisi Tyrisevää. Betonitehtaan lisäksi Tyrisevällä on soraharjuja, joista betonitehdas on riippuvainen. Raha liikkuu soran ja betonin muodossa. Tyrisevällä on ihan omat lait ja motto tuntuu olevan "Jos ei tykätä, ni tapetaan", mutta eipä montakaan ruumista tule. Paikkakunnan pankkiiri vehkeilee vähän joka suuntaan - narsistinen hullu.

Korpelan kujanjuoksu

Heikki Luoman Korpelan kujanjuoksu -sarja nähtiin vuosina 2016-2018. Sarja sijoittuu kuvitteelliseen Hangaslahden kuntaan, jonka maaperästä on kiinnostunut kaivosyhtiö - uhkaa koko paikkakuntaa. Kaivosbisneksen lisäksi sarja alkaa murhamysteerillä, kuten alkaa myös Pirunpeltokin. Mukana häärii epämääräinen "helppoheikki", joten vyyhti on valmis. Pienellä paikkakunnalla lakia voidaan venyttää siihen suuntaan mihin halutaan.

Korpelan Kujanjuoksua on kuvattu mm. Nokialla Sorvan kylässä, josta Putous-hahmo pastori Usko Eevertti Luttinen ilmoitti olevansa kotoisin.

TOSIELÄMÄN KIEROILUJA

Sukulaisia asuu maaseudulla, niin voisin melkein kirjoittaa oman Iijoki-sarjan siitä maalaismenosta - maalla on todellakin omat tavat ja lait. Pienillä paikkakunnilla voi tapahtua melkein mitä vain tosielämässäkin. Mutta se siitä minun suvustani.

Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulalla oli lennokkaita suunnitelmia. Tulevaa aluetta on mainostettu muun muassa siten, että lentokoneella voisi rullata kotioven eteen. Hankkeen nettisivujen (Lakeside Airpark Finland) mukaan asuintonteille voi rakentaa joko vakituisen tai vapaa-ajan asunnon sekä lentokonehangaarin.

250 miljoonaan hanke alkoi kumminkin pian haista, jokin ei täsmännyt. Rahoittaja "konserni" tuntuu olevan rutiköyhä pöytälaatikkofirma.

Turku

Turun kaupunginteatterin peruskorjaus tuli maksamaan 45 miljoonaa, kun ensimmäinen arvio oli vain 25 miljoonaa euroa.

Turun rinnehissistä esiteltiin (funikulaari) havainnekuva vuonna 2015 ja hinnaksi arvioitiin 2,5 miljoonaa euroa. Havainnekuvassa oli hieno lasinen rinnehissi, mutta mitä Turku saikaan? Turku sai 5,6 miljoonan ruumisvankkurit. Sattui jokin kaamea erehdys, havainnekuva oli vain havainnekuva. Olisihan se täytynyt ymmärtää.

Turun Logomon kävelysillan kustannusarvio oli vuonna 2017 vain 8,5 miljoonaa. Nyt vuonna 2020 kustannusarvio onkin 19,5 miljoonaa euroa.

Tampere

Tampere maksoi lähes 3 miljoonaa euroa mutkan suoristamisesta. Yli sata vuotta vanha rautatieläisten seuraintalo Morkku purettiin ja historiallisesti arvokas Tampereen vanha tavara-asema siirrettiin tien yli Morkun paikalle. Näin saatiin Tampereella yksi mutka suoraksi.

Tampereen Rantatunneli avattiin marraskuussa 2016. Rantatunneli avattiin puoli vuotta etuajassa ja budjettikin alittui noin miljoonalla eurolla. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL myönsi Vuoden 2016 RIL-palkinnon Tampereen rantatunnelille. Tampereen Rantatunneli valittiin myös Projektiyhdistys ry:n Vuoden 2017 projektiksi. Asiassa on pieni mutta, Rantatunneli avattiin torsona. Naistenlahden pohjoinen kiertoliittymä ja kolme ramppia avattiin yleiselle liikenteelle vasta heinäkuussa 2017. Kyllähän Rantatunnelin läpi pääsi jo silloin marraskuussa 2016, mutta keskeisimmät liittyvät ja rampit puuttuivat. Siinä oli sitten se "etuajassa" ja "säästynyt" miljoona.

Vuonna 2016, Sanna Marinin ollessa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, äänestettiin, että tuleeko Tampereelle raitiotietä. Historiallinen päätös syntyi lähes kuusi tuntia kestäneen keskustelun päätteeksi. Tosin, päätös ei olisi millään voinut olla kielteinen, koska Tampereella raitiotietä on suunniteltu enemmänkin jo 2000-luvun alusta lähtien. Kyseessä oli vain poliittinen teatraalinen näytös, joka täytyi viedä läpi. Eihän 20 vuotta suunniteltua ja jo miljoonia euroja syönyttä projektia voinut enää hylätä. Asiasta oltaisiin äänestetty niin kauan kunnes se olisi hyväksytty. Itse asiassa valmistelevat työt maastossakin oli alkanut ennen lopullista päätöstä.

Keväällä 2020 Tampereen uuden monitoimiareenan nimeksi tuli Uros Live, se aiheutti ihmetystä. Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonenkin kommentoi asiaa:

On hienoa, että Kannen areenan yhteistyökumppaniksi saatiin osaava teknologiayhtiö Uros, mutta että areenan nimeksi Uros Live... sanoisinko yllättävää.

Tampereen Kansi ja areena -hankkeen merkittävä taustavaikuttaja Mika Sulin taustoitti sitten nimivalintaa.

Espoo

Länsimetron piti olla valmis vuonna 2014, mutta avautui lopullisesti vasta syksyllä 2017. Hintakin nousi 400 miljoonasta yli miljardiin. Länsimetrossa tyrittiin vähän kaikki, konsultit epäonnistuivat, rakentajat riitelivät ja eivätkä poliitikot osanneet valvoa.

Kittilä

Vuonna 2013 alkoi tapahtumasarja, johon kuului kunnanjohtajan erottaminen ja lukuisat Kittilän kuntapäättäjiin kohdistuvat rikosepäilyt - Levin hissijupakka. Vielä vuonna 2020 oikeudessa puitiin Kittilän kunnan sotkuja.

Kittilässä kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy on rakentanut maastoon lähes 24 kilometriä pitkän jätevesien purkuputken melkein valmiiksi ilman lainvoimaista ympäristölupaa. Euroopan suurin kultakaivos.

Pyhäjoki

Pyhäjoen Hanhikiven niemen ydinvoimalan (Hanhikivi 1) oli määrä valmistua vuosina 2016-2018, näin arveltiin vuonna 2007. Vuonna 2014 eduskunta on myönsi periaateluvan Fennovoiman uudelle ydinvoimalalle, mutta rakennuslupaa odotellaan yhä, saadaan ehkä vuonna 2021. Ydinvoimala saattaa valmistua vuonna 2028.

Vuodesta 2014 lähtien Pyhäjoella on tehty valmistelevia töitä, kuten tiet Hanhikiven niemeen, 1000 rakentajalle majoitustilat jne. Olen ajanut vuosien mittaan Pyhäjoen läpi, niin tuntuu, että koko Pyhäjoen kunta on saanut uuden asfalttipinnan.

Eurajoki

Eurajoen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan oli määrä olla valmis vuonna 2009, mutta sitä rakennetaan yhä - rakentaminen alkoi vuonna 2005. Alustava kustannusarvio oli 3,2 miljardia, mutta uusimmat arviot on 10 miljardin tuntumassa. Olkiluoto 3 onkin näin ollen maailman 2. kallein rakennus - uutisoi Yle svenska.

YHTEENVETOA

Brittiläinen Neil Hardwick, joka oli ollut lapsena jo nero ja myöhemmin opiskellut ydinfysiikkaa, päätyi vuonna 1969 harmaaseen Suomeen. Suomeen, jossa oli kaikki kielletty, paitsi pakollinen. Hardwick viihtyi nuhjuisessa Suomessa ja ajautui tekemään suomalaista TV-viihdettä. Harvalla suomiviihteen tekijällä on tuollainen tausta - Roope Salminen... oi voi. No, on Roopekin ihan hyvä jätkä... ainakin jätkä.

Hardwickia saamme kiittää, että meillä on Sulo Vilén ja Reinikainen sekä Sisko ja sen veli. Näiden lisäksi Yle TV 2 on näyttänyt maalaiskomediaa ja -draamaa. Nämä TV-sarjat ovat olleet Finnpanelin tilastojen mukaan kevään ja kesän katsotuimpia ohjelmia TV 2:lla. Kumminkaan Yle ei ole halunnut jatkaa maalaissarjoja. Yleä on kiinnostanut synkempi meno, kuten Sorjonen, Karppi ja Paratiisi. On mukaan mahtunut viihteellisempi M/S Romantic.

Maalaismeno on kiinnostanut katsojia, joten Yle voisi harkita uudelleen niiden jatkamista. Heikki Luoma on ammentanut ideoita Kyyjärven kylältä. Tosielämän puolella on samanlaista menoa, Kittilässä kaivosyhtiö mellastaa. Korpelan kujanjuoksussa käsiteltiin kaivosbisnestä. Maalaiskomediassa on ollut aiheena ydinjätekin.

Mänttä-Vilppulan Airpark-hankkeesta saisi hyvää materiaalia maalaisdraamaan, kuinka Italian mafia ryöstää Suomessa kokonaisen paikkakunnan. Vähän kuin Pirunpellossa Venäjän mafia mainasi puhaltaa Tyrisevän.

Osataan sitä mokailla myös isommillakin paikkakunnilla, kuten Turussa ja Tampereella sekä Espoossa. Jos menen turkulaiseen autokauppaan ostamaan Ferraria, niin saankohan sieltä Ladan matkaan - havainnekuva on eri kuin itse tuote.

Koska Nääshalli-nimi oli Tampereella otettu käyttöön jo vuonna 1992, niin täytyi turvautua Uros Live -nimeen. Tamperelaisten mutkan suoristus on kuin hölmöläistarinoista.

Suomessa ydinvoimaloita rakennetaan kuin Iisakinkirkkoa, kun valmistuvat, niin ovat jo vanhentuneita. Mutta hei, meillä on maailman 2. kallein rakennus! Kunniat siitä.

Rakennusalalla on reilu meninkin, aluksi kustannusarvio vedetään niin alas, että saadaan työ, jonka jälkeen voidaan nostaa arvioita, koska työtä ei voi enää lopettaa ja tilaaja maksaa kulut. Ilman lupia voidaan myös vetää 24 kilometriä jätevesiputkea pitkin korpea - pakottaa saamaan luvat. Tällainen on yhtä kieroa kuin on tyyli maalaisdraamoissa. 

Mikäli minä rakennan (kaupunkialueella) tontin kulmaan autotallin ilman rakennuslupia, niin heti on viranomainen kimpussa. Maaseudulla se kyllä onnistuu, eikä kukaan kysele mitään. Mikäli sitten maaseudulla autotallini palaa, niin palon jälkeen vasta kirjoitetaan palovakuutuspaperit kuntoon - mitä sitä turhaan aiemmin niitä kirjoittaa.

P.S.

Muistakaa, että Raahe ei ole maaseutua. Näin minua on valistettu.