maanantai 10. elokuuta 2015

Halla-aho ja Immonen -biisi

Lokaa vaikka niskaani mä saan,
sanavalinnat monikulttuurisuuteen väärii vaan.
Sanaakaan mä kadu en,
somessa hapuillen.
Etelän lämpöön kohua karkuun meen,
Halla-aho, sinua aina lämmöllä ajattelen.

Vaan tämän salaamme ikuisesti,
muistan katseemme sen.
Kun kumpikin luuli,
että luontoa uhmaten toisiinsa vois kiintyä.
Halla-aho ja Immonen.
Halla-aho ja Immonen niin kumpikin luuli.

Ruma kupla siellä jossakin,
puhkeaa palasiksi, toivon niin.
Taistelemme puolesta Suomen kansan.
Nämä ovat päiviä,
jotka jättävät jälkiä.

Vaan tämän salaamme ikuisesti,
muistan katseemme sen.
Kun kumpikin luuli,
että luontoa uhmaten toisiinsa vois kiintyä.
Halla-aho ja Immonen.
Halla-aho ja Immonen niin kumpikin luuli.

Ja kun taivaanrantaan suurmoskeija kohoaa,
niin ketkä sen oikein rahoittaa.
Bahrain, maa sunnieliitin, kuinka käy Suomen shiiojen.
Johtaako tämä kilvoitteluun, joka hakee vertaistaan.

Vaan tämän salaamme ikuisesti,
muistan katseemme sen.
Kun kumpikin luuli,
että luontoa uhmaten toisiinsa vois kiintyä.
Halla-aho ja Immonen.
Halla-aho ja Immonen niin kumpikin luuli.

Vaan tämän salaamme ikuisesti.

Että luontoa uhmaten toisiinsa vois kiintyä.
Halla-aho ja Immonen.
Halla-aho ja Immonen niin kumpikin luuli.

Sanat: Jacke, 10.8.2015
Alkup.: Antti Railio - Halla ja etelätuuli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti