maanantai 9. lokakuuta 2017

Kulttuurisesta lainaamisesta

Miss Helsinki -kilpailijoiden kuvat nostivat some-äläkän. Missikandidaatit kun poseerasivat kuvissa Yhdysvaltain alkuperäiskansoilta tutuissa sulkapäähineissä. Kantaa otti myös Miss Suomi -organisaatiolle aikoinaan tuohtunut Suomen Saamelaisnuoret ry.
Suomen Saamelaisnuoret ry on järkyttynyt kuvasarjanne kulttuurisesta appropriaatiosta. Kuvittelisimme vuonna 2017 olevan jo selvää, ettei alkuperäiskansakulttuurin hyväksikäyttö ja eksotisoiminen ole hyväksyttävää. Paheksumme syvästi vastuuttomuuttanne, erityisesti sillä missipiireissä kulttuurinen appropriaatio on jo useaan kertaan käyty keskustelu. Montako kertaa näistä itsestäänselvyyksistä on huomautettava, että viesti menee perille?
Hollywood-elokuvat on täynnä kulttuurista appropriaatiota ja kun googlaa "naamiaisasu intiaani", saa lukuisia hakutuloksia jotka voidaan jollakin mittarilla käsittää kulttuuriseksi lainaamiseksi. Itsellänikin on ollut lapsena vapputorilta hommattu "sulkapäähine". Pitäisikö kaikki tällainen kieltää?

Vuoden 2015 Miss World -kisoissa Suomen Carola Miller pukeutui pilailupuodista ostettuun saamelaispukuun. Tästäkin nousi saamelaiskohu. Itse sanoisin ettei ihan jokaisesta aiheesta tarvitsisi nostaa kohua. Edellä mainitut sulkapäähine- ja saamelaispukutapaukset ei mielestäni edustaneet sitä negatiivista kastia. Olivat harmittomia tapauksia, toisessa oli kyse fantasiakuvista ja toisessa olisi haluttu korostaa Lappia (osana Suomea) - tai jotain eksoottista pohjolaa. Ei ainakaan oltu missään huonossa valossa.

Yle areenassa on tällä hetkellä nähtävillä 1980-luvun lopun hittisarja Hymyhuulet. Eräinä hahmoina on saamelaiset Naima-Aslak ja Soikiapää, tämä kaksikko ei antanut hyvää kuvaa saamelaisista ja enkä ihmettele, kun saivat kritiikkiä. Yle onkin laittanut Hymyhuulten yhteyteen varoituksen.
HUOM: ohjelma, jonka olet näkemässä, on tänä päivänä rasistinen. Tällaista ei enää Suomessa tehtäisi. Tämä ohjelma pitää nähdä ja tulkita sen hetken yhteiskunnan ja yhteiskunnallisen tilanteen kontekstissa, osana suomalaista televisiohistoriaa.
Hymyhuulten aikoihin tuli myös Tarkkis-sarja, jonka 8-osassa nähdään melkoista rasismiläppää. Vuonna 1988 Mikko Alatalokin intoutui Nunnukasta. Näin ne asenteet muuttuvat, ainakin jossain määrin.

Vuonna 2015 saamelaiset närkästyivät Uniikin Nunnukalailaa-kappaleesta. Tätä tuskin enää voi laittaa ajankuvan piikkiin. Uniikki on sanonut, ettei kappaleella ole yhteyttä 1980-luvun sketsihahmoihin - no eikö mukamas ole, kysyn minä?

Nyt vuonna 2017 Yle esittää Siskonpeti-sarjan 3. kauden. Usko- ja Kuolema-nimisissä (varsinkin Usko) jaksoissa esiintyy varsinaista uskonnollista rienaamista. Rienaus kohdistuu luterilaisuuteen, mutta myös selkeästi Jehovan todistajatkin saavat siinä oman piikkinsä. Eräässä sketsissä (Usko-jakso, 7:55 min kohta) ovelle ilmestyy kaksi naista puhumaan Jeesuksesta. Oven avannut henkilö pitää Jeesusta pilkkanaan. Tarkkaavainen katsoja huomaa, että sketsin uskovaisilla on käsissään lehtiä, joissa lukee "Hävetkää" ja Vartiohormi". Tämähän on selkeä viittaus Jehovan todistajien Vartiotorni- ja Herätkää! -lehtiin. Mikäli nykyään ei suvaita Hymyhuulet-huumoria, niin samalla kauhalla, jos ottaa, niin Siskonpeti-huumori pitäisi sensuroida.

Kummitteleeko näiden saamelaiskohujen taustalla ILO 169 -sopimus?

Loppukevennys:
Moniko on nähnyt Aku Ankan natsina, eipä kai monikaan. Der Fuehrer’s Face voitti vuonna 1943 parhaan lyhytanimaation Oscar-palkinnon, jonka jälkeen siitä ollaan oltu hiljaa.


Lue myös:
Ajankuva ja jälkiviisaus

3 kommenttia:

  1. Kyllä nyt on tehty kärpäsestä härkänen.

    Oma mielipide onkin, että kaikki tuollainen (esim. lapinpuku) on vain hyvää mainostamista!
    Ei se tarkoita automaattisesti että asia olisi kaupallinen.
    Enkä jaksa uskoa, että (kaikki) sketsit, rallattelut olisivat rasistista tai loukkaamista..oli sitten kohde lappalaiset, mustat, romaanit, tai valtaväestö.

    Sain hiljan kyssän "saako isänmaanlaulun aikaan osoittaa mieltä itsenäisyyspäivän aikaan 2 saamelaissyntyistä naista oli "laittanut päälleen" ILO169 -teksin, muistuttaakseen alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän sopimuksesta."

    Siihen vastasin että sallisin jos asia on hyvä.(ja tuo, jos mikä on ja oli hyvä.)

    Voi ei.. siis Naima-Aslak ja Soikiopää nunnukanunnukkalailaa.
    Tai lailaa löi leilaa.
    M Alatalolta löytyy laulukin Kyllä sitä nyt ollaan niin neekeriä.
    Itse ostan yhä neekerinsuukkoja, lakua en oikeen syö mutta en koe lakupekasta traumoja.
    Eikö enää saa olla huumoria missään??
    Neekeri ja jauhonaama..So?

    Uniikin nunnukka on hauska, ei suinkaan mollaamista, taitaa ne kukkahattutädit ja- sedät vetää herneet peltoineen.

    Siskonpetiä en ole nyt seurannutkaan, vähän tuli mieleen Aku Ankka, nuo väännökset, Hävetkää ja Vartiohormi. Kas ku ei Vartioportto.
    Toivon tosiaan että niin Hymyhuulet kuin Siskonpeti saa olla rauhassa.

    Heheh AA natsina, hauskaa kun muistit sen. (:
    PS. Mulla on DVD WD Treasures 1942-1946, se pitäis tsiigata uudelleen jos natsi Aku ois, epäilen. Levyllä ei ole nimikoitu pätkiä.


    -C

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen oli ennen. Ennen leipäkin maistui leivältä ja talvella oli lunta. Pienetkin lapset juoksivat keskenään ulkona. Nykyään talvella sataa vettä ja juhannuksena voi olla kylmempi kuin jouluna. Aikuiset vahtii lapsia hiekkalaatikolla vähintään 7 vuotta. Tosin nenä kiinni kännykässä.

      Pekka ja Pätkä homoina. Pekka ja Pätkä -leffat tarttuivat aina johonkin uuteen ilmiöön, niin ihan hyvin he olisivat voineet olla nykyään homojakin, koska ovat olleet neekereitäkin.

      Poista
  2. Yle hyllytti suositun lastenohjelman Areenasta – Herra Heinämäen intiaanihahmo oli liikaa.

    VastaaPoista