Aiemmin tutkijat ovat pohtineet, onko maailmamme vain valtava Matrix-simulaatio? Toinen vaihtoehto on ns. Eläintarha-hypoteesi. Eläintarha-hypoteesin perusajatus on, että kotiplaneettamme on eräänlainen näyttelyhäkki, johon vieras ja hyvin edistynyt sivilisaatio on meidät sulkenut. Alienit pitävät meitä galaktisessa karanteenissa todennäköisesti siksi, että meidän tietämyksemme heidän olemassaolostaan aiheuttaisi merkittävää kuohuntaa.
Itse voisin viedä ajatuksen hieman pidemmälle. Eläintarha-hypoteesi olettaa, että vieras äly on jotenkin samalla tasolla kuin ihminen - heidät saatamme joskus kohdata. Mutta entäpä, jos koko maailmankaikkeutemme on yksi suuri "kosminen akvaario" ja tuohon vieraaseen älyyn nähden olemme bakteerin kokoluokkaa - katsovat meitä mikroskoopeillaan. Jos näin olisi, niin tuskin koskaan pystyisimme edes tiedostamaan tuollaista tilannetta ja varsinkaan hahmottamaan heidän olemassa oloa. Muurahainen tiedostaa jotenkin suuren ihmisen, mutta bakteeri tuskin tiedostaa edes muurahaista - tavallaan bakteerin ei edes tarvitse välittää sellaisesta tiedosta.
Ihminen voi etsiä omalla tasollaan elämää, mutta se saattaa olla mitättömän turhaa puuhaa, jos meitä tarkkailee jokin ääretön äly.
Paradoksaalisen koomista olisi, jos me itse olisimme luoneet simulaation itsellemme. Emme vain muista tällaista, ennen kuin poistumme simulaatiosta kuoleman kautta. Elämä ihmisenä olisi vain jokin kokemussimulaatio itsellemme ja oikea "itsemme" olisi jotain ihan muuta kuin ihminen - ehkä se sielu. Aineeton sielu yrittää ihmissimulaation avulla kokea ja ymmärtää aineellista maailmaa - sielu virtuaalimaailmassaan.
Kyllähän siinä ihmisen käsitys olemassa olostaan ja uskonnoista romahtaisi, jos kävisi ilmi, että olemme vain jonkun mikroskoopin linssin alla mitätön kohde.
Sanoisin että kaikki mahdollista.
VastaaPoistaItse olen jopa ajatellut jos olemmekin "lumisadepallossa"semmoisessa jota ravistelee ja sen sisällä voi olla mitä vain.
Toisaalta sain pienenä nightmare, kun näin satukirjan jossa tyttö katsoi peiliin ja näki itsensä katsomassa pienempään peiliin etc jatkuen loputtomiin.
Ääretön äly tarkkailee, siitä mieleen vasta kuvattu musta aukko, joka onkin kyklooppi joka nauraa meille.
Mutta onhan ihmiselämä yhtä virtuaalipeliä.
Mikä hauskinta...
C- ...ajatuksille ei ole loppua.
Mustat aukot - avaruuden pyrsreikiä? =)
PoistaMustat aukot saattaa olla tunneli "tuonpuoleiseen", kahdet eri fysiikan lait kohtaavat ja tuloksena on paradoksaalinen rajapinta, jota emme voi ymmärtää.
Tai sitten mustat aukot on linssejä, joiden kautta ääretön äly tarkkailee meitä.
Fyysikoiden uusi teoria: Avaruuden madonreikien läpi voi matkustaa, mutta niiden avulla ei voi oikaista.
VastaaPoistaTällaisia ovat valkoiset aukot.
No, hitto, ei tarvi olla kvanttifyysikko kun rupeaa mustat aukot seikkailee valkoisissa aukoissa, mutta mustia aukkoja on aina pelätty, helppoa uskoa että sinne mennyt juuttuu valkoiseen aukkoon, tai sitten pongahtaa kuin tennispallo back, mielenkiintoista ajatella aikamatkustusta, mutta paradoksiako.
VastaaPoista"Valkoinen aukko on kuin elokuva mustasta aukosta kelattuna taaksepäin.”
Miksei kuin kuvan negatiivi.
Erikoista että valkoiset aukot ovatkin pimeitä.
Kaikenkaikkiaan universumi on mielettömän kiehtova.
Olen aina sanonut (kevennys) että madonreijistä voi pudota jos ei pidä varaansa, eli madonreijät ovat avaruuden reikiä, ja niissä voi matkustaa, oikairoida suoraan kotosoffalle.
Tottapuhuen Langolieerit tuli päähän, puff.
C- ajan valtiatar
Mustan aukon muotoa olen miettinyt. Musta aukko syntyy suurista tähdistä eli pallomuodosta. Musta aukko kuvataan usein lähinnä aukkona - nimensä mukaan - jolla on ympärillään kertymäkiekko ja tapahtumahorisontti. Onko siis musta aukko kuin planeetta, jonka ympärillä on kuin ns. rengas. Näin ollen musta aukko ei olisikaan aukko, vaan musta pallo. Aukkoa ei voi lähestyä kuin teorissa yhdestä suunnasta. Mutta, jos musta aukko on kuin tunneli, niin vvoiko mustan aukon suuaukkoa lähestyä toisesta suunnasta? Vai onko kaikki mustat aukon suuntautunut meitä kohti?
PoistaToisaalta galaksien keskellä on musta aukko, jonka ympärillä pyörimme. Usein mustan aukon kuvataan "ampuvan" jotain energiaa poispäinkin ylä- ja alapuolelta (musta aukko röyhtäilee). Jos kerta aukolla voi olla ylä- ja alapuoli, niin mistä suunnasta sitä voidaan lähestyä, jos ajatuksena on matkata sen läpi johonkin.
Jos musta aukko onkin pallo, niin silloin sitä voi lähestyä mistä suunnasta vain, mutta silloin aivot jumahtaa, kun miettii, että mihin päin siitä pääsee matkaamaan. Musta aukkopallo vain rutistaa kaiken keskipistettä kohti, eikä tunnelia ole mihinkään suuntaan. Tosin voihan olla, että kun tarpeeksi materiaa rutistaa, niin lopulta se murtautuu läpi johonkin toiseen ulottuvuuteen, vaikkapa valkoisena aukkona, musta aukko kääntyy toisinpäin - sisusta ulospäin.
Harvardin yliopiston professori Avi Loeb esittää, että avaruusolentojen kehittyneet sivilisaatiot saattavat luoda pienikokoisia maailmankaikkeuksia laboratorioissa. Hänen mukaansa meidänkin universumimme saattaa olla niiden tekosia.
VastaaPoistaJotenkin kuulostaa tutulta teorialta... mutta minähän heitin tuon teorian jo vuosia sitten. Ai niin... minä en ole Harvardin yliopiston professori, ei minua kukaan tunne.