Jokainen voi vammautua - osa 2

Jari Mönkkönen, Pekka Hyysalo, Matti Suur-Hamari ja Ulla Kulju. Mitä yhteistä heillä on? He kaikki ovat vammautuneita. Jarilla meni voltti pieleen, Pekalla lumilautahyppy meni pieleen, Matti joutui moottoripyöräonnettomuuteen ja menetti puoli jalkaa - hänkin on lumilautailija. Ulla harrasti lumilautailua ja tuli hyppyristä selkä edellä maahan, halvaantui vyötäröstä alaspäin. Ulla päätyi moottoripyörien pariin, jossa lopulta menetti toisen jalkansa, mutta meno jatkuu! Ulkomaalaisista voisi mainita Michael Schumacherin, joka joutui lasketteluonnettomuuteen, jonka jälkeen hänestä on vaiettu.

Kaikki edellä mainitut henkilöt ovat olleet aiemmin ns. terveitä ja vammautuneet myöhemmin. Heitä tuskin "katsotaan kieroon" ja pilkataan kovin usein. Vammaisena syntyneillä tilanne voi olla hiukan toinen, heitä tuijotetaan ja jopa vihataan. Tosin, vaikka olisit syntynyt ilman toista kättä, niin välttämättä Kelan mielestä se ei todista, että olisit vammainen. Vakuutusyhtiön mielestä vaikean aivovamman saanut voi olla työkykyinen.

Vuonna 2014 olen hieman käsitellyt tätä aihepiiriä, mutta tullessamme kohta 2020-luvulle tilanne ei näytä parantuneen. Miksi nykyäänkin vielä tilanne on tämä, vammaisia syrjitään ja pilkataan. Baarissa lyhyt kasvuinen saattaa kohdata outojakin juttuja, ihmiset haluavat nostella heitä.

Olen pohtinut, että syntyykö nykyään vähemmän vammaisia kuin ennen? Tutkiessani aihetta, vastaan tuli seinä, koska Suomessa ei ole sellaista tilastoa, jossa olisi kaikki poikkeavat synnytykset. Tilaston haaste on sekin, että kaikkia poikkeavuuksia ei huomata heti, joten niitä ei voitaisi tilastoida tarkasti. Tanskassa down-lasten syntyvyys on romahtanut. Tanskassa down-riskiraskauksien keskeytykset ovat lisääntyneet vuosittain. Sikäläinen lehti arvioi maan viimeisen down-lapsen syntyvän vuonna 2030. Suomessa tällaista seulomista pidetään arveluttavana ja tuskin kaikkia tapauksia aina huomataan ennen syntymää. Tekniikan kehittyessä vaikeammin vammautuneiden syntyvyys on saattanut jonkin verran laskea Suomessakin - kehitysvammat huomataan paremmin. Vastaan tulee kysymys, että milloin voi tehdä abortin.

Kehitysvammat huomataan usein, mutta CP-vamma voi tulla vasta synnytystilanteessa tai synnytyksen jälkeenkin ja todetaan varhaislapsuudessa. Vaikka CP-vamma on aivovamma, joka vaikuttaa usein lähinnä liikkumiseen, niin myöhemmällä iällä saatua aivovammaa ei luokitella CP:ksi - on vain jokin aivovamma.

Nykypäivänä vammaisia ei sentään piilotella komeroissa ja kellareissa. Avioliittokaan ei ollut mahdollista sekä pakkosteriloinnit oli yleisiä. Vasta vuodesta 1987 lähtien kaikilla vammaisilla ollut oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Näin ollen vammaisten oikeudet ovat parantuneet noista ajoista. Ehkä tämä historia on osasyynä, miksi vielä nykyäänkin vammaisiin jotkut suhtautuvat kummasti. Eräs syy on tietämättömyys asioista. Ei se Hitlerikään kovin suopeasti suhtautunut vammaisiin.

Ajateltaa asiaa omasta näkökulmastanne, ei siihen tarvita paljoa, voit kaatua kauppareissulla ja saada aivovamman - et itse ole valinnut silloin vammaasi, et voi sille mitään. Vammat täytyy hyväksyä ja ymmärtää niitä. Vaikka jollakin jalka ontuisi jne. ei älyssä välttämättä ole mitään vikaa.