torstai 2. huhtikuuta 2020

HD-lähetykset - osa 2

Taistelu HD-kanavista


Helmikuun alussa kirjoitin Lineaarinen televisio ja HD-lähetykset, nyt jatkan aihetta.

Vuosia ollaan puhuttu siirtymistä HD-lähetyksiin, mutta kuinka se on edistynyt?

Suomessa on/oli kaksi antenniverkko-operaattoria:
  • Digita Oy
    • Digitalla on UHF-antenniverkko
  • DNA Welho Oy (lyhyesti DNA)
    • DNA:lla on VHF-antenniverkko

Vuonna 2012 Valtioneuvosto teki selonteon eduskunnalle DVB-T2-lähetystekniikkaan siirtymisestä eli HD-tekniikkaan. Vuoden 2012 selontekoon nojaten vuonna 2016 televisioyhtiöt Yleisradio Oy, MTV Oy, Sanoma Media Finland Oy, Discovery Networks Finland Oy ja Fox International Channels Oy tekivät päätöksen siirtymisestä 31.3.2020 mennessä käyttämään pelkästään DVB-T2-tekniikkaa.

le aloitti HD-kokeilut vuonna 2011 ja samoin MTV3 HD. Aluksi Yle HD-kanavat näkyivät DNA:lla, mutta vuonna 2014 Digita sai ne. Vuonna 2016 jälleen DNA ja Yle tekivät sopimuksen ja DNA sai Ylen HD-kanavat. Vuonna 2017 Digita alkoi näyttää Nelonen HD:tä.

Vuosina 2016-2018 mainostettiin ja tiedotettiin, että kuluttajan täytyy varautua muutoksiin ajoissa. Antennipuolella täytyi huomioida DNA:n VHF-verkko ja televisiosta täytyi löytyä "Antenna Ready HD" -merkintä. Vuoden 2017 maaliskuussa Viestintävirasto julkaisi videon T2-siirtymästä ja vuoden 2018 maaliskuussa Digitan HD DAY -videon kuvaustekstissäkin vielä mainitaan T2-siirtymä. Samoihin aikoihin Viestintävirasto avasi Toimiikotelkkarini.fi -sivuston sekä TV-alan toimijat kehittivät HDTV-oppaan.

Antenneja uusittiin ja myös televisioita. Jo vuonna 2013 taloyhtiöt olivat velvollisia järjestää VHF-vastaanotto. Ainakin vielä vuoden 2018 helmikuussa voimassa oli sama velvollisuus. Tämä velvollisuus määriteltiin kuuluisassa Viestintäviraston määräyksessä M65.

Vuonna 2018 Yle kilpailutti HD-kanavansa - tarjouspyynnöt Digitalle ja DNA:lle. DNA valitti markkinaoikeuteen, koska Ylen tarjouspyyntö valtakunnallisesta HD-jakelusta oli syrjivä ja suhteeton. Suomen TV-toimijat ilmoittivat 24.10.2018, että suunniteltu siirtyminen HD- eli teräväpiirtolähetykset mahdollistavaan DVB-T2-lähetystekniikkaan viivästyy suunnitellusta aikataulusta. Viivästyminen johtui siitä, että Ylen HD-kanavien jakelukilpailutuksesta on valitettu markkinaoikeuteen. Kiire loppui siihen.

Vuoden 2019 puolella markkinaoikeudelta tuli ratkaisu kiistaan (MAO:68/19). Olen lukenut markkinaoikeuden ratkaisun 90 % läpi, joitakin jargonia kohtia ohitin vain silmäillen - pitkähän se oli kuin nälkävuosi. Mikäli oikein käsitin, niin Yle oli toiminut väärin DNA:ta kohtaan ja kilpailutus täytyi järjestää uudestaan.

Vuoden 2019 kesällä uutisoitiin, että DNA myykin antenniverkkonsa Digitalle. Syksyllä 2019 vahvistettiin, että DNA sulkee VHF-verkkonsa ja sen antennipuoli siirtyy Digitan UHF-verkkoon. 17.12.2019 uutisoitiin, että Ylen HD-kanavat aloittavat Digitan UHF-verkossa 1.4.2020 ja teräväpiirtojakelu laajenee koko Suomeen vaiheittain 2020 kesäkuun alkuun mennessä. DNA:n VHF-antenniverkossa Ylen HD-kanavien näkyvyys päättyy 31.3.2020.

Markkinaoikeuden ratkaisusta (MAO:68/19) oli valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta tuona maagisena 17.12.2019 päivänä KHO oli kirjannut oman ratkaisunsa (KHO:n taltionumero: 5987). KHO:n ratkaisusta käy ilmi, että Yle ja DNA ovat peruuttaneet valituslupahakemuksensa vuoden 2019 marraskuun lopulla.

Vuoden 2019 aikana tapahtui jotain kummaa. Ehkä kilpailutus tehtiin uudestaan, mutta asia päätyikin lopulta siihen, että DNA myi antennipuolensa Digitalle ja Yle oli tyytyväinen, kun sai HD-kanavansa Digitan UHF-verkkoon - kattaa 90 % väestöstä.

Ylen ja DNA:n kiistan vuoksi antennitalouksista poistui vuoden 2020 alussa MTV3 HD- ja TV 5 HD -kanavat ja ehkä samaan turbulenssiin joutui Nelonen HD, joka pimeni 1.4.2020 - silloin kuin Yle vaihtoi Digitaan.
Nelonen Media (Sanoma Media Finland Oy) muotoilee asian:
Digitan ja Nelonen Median välinen sopimus Nelonen HD-kanavasta päättyi maaliskuussa 2020. Toistaiseksi kanava ei ole jakelussa Digitan antenniverkossa.
YHTEENVETOA
Itse käytän paljon TV:tä, joka ei ole kiinni talon TV-antennissa, vaan siinä joutuu käyttämään ns. sisäantennia, joka on kyllä markkinoiden parhaimpia. Vielä noin rapiat vuosi sitten kiroilin vanhan TV:n kanssa DNA:n kautta tulevia HD-kanavia - katsominen oli mahdotonta. Silloin signaalitasot jäivät heikoiksi. Digitan kautta tullut Nelonen HD näkyi hyvin - hyvät signaalitasot.

Uuden TV.n myötä DNA:nkin kanavat alkoivat näkyä, että pystyi katsoa. Tosin, kun vertaili DNA:n ja Digitan signaalitasoja TV:ssä, joka oli kiinni talon pääantennissa, niin huomasi, että siinäkin DNA:lla on heikompi signaali - joskus se näkyi kuvassakin.

Niinä vuosina olin tyytyväinen, jolloin HD-kanavat olivat Digitalla. Vuosien kokemus opetti sen tosiasian, että DNA:n kautta näki huonommin, meni vuosia ettei edes kannattanut yrittää.

Olen aina ihmetellyt tätä sopimusleikkiä, HD-kanavia on pompoteltu DNA:n ja Digitan välillä. Vuosikaudet DNA:n VHF-verkosta oli vain päänvaivaa kuluttajalle. Jotkut joutuivat hankkimaan VHF-antenninkin, jos halusi nähdä DNA:n kautta tulevia kanavia. Vuosia taloyhtiöillä oli jopa velvollisuus (määräys M65) pitää TV-antenninsa siinä kunnossa, että myös VHF oli tuettu - muutokset maksoivat.

Vuonna 2016 televisioyhtiöt tekivät päätöksen ns. T2-siirtymästä 31.3.2020. Vuonna 2016 Yle ja DNA solmivat sopimuksen, jollon jälleen DNA sai Ylen HD-kanavat (vuoden 2017 alusta lähtien). Tuli vuosi 2018, jolloin Yle ja DNA päätyivät markkinaoikeuteen, koska Yle kohteli syrjivästi DNA:ta. Tämä kiista romahdutti vuoden 2016 päätöksen, ainakin siltä nyt näyttää.

Kevään 2020 T2-siirtymästä tuli T2-pannukakku, koska vain Ylen HD-kanavat vahvisti näkyvyyttään ja muut ennen näkyneet HD-kanavat poistuivat - eihän homman näin pitänyt mennä. Joidenkin arvioiden mukaan T2-siirtymä siirtyi vähintään vuodella tai muutamalla.

Syksyllä 2019 vahvistettiin DNA:n antennipuolen myynti Digitalle.
Ote DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen tiedotteesta:
Halusimme haastaa monopolin sekä hinnalla että laadulla. Onnistuimmekin laajentamaan ja parantamaan antennikotien kanavatarjontaa merkittävästi, ja siirsimme antenni-TV-jakelun teräväpiirtoaikaan, mutta liiketoiminnan kannalta elintärkeät verkkokapasiteetin asiakkaat jäivät valitettavasti puuttumaan.
Jos minulta kysytään (mutta eihän sitä minulta kysytä), niin mielestäni tämä DNA:n kausi antennipuolella on ollut sekavaa. HD-kanavia on pompoteltu DNA:n ja Digitan välillä, joka puolestaan on tarkoittanut, että joidenkin on täytynyt hankkia VHF-antennikin ja taloyhtiöillä on ollut velvollisuus pysyä tässä mukana. Digita on pystynyt aina takaamaan kunnon näkyvyyden, mutta DNA ei.

"...mutta liiketoiminnan kannalta elintärkeät verkkokapasiteetin asiakkaat jäivät valitettavasti puuttumaan." Mitä ikinä tuo tarkoittaakin, niin kuulostaa selittelyltä. Nälkävuoden pituisen markkinaoikeuden ratkaisun (MAO:68/19) luettuani, voisin olla sitä mieltä, että DNA ei riittävästi tehnyt uudistuksia, ainakaan vuoden 2016 jälkeen. Silloin lyötiin lukkoon T2-siirtymä keväällä 2020, mutta DNA ei tuntunut tekevän mitään, että se pystyisi tarjoamaan kaikille HD-kanavat. Esteenä oli myös VHF-verkko, johon talouksien täytyi varustautua VHF-antennilla - kaikilla oli jo valmiina Digitan UHF-antenni.

Omien kokemuksienkin perusteella DNA:n TV-asemat/mastot ovat olleet heikompia ja harvemmassa kuin Digitan mastot. DNA:lla olisi ollut kova urakka rakentaa TV-verkostaan Digitan veroinen. Vuoteen 2018 mennessä DNA ei ollut tehnyt asialle juuri mitään ja ehkä siksi Yle alkoi kilpailuttaa HD-kanavansa - tietäen, että Digitalla on voimia ottaa vastaan T2-siirtymä.

Markkinaoikeudessa Yle, DNA ja Digita ottivat esiin paljon Viestintäviraston määräyksen M65:n, jossa mm. taloyhtiöitä velvoitettiin ottamaan myös huomioon VHF-verkko. Mikäli T2-siirtymään olisi menty DNA:n avulla, niin moni kuluttaja olisi joutunut muuttamaan TV-antenninsa - tämä oli ehkä se kiistan ydin. Saa kyllä ihmetellä, että miksi DNA edes kuvitteli pystyvänsä hallitsemaan tämän jutun, kun selvästi ei ollut resursseja.

Sekavina epävarmuuden vuosina ehkä monikin hommasi VHF-tuen tai vaihtoi kaapeli-TV:n puolelle ja sehän maksoi enemmän tai vähemmän. Vuonna 2019 tulikin ilmi, että DNA lopettaa antennipuolella, joten VHF:ään varautuminen olikin ollut turhaa - moni on maksanut muutoksista siis turhaan? Nyt joidenkin katolla on turha VHF-antenni, mutta tuskin tästä kukaan ottaa vastuuta.

DNA-markkinahäirikön vuoksi 1.4.2020 T2-siirtymästä tuli T2-pannukakku, vain Ylen HD-kanavat uudistuivat ja muita HD-kanavia ei näy. Sopimukset meni uusiksi ja ehkä joskus saamme HD-kanavat.

Lisäys 1.9.2020:
MTV3 HD alkoi näkyä antennitalouksissa 90 prosentin väestöpeittoalueella - tarkoittaa, että Oulun seutu on pohjoisin peittoalue.

Lisäys 13.2.2023:
Nelonen HD teki paluun, mutta "kevyemmällä" HD:llä kuin Yle ja MTV3.

TV-toimiala suunnittelee parhaillaan (uutta) HD-siirtymän tarkempaa aikataulua. Tällä hetkellä arvio on, että siirtymä yksinomaan teräväpiirtolähetyksiin voisi tapahtuma vuosien 2024–2025 aikana.

Lisäys 17.2.2023:
MTV3 HD laajeni valtakunnalliseksi - antennitalouksissa 99,96 prosentin väestöpeittoalueella.

Lue myös:
HD-lähetykset - osa 3

5 kommenttia:

  1. Mukavaa pohdintaa. Minulla ei ole suuria odotuksia HD-televisiosta. En (onneksi) ymmärrä homman logiikkaa. En näe miten voidaan verrata eri lähetysformaatteja keskenään. Ainut eksakti asia koko jutussa on se, että T2-modulointi siirtää vähän enemmän bittejä kuin T. Toki analogiseen televisioon tällä ei ole merkitystä, koska analogisellä lähetyksellä ei ole bittivirtaa. Kaikki muu on laadullista, jota ei voida osoittaa. MPEG-2 on tehokas pakkausmenetelmä, jos bittivirta on iso, ja vastaavasti MPEG-4 on edullinen matalilla bittivirroilla. (Tästäkään en ole nähnyt laskennallisia todisteita.) Sen lisäksi vaikuttaa kuvan lomistus ja kuvataajuus, jos äänen eri muotoja ei oteta huomioon.

    Itse kirjoitin aikoinani postaustausten sarjan televisiosta: https://digitaalinenilluusio.blogspot.com/2017/01/vanha-televisio-osa-3-analogisia.html. Pidin paljon "vanhasta televisiosta". Kannatin tosin aikanaan itsekin digitalisoimista, mutta nyt olen tullut toisiin ajatuksiin. Tuossa 1. osassa kirjoitit, että analoginen televisiossa ei ollut vanhenevia osia. Tämä on yksi monista eduista. Pistää ajattelemaan, onko koko digitalisoinnissa mitään järkeä. Kysymys ei ehkä sittenkään ole vain tekniikasta. Televisio on vain televisio -- se ei tarvitse tuekseen mitään lisäpalvelua. Se on sinällään voimakas media -- jos sitä ei tuhota näiden lisukkeiden avulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuonna 2016 televisioyhtiöt tekivät yhteisen päätöksen, että siirtyvät 31.3.2020 käyttämään pelkästään DVB-T2-tekniikkaa. Mutta kuinkas kävi, vuonna 2018 DNA ja Yle päätyivät riitelemään markkinaoikeuteen. Vuonna 2019 pääsivät sopuun, Digita sai Ylen HD -kanavat. 31.3.2020 vahvistettiin vain Ylen HD -kanavien näkyvyyttä ja muut HD:t poistuivat. Tällainen floppi oli sitten heidän suuri T2-siirtyminen.

      Vuoden 2016 tuntumassa kehoitettiin päivittämään antenneja, jotta näkee DNA:n kautta tulevat HD:t. Puhuttiin myös, että vanhat laitteet eivät tue T2-tekniikkaa, joten uusia laitteita täytyy ostaa. Tuskin näemme T2-siirtymistä tällä menolla 2020-luvulla. Joten eipä ole kiire ostaa uusia laitteita.

      Kyllä analoginen oli parempi =)

      Poista
  2. Kaapeliverkon televisiokanavissa tapahtuu merkittävä muutos 31.8.2021.

    VastaaPoista
  3. Suomen televisiokanavat siirtyvät HD-aikaan vuonna 2025.

    VastaaPoista