Vuonna 2017 Medialiitto teki kantelun Ylestä EU-komissiolle. Medialiitto pyysi EU-komissiolta arviota siitä, voiko Yleisradio tuottaa tekstimuotoisia journalistisia sisältöjä verkkoon. Medialiittoon kuuluvat "kaikki muut" paitsi Yle.
YLEN VERKKOUUTISOINTI
Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmbergin kommentti:
Kotimainen lehdistö tarjoaa laajasti journalistisia sisältöjä verkossa, joten tarjonnasta ei ole markkinapuutetta. Yleisradion televisio-ja radio-ohjelmistoihin liittymättömien tekstimuotoisten sisältöjen laajamittainen tuottaminen julkisella rahoituksella on näkemyksemme mukaan EU:n valtiontukisäännösten vastaista.
Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivisen kommentti:
Valtaosa uutissisällöistä on nykyisin digitaalisessa muodossa ja kulkee joustavasti eri julkaisumuotojen yli. Ei ole enää yksinomaan sanomalehtityyppisiä sisältöjä, vaan lehtitalot tekevät videoita yhtä lailla kuin TV-yhtiöt tekevät verkkouutisia. Olisi suomalaiselle mediatarjonnalle ja kansalaisille vahingoksi, mikäli lähtisimme rajoittamaan median monimuotoisuutta sääntelyllä.
Kenkää varmaan puristaa se, että Medialiiton piiriin kuuluvat saavat tuloja mainoksista ja maksullisista palveluistaan. Yle saa tukirahoja sekä Ylellä on Yle-vero. Ylen palvelut on "ilmaisia" ja muiden palvelut ovat osin maksullisia. Ylen ilmainen tarjonta syö muiden tuloja - itsekin välttelen maksumuuripalveluita.
Yle-lain muutos etenee, mutta myös Ylen tekstisisältöjä puolustava kansalaisaloite etenee eduskuntaan. Ylen tekstisisältöjä puolustava Tieto on meidän -kansalaisaloite on kerännyt yli 50 000 kannatusilmoitusta. Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että Yleisradion tekstimuotoinen verkkouutisointi on turvattava nykyisessä laajuudessaan lakimuutoksen avulla. Asiaa perustellaan esimerkiksi sananvapaudella ja yhdenvertaisen tiedonsaannin turvaamisella.
YLE AREENA
Vuoden 2021 kesällä Sanoma kanteli Yle Areenasta EU-komissiolle. Sanoma haluaa EU:n määrittävän rajoja sille, millaisia audiovisuaalisia sisältöjä ja kuinka pitkään Yleisradio voi verkossa tarjota. Käytännössä kyse on Yle Areenasta, jonka sisältöpaletin laajuus ei Sanoman mielestä kaikilta osin ole EU:n valtiontukisääntöjen mukainen.
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kommentoi:
Yle Areenan heikentäminen olisi isku - ei vain suomalaisia vaan myös kotimaisia kulttuurisisältöjä kohtaan. Se ei liioin vahvista kansallisilla markkinoilla toimivia mediayhtiöitä, vaan lisää isojen kansainvälisten toimijoiden ylivoimaa. Yle Areenan toiminnan sitominen lineaarilähetysten julkaisuun tarkoittaisi koko julkisen palvelun kuihduttamista pitkällä aikavälillä.
Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven kommentoi:
Pienemmissä mediasegmentissä valtion rahoittamalla Ylellä on erittäin suuri rooli. Yleä rakastetaan, mutta meille on tärkeää tietää, mitkä pelisäännöt tarkalleen ovat kussakin segmentissä. Myös omat investointipäätöksemme riippuvat siitä.
Yle areena on Suomen toiseksi suosituin suoratoistopalveli, Netflixin jälkeen. Tämä tietenkin voi ottaa päähän Sanomaa, jonka alaisuudessa pyörii Ruutu-palvelu. Yle areena on ilmainen ja Ruutu-palvelu on vain osittain ilmainen mainoksien kera.
Sanoman hyökkäys Yle areenaa kohtaa johti siihen, että ihmiset alkoivat lopettaa Helsingin Sanomien (HS) tilaamista. HS ilmeisesti pelästyi kohua ja tilausperuutuksia sen verran, että julkaisi nopeasti pääkirjoituksen, jossa kertoi pitävänsä emoyhtiön kantelua ajasta jääneenä.
YHTEENVETOA
Ensin Medialiitto haluaa näivettää Ylen verkkouutisointia, jonka jälkeen Sanoma haluaa supistaa Yle areenaa. Mikäli Ylen verkkouutisointi tuhotaan ja Yle areena romutetaan, niin onko enää järkeä maksaa edes Yle-veroa. Jos ei ole kunnon sisältöä, niin miksi maksaa Ylelle enää silloin mitään.
Mainoskanavat/mediat joutuvat riipimään rahat mainoksista ja palveluista, Yle saa rahansa tukien ja verojen muodossa. Medialiittoon kuuluvilla tekijöillä on palveluissaan maksullisia elementtejä ja ilmaisuus haittaa heitä.
Maksumuurien lisäksi välttelen maksullisia suoratoistopalveluita ja suosin Yle areenaa ja MTV-palvelua (joka on myös ilmainen, mainoksien kanssa). Ruutu-palvelussakin voi katsoa ilmaiseksi, mutta rajoitetusti.
Vuonna 2020 oli erikoinen tilanne, C More mainosti Heikolla jäällä -sarjaa ja uusi jakso ilmestyi joka viikko. Samaan aikaan Yle areena mainosti myös Heikolla jäällä -sarjaa ja kaikki jaksot oli heti katsottavissa. Yle areena on ilmainen ja C more -palvelu on maksullinen, joten kummastako tuolloin oli viisaampaa katsoa Heikolla jäällä -sarja? Tuollaisessa tilanteessa maksua ottava palvelu voi ehkä vetää vähän herneen nenään.
Noin viikko sitten huomasin, että Android-TV:ni Yle areena oli päivittynyt ja videokuvan lisäksi oli tullut audiopuoli, voi kuunnella radio-ohjelmia ja podcasteja TV:n kautta. Paljon näytti olevan audiosisältöä. Näin ollen, saattaa se Yle areena näyttää mammutilta. Toisaalta, on hyvä muistaa, että Sanoma on itse musiikkihirviö - omistaa Suomen musiikkiteollisuuden.
Itse laitoin nimen Tieto on meidän -kansalaisaloitteeseen. Jos kerta meiltä nyhdetään rahaa Ylelle, niin rahalle täytyy saada vastinetta.
Ensin tuli mieleen pidetään Suomi suomalaisilla.
VastaaPoistaMutta erehdyin.
Areena on aika monipuolinen, varmasti jokaiselle jotain, mutta sanomakonserni on muutakin kuin hesaria, lehtinä ja netissä, en tiedä en ole nyt katsonut montako timanttia on piilotettuna nettihesariin.
Tilaajille pitäisi olla enemmän kuin satunnaisille heittelijöille.
Jos ei niin lopettaisin heti kaikki lehdet.
Osa tykkää selata fyysisesti lehtiä, osa tyytyy selainversioon, en edes pidä ns. näköislehdistä.
Lopetin Cmoren ja ruutu+, em. etten löytänyt mitään kiintoisaa, harhaanjohtavasti otin Cmoren back mutta petyin ja lopetin lähes samantien. Sain pari armonpäivää joita en käyttänyt.
Ruutu+ palveluni oli museoaikainen, "erikoistarjoustyyppiä" koska se ei kelvannut ruudulle mutta ei myöskään mulle.
KK maksuna ruutu+ ei vie perikatoon, mutta toistaiseksi tyydyn niihin mitä on, huomaatko alan lipsua hd-käyttäjästä!
Koska Katsomossa näkee ilmaiseksi mainosten kanssa AR Amazing Racea, muuta en seuraa koska en kestä mainoksia.
Jopa 7 mainosta 5x yhden ainokaisen jakson kanssa koetteli kovin hermojani.
Reunahuomautuksena kun sanoin ruutu+ irti mua pidettiin kirjautuneena vuosi, siis 1 vuosi, nyt kirjauduin sisälle koska mulla on sanoma-tunnus, ei kiinnostavaa, monta kertaa ihmettelin tutkiessani tilaustani, että mitä tarkoittaa "tilaustani hallitaan muualla" se kuulostikin epäluuloisen vainoharhaiselta, kuka/mikä hallitsee, muistaakseni en sitä saanut koskaan tietää, myös kysyessäni miksi en näe kaikkea vaikka olen maksaja, antoivat ensin virheellistä infoa, ja muistuttivat meikän puolivuosittain velotuksen tulevan mulle maksamaan vähän päälle 4 euroa/kk. Mutta vastausta kuka/mikä hallitsee en saanut, koska tunsin itseäni nenästä vedetyksi, vaativat että uusin tilaukseni, mitä wadelmaa..kyllä se nyt on tullut tietooni että hallitsija on kukas muu kuin omapistesanomapistefi.
Vähän jos olet kestotilaaja menetät enemmän kuin tilaisit uudelleen.
Vain yksi puhelinmyyjä ehdotti tuollaista kytkyä mulle.
Koska olen ihminen joka ajattelee koskaanmikääneimuuttuasaa!
Huomasin saman kun hiljattaen katsoin telkkaria että radioita oli varmaan ylirtarjonnan.´
Kuuntelen harvoin radiota, sen sijaan olen Spotifyn(ruotsalainen) vakikuuntelija, koska voin kuunnella myös kännykän kautta olen missä olenkaan, kuten laiturin nokassa.
Aiemmin kuuntelin kännyn kautta juurikin vain radiota joissa kyllästyin jumiutuviin soittolistoihin, ja kun löysin suosikkikanavan sekin hävisi ja sulautui loppujen lopuksi bassoradioon.
En tiennyt että alunperin radio Sputnik soitteli neuvostoaikaisia hittejä, sen sijaan sen tunnistin että soitti juuri sen tapaista musaa(britti) josta pidin, noh onneksi on myös radio Garden.
Spotify on siitä hyvä kun voit tehdä omat listasi ja kuunnella niin paljon kuin haluat, muistan kyllä kun oli ensin maksutonkin mutta mainoksia tuli jatkuvasti, jopa kesken biisin, sitten kuunteluaika meni äkkiä umpeen, mitä jos olisit kuunnellut puol päivää ja viikon saldo ummessa, no en ihan tarkaan muista miten meni mutta hankin sitten premiumin.
Enkä tiedä onko enää maksutonta palvelua.
Tuo erikoinen tilanne on tuttu, eräs sarja tuli jakso per ja sitten muualla näkyi koko kausi. Jos kiinnostaa katson omaan tahtiin.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kevään 2021 viestintäpalvelujen käyttöä kartoittavan kuluttajatutkimuksen mukaan Yle areena on Suomen suosituin suoratoistopalvelu.
PoistaKolusin telkkarin radiotarjontaa ja hämmästyin, miten paljon olikaan, mm jouluradio ja santa claus radio oli toiminnassa, huvikseni testasin.
VastaaPoistaIlokseni sekin että Jim kanava vihdoin HD esim rillit huurussa, joka kohta loppuukin alkaen taas alusta, arvaan.
Mutta miten saisi kanavasiirron kun kanavat loppuu 50 mutta Natioal Geographic HD löytyy kanavalta 103, siirtäisin sen jos osais.
Kaapelitalouksissa riittää HD-kanavia joka lähtöön.
PoistaVoithan näppäillä nopeasti 103, niin kanava aukeaa sille =)
Reuters-instituutin kysely murskaa myytin siitä, että ilmainen sisältö automaattisesti vie asiakkaita maksulliselta verkkojournalismilta.
VastaaPoistaYle Areenan äly-TV-sovellukset uudistuvat ja Areenan suorien TV-lähetysten kuvanlaatu parani jo alkukesästä.
VastaaPoistaIltalehti: Ylen rahoitus tulisi jäädyttää nykytasolle.
VastaaPoistaSuomalaiset viettivät television ja suoratoistopalveluiden parissa päivittäin yli 3,5 tuntia viime vuonna.
Yle-laki rajaa sananvapautta.
VastaaPoistaYle aloittaa ennakkoarvioinnin äänisisällöistään.
VastaaPoistaMediapomo:
VastaaPoistaYle tunkeutuu verovaroin kilpailijoiden tontille.
Ylen toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan kiinteä kokonaispalkka oli viime vuoden vuosikertomuksen mukaan luontoisetuineen 340 974 euroa. Koko vuodelle jaettuna kuukausipalkka oli siten 28 400 euroa. Edellisvuonna hänen kokonaispalkkansa oli 333 840 euroa, joten palkka nousi noin 7 100 euroa vuodessa.
VastaaPoistaMerja saa siis palkkaa 28 400 euroa/kk (+ bonukset), joka on enemmän kuin moni eläkeläinen saa vuodessa. Keskimääräinen kokonaiseläke 1 977 euroa/kk eli 23 724 euroa/vuodessa.
Ivan Puopolo - Missä Ylen leikkaukset?