Joka ei ole alku eikä räjähdys
Aivot nyrjähtää, kun miettii, mitä oli ennen alkuräjähdystä? Oxfordin yliopiston fyysikolla Roger Penrosella on teoria, ennen nykyistä maailmankaikkeutta edelsi maailmankaikkeus.
Penrose on kommentoinut:
Ennen alkuräjähdystä oli olemassa toinen maailmankaikkeus. Siitä on nykyisessä universumissa todisteena näkyvissä vielä kuusi niin kutsuttua Hawkingin pistettä.
Ei kyllä kuulosta kovin uudelta idealta, sillä hindulaiset ovat tunteneet tuon idean jo vuosituhansia. Hindulaiset kutsuvat tuota tapahtumaa Kosmiseksi hengitykseksi, maailmankaikkeus laajenee ja lopulta luhistuu kasaan, jolloin kaikki alkaa taas alusta. Länsimaalainen tiede varovasti pohtii tämän mahdollisuutta.
Jos kerta "alkuräjähdys" luo kaiken uudestaan ja laajeneekin uudestaan, niin miten edellisestä todellisuudesta voi jäädä todisteita - Hawkingin pisteitä? Ehkä se vain täytyy ajatella, että voihan lyijykynän jälkeäkin pyyhkiä pois, mutta aina siitäkin jää hiukan todisteita, että jotain on pyyhitty pois. Tietokoneella, kun jotain poistaa roskiin, niin tieto ei katoa, vaan se vain poistetaan "muistiluettelosta". Vanhan tiedon päälle voidaan tallentaa uutta tietoa ns. ylikirjoittaa.
Ihminen koostuu tähtipölystä, alkuräjähdys synnytti tarvittavat ainekset. Alkuräjähdys on saattanut olla kaksivaiheinen. Ensin ilmestyi pimeä aine, josta maailmankaikkeus koostuu 80 %. Pimeän aineen jälkeen leimahti esiin näkyvä materia, josta ihminenkin koostuu. On kai turha yrittää miettiä, kuinka jokin voi laajentua "ei mihinkään" - tilaan, joka ei ole tila. Pimeää ainetta ei voi aistia mitenkään, eikä edes mittauslaitteet ole saanut siitä kiinni. Näin ollen, onko pimeä aine sama kuin Jumala? Voimme vain uskoa, että pimeä aine on olemassa. Emme edes oikein tiedä mitä etsimme, kun etsimme pimeää ainetta.
Minkä muotoinen maailmankaikkeus on, suosituin ja ehkä loogisin vaihtoehto on pallon muoto. Jos maailmankaikkeus on pallo, niin missä kohtaa aurinkokuntamme sijaitsee? Ihmismieli haluaa ajatella, että tietenkin kaiken keskipisteessä. Kohdassa, josta maailmankaikkeus alkoi laajentua. Taidamme ehkä kuitenkin olla syrjässä keskipisteestä.
Entäpä, jos maailmankaikkeus ei olekaan pallo, vaan paremminkin tunneli. Tunnelin alkupäässä tapahtui alkuräjähdys ja aurinkokuntamme sijaitsee jossakin kohtaa koko ajan pidentyvää tunnelia.
Ihmismielemme nyrjäyttää ajatus, milloin ja miksi kaikki sai alkunsa? Maailmankaikkeus voidaan luoda uudestaan ja uudestaan, mutta milloin se tapahtui ensimmäisen kerran, mistä ilmestyi Olemus ja Tarkoitus?
Tämä on kiinnostava ikuisuuspohdinta, jota juuri mietin lankeamuksessani instassa. Sitä tunnetta ei pysty kunnolla kuvailemaan, mikä syntyy katsoessa linnunrataa yön pimeydessä. Mistä kaikki alkoi, mitä oli sitä ennen ja mihin tämä kaikki päättyy? Ja mitä on sen maailmankaikkeuden ulkopuolella? Näillä pohdinnoilla kohti yöpuuta, niin johan uni maistuu :D
VastaaPoistaP. S. Minäkin taidan uskoa jossain määrin hindulaiseen sykliseen maailmankuvaan, sehän selittää kaiken!
Tieteellisestä näkökulmasta katsottuna intialaiset uskonnot ovat mielenkiintoisempia kuin kristinusko, koska ne ottaa huomioon myös maailmankaikkeuden - selittää sitäkin. Raamattuu keskittyy vain ohjeistamaan, kuinka ihminen pelastuu ja pääsee Taivaaseen. Siihen ei tarvita tietoa maailmankaikkeudesta.
PoistaPimeä aine voi olla kaikkialla oleva Brahman eli perimmäinen totuus, joka mahdollistaa muut substanssit (jumaluudet).
Mikäli haluaa laajentaa kristinuskon näkemystä maailmankaikkeudesta, silloin kannattaa perehtyä Urantia-kirjaan, joka on viides ilmoitus ihmiskunnalle (jota ei varmaankaan olla tunnustettu sellaiseksi yleisesti). Urantia-kirja hyppää heti syvään päätyyn, kirja aloittaa vaikeimmista aiheista, kuten maailmankaikkeuden rakenne ja Jumalan olemus.
Muistatkos:
VastaaPoista"Universumi heikkenee tästä eteenpäin ja siirtyy hiljalleen vanhuuteen. Universumi on istahtanut sohvalle, vetänyt peiton päälleen ja meinaa nukahtaa ikuisille torkuille, sanoo Länsi-Australian yliopiston Simon Driver, joka johtaa GAMA-tutkimusta."
Valot himmenee, maailmankaikkeus hiipuu kunnes sammuu..
Tuskinpa treffaa toisen galaksin ja alkaa hengailee synnyttäen isomman galaksin.
Vaikkakin linnunradallamme on muutakin elämää kuin sitä, jota maapallolta löytyy sekä muita galakseja.
"Miksi emme ole siis kuulleet muukalaisista mitään? (emmekö?!?)
Kysymys tunnetaan Fermin paradoksina."
Se on nimetty ydinvoiman isän Enrico Fermin mukaan. Hän esitti Los Alamosin ydinaselaboratorion lounastauolla kysymyksen: ”Missä kaikki ovat?”
Pidäntuosta hindulaisesta kosmisesta hengityksestä.
Itsäni kiehtoo eniten ulkoavaruus!
Monien tähtien ja muidenkin ympärillä on kymmeniä miljardeja maamme kaltaisia planeettoja, näistä tähdistä ovat samanikäisiä tai paljon vanhempia kuin aurinko, joten elämällä on siis ollut pitkä aika kehittyä planeetoille tähtien ympärillä.
Vaikka laskisimme kapeakatseisesti todennäköisyyksiä vain eliöille, jotka ponnistavat samoista oloista kuin maapallolla, niin niitäkin riittäisi.
Vuosien varrella tiedemiehet ja innokkaat harrastajat ovat kehittäneet kymmenittäin mahdollisia ratkaisuja Fermin paradoksiin. Ne ovat yleensä muunnelmia toisistaan. Osa ratkaisuista on hyvin, hyvin synkkiä.
Synkkä vaihtoehto on, ettei kukaan uskalla viestiä rauhanomaisesti. Sivilisaatio, joka on levittäytynyt koko planeetalleen ja kehittynyt ekosysteeminsä ja teknologian herraksi, on varmaankin kilpailullinen. Se pyrkii levittämään lonkeroitaan kaikkialle.
Ihmisellä oli pitkään neandertalinihmisen ja denisovanihmisen kaltaisia älykkäitä serkkuja. Saavutimme planeettamme herruuden. Samalla aiheutimme ainakin osaksi muiden älykkäiden kädellisten kuoleman. Jokainen vieras sivilisaatio olisi siis kilpailija ja näin ollen vihollinen.
Kiinalainen kirjailija Cixin Liu nimesi tämän vaihtoehdon Pimeä metsä -teoriaksi.
Teorian mukaan universumi on kuin pimeä metsä, jossa ihminen istuu yksin piilossa tietämättä, mitä muuta metsässä on. Varminta on olla päästämättä ääntäkään. Kuka tietää, millaisia petoja äänet houkuttelevat?
Kun teknologisesti edellä oleva sivilisaatio on maapallolla kohdannut takapajuisemman idioottilauman, kohtaaminen on usein päättynyt teknisesti alemman kulttuuriseen tuhoon tai suoranaiseen kansanmurhaan.
Jos jokin sivilisaatio kykenee tähtien väliseen matkustamiseen, on se niin paljon ihmiskuntaa kehittyneempi, senhän me jo tiedämme, joten meidän on parempi olla hiljaa.
Vierasta elämää ja sen signaaleja on maailmankaikkeus täynnä. Se on kuitenkin niin erilaista, ettemme maybe tunnista sitä. Ihminen(idiotti) ei ole hirveän hyvä tunnistamaan älyä edes omalla planeetallaan.
Joidenkin arvioiden mukaan norsut ja valaat ovat henkisesti suurin piirtein yhtä kyvykkäitä kuin me, vaikkemme pidä niitä itsemme tasoisina.
Pidämme itseämme luomakunnan kruunuina, mutta jokainen eliö tällä planeetalla on meille sukua ja evolutiivisesti kehittynyt pitkään kuin mekin.
Arkkieliöstä sinivalaaseen me kaikki selviämme mitä erilaisimmilla tavoilla luonnossa, jolle puolestaan on yhdentekevää, elämmekö vai kuolemmeko.
Etsimme itsemme kaltaista elämää ulkoavaruudesta ns. kultakutrien vyöhykkeeltä. Sillä alueella tähtien läheisillä planeetoilla voisi olla samanlaiset olot kuin maapallolla.
Mutta entä jos elämä pohjautuu toisilla planeetoilla aivan eri ainesosille kuin maassa? Toiset elämänmuodot voivat rakentua piistä ja arsenikista. Ne saattaisivat olla niin erilaisia, ettemme tunnistaisi niitä elämäksi, vaikka näkisimme ne paljain silmin.
Voi myös olla, että muiden planeettojen olot eivät tue kaltaistamme elämää. Näyttää siltä, että kokonaan veden peitossa olevat planeetat ovat yleisiä.
Kuun kraattereistekin tulvii kylpyvettä.
Niiden merissä saattaa piillä älykästä elämää, mutta tulta ei voi keksiä veden alla eikä evillä rakentaa autoa.
C- Light up the darkness
Tähtitieteilijät keksivät uuden tavan havaita pimeää ainetta.
VastaaPoistaMystinen "kvintessenssi" saattaa selittää pimeää energiaa.
VastaaPoistaGalaksien liikkeissä havaittu jotain outoa: Todisteita synkronoitumisesta "Kosmiseen verkkoon"?
VastaaPoista"Centaurus A -galaksin satelliittigalaksit ovatkin synkronoituneet kiekkomaisesti sen sijaan, että ne olisivat vain sotkuisena parvena isäntägalaksinsa ympärillä."
VastaaPoistaNo hey mites muuten voisikaan olla sanomattoman kaunis linnunratakin.
Avaruus on täynnä ihmeitä, ei sotkuja, onko ihme että se vetää puoleensa?
Kosminen verkko viehättää!
Tuota itsekin mietin, niin kuin Aurinko järjestää planeetat, niin miksi ei suuri galaksi voisi järjestää pieniä galakseja.
PoistaUniversumin syntyessä saattoi tapahtua kaksi alkuräjähdystä.
VastaaPoista