perjantai 19. helmikuuta 2021

Minä olen hän

He-Man, masters of the universe!

Tammikuun alussa uutisoitiin, että Yhdysvaltojen tuleva varapresidentti Kamala Harris ilmoittaa persoonapronomineikseen she ja her. Helmikuun alussa kaikkien tuntema meteorologi Pekka Pouta twiittasi:

Pekka Poudan twiitti:
Miksi profiileihin on ilmestynyt näitä she/her ja he/him juttui? Eikö meidän pitänyt alkaa identifioitua ihmisiksi ja yksilöiksi? Ja sit vielä englanniksi? Jos on ihan pakko kertoa omasta sukupuolisuudestaan profiilissa, niin eikö voisi sanoa suomeksi "tykkään pillusta"?

Kun tuon Pekka Poudan twiitin näki, niin arvasi heti, että nyt Pekka astui miinaan, josta "sitä itseään" lentää ja paljon. Toisaalta ymmärrän Pekkaakin, suomen kielisessä keskustelussa hän-sanalla ei ole sellaista painoa kuin on esim. englannin kielessä. Pekan twiitissä oli kyllä muitakin hämmentäviä kohtia.

Vaikka Suomessa on vain helppo hän-sana, niin kumminkin voimme joutua hankaluuksiin, koska on olemassa nainen- ja mies-oletukset. Joka tilanteessa ei ole luontevaa käyttää hän-sanaa, voimme käyttää myös mies- ja nainen-sanoja. Nykyaikana minäkin olen ymmärtääkseni cis-mies, vielä muutama vuosi sitten en tiennyt olevani cis.

Huom. Cis ei ole mikään salaisen palvelun lyhenne. Vaan cis-mieheksi tai -naiseksi voidaan kutsua henkilöä, joka kokee syntymässä määritellyn sukupuolen omakseen. Cis on alun perin latinaa ja tarkoittaa "tällä puolen".

Cis on siis henkilö, jonka ei tarvitse pohtia ja selitellä sukupuoli-identiteettiään, se on kaikille selvä - mies tai nainen, näin olen sisäistänyt asian. Pekka Pouta ei ollut aivan kartalla näistä nykyajan käsiteviidakoista.

Ketkä käyttävät cis-termiä? Ehkäpä he, jotka eivät miellä kuuluvansa cis-käsitteen alaisuuteen, he joiden sukupuoli-identiteetti on jokin muu kuin cis. Suomessa on turvallinen hän-sana, vai onko se turvallinen? Suomessa hän voi olla mies tai nainen. Transihmiselle voi olla tärkeää antaa enemmän painoa sukupuoli-identiteetilleen, jotta hänet nähdään, kuten hän itse mieltää itsensä. Valkoinen heteromies saattaa tehdä vääriä päätelmiä jonkun ulkonäön perusteella, joka johtaa hämmentäviin tilanteisiin. Ulkonäöstä ei välttämättä voi päätellä, miten henkilö mieltää itsensä.

Pekka Pouta oli omiensa sanojen mukaan twiittiä kirjoittaessa uninen ja sekoitti termistöä. Antakaamme hänelle armoa. Aihe on vaikea, jos hiukankin valitsee vääriä sanoja, niin voi leimahtaa.

Onko kumminkin suomalainen hän-tyyli kätevin? Vuonna 2019 sukupuolineutraali pronomini they valittiin Yhdysvalloissa vuoden sanaksi ja Ruotsissakin on pohdittu sukupuolineutraali hen-pronominin asemaa.

Kumpi tyyli on parempi, unohdetaan turhat pronominit ja käytetään yhtä hän-sanaa, vai korostetaan sukupuoli-identiteettia lukuisilla eri pronomineilla? Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön hön-pronomini?

Minä, sinä, hän, me, te, he, tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne...

2 kommenttia:

  1. Pekan meno navan alle oli uskomattoman hmm weird juttu, ajattelinpa että no halloo! Ei yhtään pekkamaista, mutta aika kuluu ja liiat selitykset ovatkin haitaksi.
    Mitä opimme ei kande unihiekat silmissä naputella mitään!

    Itse huomasin somessa että ystävättäreni nimimerkin perään tuli she/her
    Pidin hieman omituisena kunnes hän sanoi Kamala Harriksen etc. ja se on huomionosoitus juurikin vähemmille sukupuolille.

    Niin kirjoitin aiheesta joskus vuosia sitten kun ruåtsalaiset virallistivat hen-pronominen sukupuolettomaksi lausutaan muuten HÄN.
    Olemme siis 500v edellä heitä.
    Jos meillä on hän, mutta muualla she/he tarvitsiko hekin jonkin yhteisen personapronominin esim. hes.

    Cis olen minäkin oikein ciscis.

    VastaaPoista