keskiviikko 3. elokuuta 2022

James Webb- ja Hubble-avaruusteleskoopit

Tuleeko raja vastaan?

Hubble-avaruusteleskooppi laukaistiin kiertoradalleen 24.4.1990, se pystyi ottamaan ennennäkemättömän tarkkoja kuvia kaukaisista kohteista. Tämän ansiosta siitä tuli yksi tähtitieteen tärkeimpiä havaintovälineistä.

25.12.2021 laukaistiin Hubblen seuraaja eli James Webb -avaruusteleskooppi, joka matkasi Lagrangen L2-pisteeseen onnistuneesti. Kun Hubble mullisti tähtitiedettä 30-vuotta sitten, niin James Webb vei tähtitieteen toiselle tasolle. Hubble näki syvälle avaruuteen, mutta James Webb näkee vieläkin syvemmälle, melkein alkuräjähdykseen asti.

Katso: Hubblen ja James Webbin kuvat samasta kohteesta.

Vaikka James Webb -avaruusteleskooppi on vasta alkusuoralla, niin on se ottanut mullistavia kuvia. Kuten Kärrynpyörägalaksi.

TULEEKO RAJA VASTAAN?
James Webb pystyy näkemään noin 13,8 miljardin valovuoden päähän eli mitä tapahtui 13,8 miljardia vuotta sitten.

Valovuosi on hieman hämmentävä käsite, vuosi on aika, mutta sillä mitataan matkaa. Valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä eli yksi valovuosi on kilometreinä sen verran. Jos 13,8 miljardia valovuotta muutetaan kilometreiksi, niin minulta loppuu kyllä matematiikan tuntemus siihen. Ammattilaiset puhuvat parsekeista, 1 parsek on 3,2616 valovuotta.

Avaruusteleskoopit eivät siis näe nykyisyyttä, vaan menneisyyteen, ovat siis aikakoneita. Valo kulkee Auringosta Maahan noin 8:20 minuuttia, katsoessamme aurinkoon (ei kannata paljain silmin), niin näemme menneisyyteen. Jos Aurinko räjähtää, niin (ainakin teoriassa) näemme räjähdyksen 8:20 minuuttia myöhemmin. Mikäli nyt oikein järkeilen, niin näemme, kun Aurinko räjähtää, X ajan päästä shokkiaalto saavuttaa Maan ja pyyhkäisee sen mennessään.

Jos näkisimme kaiken alkuun eli noin 14 miljardin valovuoden päähän, mitä näkisimme? Onko vastassa kuin valoseinä, jota ei voi läpäistä. Entäpä, jos 14 miljardia valovuotta onkin vain maailmankaikkeuden horisontti, jatkuu, mutta emme näe sitä. Avaruudessa pallo on suosittu muoto, joten maailmankaikkeuskin voi olla vähintään kaareva, jolloin silläkin olisi horisontti.

Huom. Suomesta ei voi kiikaroida Australiaan, vaikka kuinka zoomaisi - nyt emme ole litteässä maassa.

Usein mielletään, että maailmankaikkeus on laajeneva pallo ja ihminen haluaa ajatella olevansa sen keskustassa. Mutta entäpä, jos Maa onkin lähellä maailmankaikkeuden "sisäpintaa" ja olemme syrjässä kaikesta (keskustasta).

Jos raja tulee vastaan, mitä me sitten ajattelemme?

10 kommenttia:

  1. Luin ja katsoin päivän lehden ja ihailin
    Galaksintanssi juurikin infrapunaisen ansiosta violetti.

    Maailmankaikkeus kyllä menee että aivotoiminta error.
    Hyvinkin voidaan kokea sama kohtalo kuin dinosaurukset hävisivät maapallolta 66 miljoonaa vuotta sitten, kun asteroidi törmäsi maapalloon.

    Se ei kuitenkaan ollut maailmanhistorian tuhoisin sukupuuttoaalto. Todellisen tuhon maapallon eliöstö koki jo ennen dinosauruksia, noin 252 miljoonaa vuotta sitten.
    Aivotoiminta errror.
    Kyseessä oli permikauden lopun massasukupuutto, jossa tuhoutui arvioiden mukaan yli 90 prosenttia kaikista lajeista.
    Permikauden hävitys ei johtunut kuitenkaan asteroidin törmäyksestä, vaan sen saivat aikaan maapallon omat voimat.

    Massasukupuuttoa kohtiko. Kehitys kehittyy ja kaivaa maata altamme.
    Voimme myös olla ystävällisiä uffoja kohtaan!
    Kuljemme ympyrää tai tanssimme, voimme myös olla matkalla kohti mustaa aukkoa ellemme löydä äkkii madonreikää joka johtaa ylläri suoraan sänkyyni.

    VastaaPoista
  2. Jupiter paljastaa yksityiskohtiaan uudessa Webb-teleskoopin kuvassa.

    Nasa julkaisi ääniraidan, jolla kuuluu ääniaaltoja Perseuksen galaksijoukon keskellä sijaitsevasta mustasta aukosta. Kadotukseen joutuneet sielut vaikeroi? Tosin, ääntä on muokattu niin paljon, että onkohan jäljellä mitään alkuperäistä.

    VastaaPoista
  3. On kiva aatella että elämää siellä mustassa aukossa on, kadotettuja sieluja vaikeroimassa, tai sitten uffojen aikaansaamaa.
    Ei kuitenkaan muistuta tyhjän mahan murinaa kuten joku heitti semmoisen komman.

    Laajempi kuva Jupiterista on hieno, en ole aatellutkaan että renkaita on muuallakin.
    Disneyllä on paljon planeetta-aiheisia dokkareita juuri katselulistalla on Pluto.
    Taisi telkastakin tulla päivä Marsissa. Ei ollut aikaa katsoa silloin mutta Disneyltä sekin löytyi, onhan Disneyllä national geographic.

    VastaaPoista
  4. Webb teki historian ensimmäisen havainnon hiilidioksidista eksoplaneetan kaasukehässä.

    Auringon pintaan on muodostunut Maan kokoinen auringonpilkku, joka osoittaa suoraan meitä kohti.

    VastaaPoista
  5. James Webb ja Hubble ottivat yhden upeimmista avaruuskuvista.

    James Webb -avaruusteleskooppi kuvasi lähes täydellisen ”Einsteinin renkaan”.

    Taivaalle ilmestyi sateenkaaren värinen ”huivipilvi”.

    VastaaPoista
  6. Webb-teleskooppi valokuvasi ensimmäisen eksoplaneettansa.

    Harvinainen rakenne kaksoistähden ympäriltä tallentui kuvaan.

    VastaaPoista
  7. Tutkijat Hollannissa ovat kehittäneet sensorin, joka on huippuherkkä kaukoinfrapunan alueella.

    VastaaPoista
  8. Webb-teleskooppi nappasi terävän kuvan Neptunuksesta.

    VastaaPoista