keskiviikko 3. elokuuta 2022

James Webb- ja Hubble-avaruusteleskoopit

Tuleeko raja vastaan?

Hubble-avaruusteleskooppi laukaistiin kiertoradalleen 24.4.1990, se pystyi ottamaan ennennäkemättömän tarkkoja kuvia kaukaisista kohteista. Tämän ansiosta siitä tuli yksi tähtitieteen tärkeimpiä havaintovälineistä.

25.12.2021 laukaistiin Hubblen seuraaja eli James Webb -avaruusteleskooppi, joka matkasi Lagrangen L2-pisteeseen onnistuneesti. Kun Hubble mullisti tähtitiedettä 30-vuotta sitten, niin James Webb vei tähtitieteen toiselle tasolle. Hubble näki syvälle avaruuteen, mutta James Webb näkee vieläkin syvemmälle, melkein alkuräjähdykseen asti.

Katso: Hubblen ja James Webbin kuvat samasta kohteesta.

Vaikka James Webb -avaruusteleskooppi on vasta alkusuoralla, niin on se ottanut mullistavia kuvia. Kuten Kärrynpyörägalaksi.

TULEEKO RAJA VASTAAN?
James Webb pystyy näkemään noin 13,8 miljardin valovuoden päähän eli mitä tapahtui 13,8 miljardia vuotta sitten.

Valovuosi on hieman hämmentävä käsite, vuosi on aika, mutta sillä mitataan matkaa. Valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä eli yksi valovuosi on kilometreinä sen verran. Jos 13,8 miljardia valovuotta muutetaan kilometreiksi, niin minulta loppuu kyllä matematiikan tuntemus siihen. Ammattilaiset puhuvat parsekeista, 1 parsek on 3,2616 valovuotta.

Avaruusteleskoopit eivät siis näe nykyisyyttä, vaan menneisyyteen, ovat siis aikakoneita. Valo kulkee Auringosta Maahan noin 8:20 minuuttia, katsoessamme aurinkoon (ei kannata paljain silmin), niin näemme menneisyyteen. Jos Aurinko räjähtää, niin (ainakin teoriassa) näemme räjähdyksen 8:20 minuuttia myöhemmin. Mikäli nyt oikein järkeilen, niin näemme, kun Aurinko räjähtää, X ajan päästä shokkiaalto saavuttaa Maan ja pyyhkäisee sen mennessään.

Jos näkisimme kaiken alkuun eli noin 14 miljardin valovuoden päähän, mitä näkisimme? Onko vastassa kuin valoseinä, jota ei voi läpäistä. Entäpä, jos 14 miljardia valovuotta onkin vain maailmankaikkeuden horisontti, jatkuu, mutta emme näe sitä. Avaruudessa pallo on suosittu muoto, joten maailmankaikkeuskin voi olla vähintään kaareva, jolloin silläkin olisi horisontti.

Huom. Suomesta ei voi kiikaroida Australiaan, vaikka kuinka zoomaisi - nyt emme ole litteässä maassa.

Usein mielletään, että maailmankaikkeus on laajeneva pallo ja ihminen haluaa ajatella olevansa sen keskustassa. Mutta entäpä, jos Maa onkin lähellä maailmankaikkeuden "sisäpintaa" ja olemme syrjässä kaikesta (keskustasta).

Jos raja tulee vastaan, mitä me sitten ajattelemme?

43 kommenttia:

  1. Luin ja katsoin päivän lehden ja ihailin
    Galaksintanssi juurikin infrapunaisen ansiosta violetti.

    Maailmankaikkeus kyllä menee että aivotoiminta error.
    Hyvinkin voidaan kokea sama kohtalo kuin dinosaurukset hävisivät maapallolta 66 miljoonaa vuotta sitten, kun asteroidi törmäsi maapalloon.

    Se ei kuitenkaan ollut maailmanhistorian tuhoisin sukupuuttoaalto. Todellisen tuhon maapallon eliöstö koki jo ennen dinosauruksia, noin 252 miljoonaa vuotta sitten.
    Aivotoiminta errror.
    Kyseessä oli permikauden lopun massasukupuutto, jossa tuhoutui arvioiden mukaan yli 90 prosenttia kaikista lajeista.
    Permikauden hävitys ei johtunut kuitenkaan asteroidin törmäyksestä, vaan sen saivat aikaan maapallon omat voimat.

    Massasukupuuttoa kohtiko. Kehitys kehittyy ja kaivaa maata altamme.
    Voimme myös olla ystävällisiä uffoja kohtaan!
    Kuljemme ympyrää tai tanssimme, voimme myös olla matkalla kohti mustaa aukkoa ellemme löydä äkkii madonreikää joka johtaa ylläri suoraan sänkyyni.

    VastaaPoista
  2. Jupiter paljastaa yksityiskohtiaan uudessa Webb-teleskoopin kuvassa.

    Nasa julkaisi ääniraidan, jolla kuuluu ääniaaltoja Perseuksen galaksijoukon keskellä sijaitsevasta mustasta aukosta. Kadotukseen joutuneet sielut vaikeroi? Tosin, ääntä on muokattu niin paljon, että onkohan jäljellä mitään alkuperäistä.

    VastaaPoista
  3. On kiva aatella että elämää siellä mustassa aukossa on, kadotettuja sieluja vaikeroimassa, tai sitten uffojen aikaansaamaa.
    Ei kuitenkaan muistuta tyhjän mahan murinaa kuten joku heitti semmoisen komman.

    Laajempi kuva Jupiterista on hieno, en ole aatellutkaan että renkaita on muuallakin.
    Disneyllä on paljon planeetta-aiheisia dokkareita juuri katselulistalla on Pluto.
    Taisi telkastakin tulla päivä Marsissa. Ei ollut aikaa katsoa silloin mutta Disneyltä sekin löytyi, onhan Disneyllä national geographic.

    VastaaPoista
  4. Webb teki historian ensimmäisen havainnon hiilidioksidista eksoplaneetan kaasukehässä.

    Auringon pintaan on muodostunut Maan kokoinen auringonpilkku, joka osoittaa suoraan meitä kohti.

    VastaaPoista
  5. James Webb ja Hubble ottivat yhden upeimmista avaruuskuvista.

    James Webb -avaruusteleskooppi kuvasi lähes täydellisen ”Einsteinin renkaan”.

    Taivaalle ilmestyi sateenkaaren värinen ”huivipilvi”.

    VastaaPoista
  6. Webb-teleskooppi valokuvasi ensimmäisen eksoplaneettansa.

    Harvinainen rakenne kaksoistähden ympäriltä tallentui kuvaan.

    VastaaPoista
  7. Tutkijat Hollannissa ovat kehittäneet sensorin, joka on huippuherkkä kaukoinfrapunan alueella.

    VastaaPoista
  8. Webb-teleskooppi nappasi terävän kuvan Neptunuksesta.

    VastaaPoista
  9. Webb-avaruusteleskooppi kuvasi kuuluisat Luomisen pilarit.

    VastaaPoista
  10. Avaruus­teleskooppi Webb löysi vanhimman tunnetun galaksin.

    VastaaPoista
  11. Tähtitieteilijät löysivät kaksi Maan kaltaista eksoplaneettaa vuorokauden välein.

    VastaaPoista
  12. Menikö kosmologiset mallit pirstaleiksi?
    James Webb -teleskooppi löysi syvästä avaruudesta galakseja, joita ei tieteen mukaan pitäisi olla olemassa.

    VastaaPoista
  13. Niin linkkikoneelle olisi ollut käyttöä:P
    Huikeaa sanon, tervetuloa sinne syvään avaruuteen, siellä ne bileet on.

    Mistä nämä kuut tulee kilpajuoksu Saturnus 146 yes, raviolit kiertoon, ja 95 kuuta naapurilla.

    VastaaPoista
  14. Tutkijaryhmä väittää saaneensa vihiä tieteelle tuntemattomista ”pimeistä tähdistä”.

    VastaaPoista
  15. James Webb -teleskooppi löysi galaksin aikojen alusta.

    VastaaPoista
  16. Tähtitieteilijät sanovat löytäneensä maailmankaikkeuden kirkkaimman kohteen.

    VastaaPoista
  17. Massiivinen galaksi sai tarvitsemansa tukirangan jo universumin ensimmäisen vuosimiljardin kaaoksessa. Havainto ei istu malleihin pimeän aineen käytöksestä.

    VastaaPoista
  18. Kotigalaksissamme on miljardeja eksoplaneettoja, joista jopa 300 miljoonaa voi olla elämälle suotuisia.

    VastaaPoista
  19. HS: Webb havaitsi K2-18b:n kaasukehästä suuria määriä vetyä ja hiilidioksidia, mutta vain vähän ammoniakkia. Sitä pitäisi esiintyä vetyisissä kaasukehissä, ellei se ole liuennut veteen.

    Tähtitieteilijöiden mukaan K2-18b voikin olla niin sanottu hyseaaninen (paksu vetypitoinen kaasukehä) planeetta, jonka pinta on valtameren peitossa. Ja siellä missä on vettä, on myös elämää.

    Kyllä on pimeää ainetta, mutta löytyykö se hiivasta. Pimeää ainetta on 85 prosenttia universumin aineesta.
    Pimeä aine ympäröi galakseja pallona. Galaksit ovat kuin kolikoita pimeän aineen jalkapallon sisällä.

    Kuulaskeutuja Odysseus on todennäköisesti kaatunut kyljelleen rikkoutuneen laskutelineen takia.
    Odysseus kuljettaa mm. Nasan tarvikkeita ja instrumentteja Kuuhun.
    Lisää roskaa siis.

    Kyseessä on Nasan uusi hanke, jonka myötä se on delegoimassa avaruuteen suuntaavaa rahtitoimintaa yksityiselle sektorille.

    Alus on pystyasennossa ja lähettää dataa Kuusta.
    Ristiriitaista infoa.
    Pystyssä vai kaatunut.

    VastaaPoista
  20. James Webb -teleskoopin kuvat saivat alkuräjähdysteorian kannatuksen huojumaan.

    VastaaPoista
  21. 19. joulukuuta 2024 tapahtunut Yhdysvaltain ilmavoimien sääsatelliitin "pirstoutuminen" toi kiertoradalle 50 uutta avaruusromua. Maapalloa kiertää nyt yli 30 000 avaruusromua, mikä aiheuttaa suuria riskejä Kesslerin oireyhtymälle
    Nimetty amerikkalaisen astrofyysikon Donald Kesslerin mukaan - joka varoitti ensimmäisen kerran sen riskeistä vuonna 1978 - Kesslerin oireyhtymä kuvaa pohjimmiltaan "avaruusromun" ketjureaktiota, jossa kiertoradalla toisiinsa törmäävät laitteistot aiheuttavat karkaavaa tuhoa.

    Vaikka vain 650 suurta törmäysonnettomuutta on raportoitu vuoden 1957 jälkeen, "viimeisten neljän vuoden aikana laukaisemiemme esineiden määrä avaruudessa on kasvanut eksponentiaalisesti", planeettatutkija Vishnu Reddyn mukaan.

    "Olemme menossa kohti tilannetta, jota aina pelkäämme", Reddy varoitti.

    Ellemme tee jotain, olemme välittömässä vaarassa tehdä kokonaisen osan maapallostamme käyttökelvottomaksi, joten hihhuu.

    Avaruuslaukaisujen tiheys on noussut räjähdysmäisesti tällä vuosikymmenellä, mikä johtuu yksityisten avaruusyritysten noususta ja uudesta kilpailusta kuuhun, ja keskimäärin 82 laukaisua vuosittain vuosina 2008–2017 nousee 133 laukaisuun vuodessa vuodesta 2018 eteenpäin. Musk musk musk.

    Tällä hetkellä matalalla kiertoradalla (LEO) annetaan päivittäin noin 1 000 törmäysvaroitusta, jotka varoittavat televiestintää, hallituksia, tutkijoita ja muita laitteistoihin kohdistuvista riskeistä.

    Kriittiset järjestelmät, mukaan lukien National Oceanic and Atmospheric Administrationin (NOAA) säätä seuraavat GOES-satelliitit, Pentagonin vakoilualustat, DirectTV ja SiriusXM-satelliittiradio, toimivat kaikki GEO: ssa noin 22 236 mailin päässä avaruudessa.

    "Vaarallisin paikka, jossa tämä [Kesslerin oireyhtymän tapahtuma] voisi tapahtua, on GEO", Reddy kertoi CNN: lle. "Koska meillä ei ole mitään keinoa puhdistaa sitä nopeasti."

    Entinen NASAn fyysikko Sierra Solter-Hunt on varoittanut, että Elon Muskin Starlinkin kaltaiset halvat satelliittien "megakonstellaatiot" voivat häiritä maapallon magnetosfääriä - altistaen kaiken elämän tappaville kosmisille säteille. Hän on vaatinut lisää tutkimuksia "metallipölyn kertymisestä avaruusteollisuudesta" Musk musk musk.

    "Jos Kesslerin syndrooma alkaa tapahtua ja alamme nähdä eräänlaista törmäysten sarjaa, näemme sen ensin pienimmissä rakeissa", avaruusplasmafyysikko David Malaspina kertoi tämän joulukuun AGU-kokouksessa DC: ssä.

    "Nämä ovat kanarialintumme hiilikaivoksessa", Coloradon yliopiston apulaisprofessori Malaspina neuvoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta maapallon ympärille muodostuu romurengas tai metallinen minikuu.

      Poista
  22. Miten ton romurenkaan läpi pääsee pierukaan kohta?
    Onneksi uffoja on jo siellä ja täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitetaan suuri magneettipallo kiertämään Maata.

      Poista
  23. Avaruus­teleskooppi Webb kuvasi ”jouluvalot”.

    VastaaPoista
  24. Ja mieleeni tulikin Etana omalla discollaan hyi helvata!

    Mielenkiintoinen tuo suurin rakenne, niin sinne mahtuu ties mitä.

    VastaaPoista
  25. Tiedemies antaa hyytävän päivityksen "kaupunkia tuhoavasta" asteroidista, joka on matkalla kohti Maata - ja varoittaa, että NASA on jättänyt liian myöhäiseksi kääntää sen.
    Mutta äskettäin löydetty avaruuskivi, nimeltään 2024 YR4, on todella törmäyskurssilla Maan kanssa.
    Jos näin tapahtuu, se aiheuttaisi laajaa vahinkoa asutulle alueelle.

    Viime viikolla tutkijat päivittivät riskin, että 2024 YR4 osuu maapalloon, arvoon 1/43 (2,3 prosenttia), ja vaikutuspäivä on 22. joulukuuta 2032.
    Vasta viime vuoden lopussa löydetty 2024 YR4 on halkaisijaltaan jossain 130–300 jalan (40–90 metrin) välillä – niin todennäköisesti suurempi kuin Vapaudenpatsas.

    Lontoossa asuva vulkanologi ja kirjailija Robin George Andrews huomauttaa, että meillä "on alle kahdeksan vuotta aikaa käsitellä sitä".
    "Tarvitset vähintään 10 vuotta rakentaaksesi, suunnitellaksesi ja toteuttaaksesi asteroidien taipumistehtävän", hän sanoi.

    "Meillä ei ole paljon aikaa. Eikä meillä ole vielä tarpeeksi tietoa tästä nopeasti hiipuvasta asteroidista, jotta voisimme kunnolla informoida planeettamme puolustuspäätöksiä."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseäni näissä uutisissa tympii se kun luodaan tunnelma, että olisi suurikin vaara, kun 97 % todennäköisyydellä se menee ohi. Tällaisia pelkouutisia tulisi tehdä, jos osumatarkkuus olisi edes 50 %.

      Poista
  26. Voisi kuvitella että möhköle on suuren suuri eikä pieni joka tuhoaisi pienen kaupungin. Näitä uutisia tarvitaan jotta pölyt pöllähtäisi.

    VastaaPoista

  27. Kuka pelastaa Maan? Kiina ja USA kisaavat siitä, kumpi onnistuu torjumaan meitä lähestyvän asteroidin
    Tällä hetkellä Nasa on johdossa.
    Tuorein Nasan arvio on, että kun asteroidi seuraavan kerran ohittaa Maan vuonna 2032, se törmää meihin 2,2 prosentin todennäköisyydellä.

    No eihän 40-100m se riitä dinojen joukkosukupuuton tapaista, mutta toki jos putoo mereen se on jäätäviä tsunameita, historiasta piisaa Tungusta 1908 ja seuraukset ovat dramaattisia jos putoisi asutusalueelle, tämä jos putoaa maahan sen on sanottu vastaisi tuhovoimaltaan noin viittäsataa Hiroshimaan pudotettua ydinpommia. Varsinaisia Little Boys.
    Aihe on tapetilla ja turha itkeä kun kusi on pöksyissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nasa on nostanut 2024 YR -asteroidin törmäyksen todennäköisyyttä korkeimmalle tasolle koskaan. Jopa 3,1 % mahdollisuus eli 96,9 % ei törmää.

      Poista
    2. Ensin asteroidin pelättiin iskevän Maahan. Nyt se voikin törmätä Kuuhun.

      Poista
  28. Kappas petterillä on kaksikin tubetusta aiheesta.

    Muropaketti kertoo Euroopan avaruusjärjestön Euclid-avaruusteleskooppi on kuvannut avaruudesta harvinaisen ja lähes täydellisen Einsteinin renkaan, joka osoittaa, kuinka galaksien painovoima vääristää aika-avaruutta.

    Yksi yllättävimmistä seikoista löydössä on, että NGC 6505 on tunnettu jo vuodesta 1884, mutta Einsteinin rengasta ei ole havaittu aiemmin. Tämä osoittaa Euclid-teleskoopin poikkeuksellisen tarkat havaintokyvyt. ESA:n Euclid-projektin tutkijaValeria Pettorino toteaa tiedotteessa, että teleskooppi löytää uusia ilmiöitä jopa alueilla, joiden ajateltiin olevan hyvin tunnettuja.

    NGC 6505:n tapauksessa tutkijat arvioivat, että sen massasta noin 11 prosenttia koostuu pimeästä aineesta. Tämä on verrattain pieni osuus ottaen huomioon sen, että pimeän aineen uskotaan muodostavan suurimman osan maailmankaikkeuden massasta.

    VastaaPoista
  29. Tähtitieteilijän villi teoria:
    Maailmankaikkeus saattaa olla mustan aukon sisällä.

    Tuo kyllä selittäisi ainakin jotenkin, kuinka maailmankaikkeus syntyi "ei-mihinkään" ja kuinka se voi kasvaa koko ajan. Myöskin maailmankaikkeuden ulkopuolinen "tila" selittyy.

    VastaaPoista