Näyttelijöitä pilvin pimein
Vuonna 2017 kirjoitin TV-viihteen historiaa ja sen pienet piirit ja vuonna 2025 kirjoitin Suuri elokuva-analyysi. Tällä kertaa syvennyn suomalaisiin näyttelijäsukuihin.
Eräänä päivänä huomasin, että suomalaisissa TV-sarjoissa ja elokuvissa pyörii paljon muutamien näyttelijäsukujen jäseniä. Jos vanhemmat ovat näyttelijöitä, niin suurella todennäköisyydellä lapsetkin päätyvät jollain tavalla samalle alelle. Rupesin paremmin tutkimaan aihetta ja vastaan tuli mielenkiintoisiakin kuvioita. Näyttelijäsuvut ovat hallinneet TV-ruutua (ensin elokuva-teattereita) 1930-luvulta aina jopa 2020-luvulle asti. Alla on otettu tarkasteluun viisi näyttelijäsukua, joiden haaroista ja lonkeroista riittää jo paljon kerrottavaa sekä ne ovat näkyvä osa TV-ohjelmien historiaa.
Sukupuut eivät välttämättä ole täydelliset, henkilöitä voi puuttua, koska olen kerännyt tiedot lähinnä internetistä, enkä ole sen tarkemmin tutkinut sukuja. Joidenkin kohdalla en välttämättä ole ottanut huomioon kaikkia puolisoita, jos heillä ei ole ollut yhteisiä lapsia. Mutta sukupuissa on kumminkin hyvin tietoa.
Palon sukupuu alkaa tietenkin Tauno Palosta (s. 1908 k. 1982), hän oli näyttelijä ja laulaja. Tauno Palo oli mukana yli 60 elokuvassa, useimmiten pääosassa. Kaikkiaan Tauno Palo levytti 85 kappaletta. Vuoteen 1932 asti Taunon sukunimi oli Brännäs, jolloin sukuninimi muuttui Paloniemeksi. Vuonna 1936 Paloniemi lyhentyi Paloksi, jonka jälkeen tunsimme hänet Tauno Palona.
Tauno Palon naiskuviot olivat enemmän tai vähemmän sekavat. Hänen ensimmäinen vaimo oli Sylvi Sakki (s. 1911 k. 1987), heille syntyi pojat Pertti (s. 1934 k. 2010) ja Martti (s. 1943 k. 2009), joista kummastakin tuli näyttelijöitä. Tauno ja Sylvi olivat avioliitossa vuosina 1934-1962, mutta se avioliitto ei ollut kovin kestävä, ainakaan Taunon suhteen.
Näyttelijä Kyllikki Väre (s. 1912 k. 1951) oli mennyt avioliittoon vuonna 1938 Unto Salmisen (s. 1910 k. 1972) kanssa, joka oli myöskin näyttelijä. Kyllikki Väre päätyi (vaiettuun) pikaromanssiin 1930-1940-lukujen taitteessa Tauno Palon kanssa, jonka johdosta syntyi Esko Salminen (s. 1940) vuoden 1940 syksyllä. Näin Esko Salmisen biologinen isä on Tauno Palo, mutta Esko Salminen pitää Unto Salmista isänään, joka kasvatti hänet ja jonka sukunimen Esko sai. Esko Salmisestakin tuli näyttelijä.
Tauno ja Sylvikin pysyivät avioliitossa ja vuonna 1943 heille syntyi Martti-poika, mutta 1940-luvun lopulla Tauno Palo aloitti romanttisen suhteen Kirsti Ortolan (s. 1924 k. 1993) kanssa. Vaikka Taunon ja Sylvin avioliitto kesti vuoteen 1962 asti, niin monia vuosia avioliitto taisi olla vain muodollinen. Kirsti Ortola sai vuonna 1954 pojan, jonka isä oli Tauno Palo. Kirstin ja Taunon poika sai nimekseen Jukka-Pekka Palo (s. 1954), hänestäkin tuli aikuisena näyttelijä. Vuonna 1962 Sylvin ja Taunon muodollinen avioliitto päättyi ja Tauno solmi avioliiton Kirstin kanssa - Kirsti Ortola oli Tauno Palon toinen virallinen vaimo.
Taunon ja Sylvin Martti-pojasta en kovin helposti saanut muuta irti kuin, että hänellä oli neljä lasta. Pertti "Pepe" Palosta on saatavilla enemmän tietoa. 1950-luvun lopulla Pertti Palo löysi vaimokseen Ritva Valkaman (s. 1932 k. 2020).
Näyttelijä Ritva Valkama kuului myös näyttelijäsukuun, hänen isänsä oli näyttelijä Reino Valkama (s. 1906 k. 1962) ja äiti oli näyttelijä sekä laulaja Irja Nissinen (s. 1904 k. 1978).
Vuonna 1979 alkanut Parempi myöhään... -televisiosarja teki Ritva Valkamasta koko kansan suosikin. Ohjelmassa oli mukana myös Jukka-Pekka Palo. Lehtitietojen mukaan, lapsena Jukka-Pekka Palo viihtyi paljon Pertin ja Ritvan luona.
Pertti "Pepe" Palo ja Ritva Valkama saivat kolme tytärtä, joista kaksi on päätynyt näyttelijäksi, Sanna-Kaisa ja Maiju. Riitta-Mari asuu Yhdysvalloissa.
Jussi Parviaisen (s. 1955) toinen vaimo oli Sanna-Kaisa Palo (s. 1960), he olivat yhdessä vuosina 1985-1989.
Näyttelijä Riitta Havukainen (s. 1955) ei niinkään liity näihin sukuihin, mutta hänen kautta saadaan mielenkiintoinen aasinsilta.
Jussi Parviainen oli avioliitossa Riitta Havukaisen kanssa vuosina 1979-1981. 1990-luvun alussa Riitta Havukainen päätyi avoliittoon näyttelijä Eppu Salmisen (s. 1965) kanssa 17 vuodeksi, heidän tiet erosivat vuonna 2010.
Eppu Salmisen äiti on näyttelijä Kaarina Turunen (s. 1943) ja isä juontaja Reijo Salminen (s. 1945). Eppu Salmisen sisko on stand up-koomikko Krisse Salminen (s. 1976).
1980-luvulla Eppu Salminen oli hetken yhdessä näyttelijä Minna Turusen (s. 1969) kanssa, heille syntyi poika nimeltään Roope Salminen (s. 1989). Roopesta tuli tunnettu laulaja ja näyttelijä. Roopella on ollut huonot välit äitiinsä Minnaan. Kun Roope oli 4-vuotias, niin kuvioihin ilmestyi Riitta Havukainen, jota Roope pitää kasvattiäitinään.
1980-luvulla Riitta Havukainen tuli tunnetuksi Fakta homma -sarjasta ja 2020-luvulla hänet on nähty Paratiisi-sarjassa.
Jussi Parviaisen ja Sanna-Kaisa Palon avioliitto kesti muutaman vuoden, niinä vuosina he saivat kaksi lasta, Emmi Parviainen (s. 1985) ja Onni Parviainen (s. 1988).
Tauno Palon ja Kirsti Ortolan poika Jukka-Pekka Palo löysi vaimokseen teatteripukusuunnittelijan Riitta Anttosen (s. 1955). He saivat kaksi lasta. Olga Palo (s. 1985) ja Amanda Palo (s. 1989). Olga on käsikirjoittaja ja Amanda on näyttelijä.
Tauno Palon ja Kyllikki Väreen vaietusta pikaromanssista syntyneellä Esko Salmisellakin on ollut hieman monimutkaiset naiskuviot. Parikymppinen Esko Salminen oli 1960-luvun alussa avioliitossa näyttelijä Rose-Marie Prechtin (s. 1938 k. 2000) kanssa vuoden.
Vuonna 1968 Rose-Marie Precht päätyi avioliittoon näyttelijä Heikki Kinnusen (s. 1946) kanssa. He saivat pojan, Santeri Kinnunen (s. 1969), josta tuli myöskin näyttelijä. 1990-luvulla Santeri Kinnunen oli mukana Vintiöt-sketsisarjassa.
Rose-Marien ja Heikin avioliitto kesti 16 vuotta. Vuonna 1986 Heikki Kinnunen avioitui näyttelijän Satu Silvon (s. 1962) kanssa. Heikki ja Satu saivat kaksi lasta, Paavo Kinnunen (s. 1987) ja Vilma Kinnunen (s. 1988) - kummatkin ovat näyttelijöitä.
Heikki Kinnusen ja Satu Silvon avio-onni päättyi vuonna 2002.
1960-luvulla Rose-Marie Prechtin jälkeen Esko Salminen seurusteli 15 vuotta itseään vanhemman teatteridiiva Kyllikki Forssellin (s. 1925 k. 2019) kanssa. Heistä tuli kohujulkkiksia.
1960-luvun lopulla Esko Salminen törmäsi lapsuusajan tuttavaan, näyttelijä Heidi Krohn (s. 1934). Heidi oli Eskoa kuusi vuotta vanhempi ja he olivat asuneet samassa talossa. 6-vuotias Heidi oli työntänyt vaunuissa Esko-vauvaa. 30 vuotta myöhemmin, 1960-1970-lukujen taitteessa Esko Salminen ja Heidi Krohn päätyivät avoliittoon 11 vuodeksi (1970-1981). Vuonna 1972 heille syntyi poika Kristo Salminen (s. 1972), hänestäkin tuli näyttelijä.
Heidi Krohn oli 1950-luvulla Suomen suosituimpia naisnäyttelijöitä. Vuonna 1960 Heidi Krohn tapasi komean ja miellyttävän miehen, näyttelijä Stig Fransman (s. 1934 k. 2022), he menivät avioliittoon. Heille syntyi nopeasti kaksi tytärtä, Sanna Fransman (s. 1960) ja Minna Lavikainen (s. 1961 k. 2016). Lapsien syntymän jälkeen, Stig Fransman jätti Heidin toisen naisen takia, Heidi jäi yksin kahden pienen lapsen kanssa.
Heidille kävi samalla tavalla kuin Eskolle, heillä kummallakin avioliitto päättyi lyhyeen 1960-luvun alussa.
Heidin Sanna-tyttärestä tuli näyttelijä ja päätyi avioliittoon näyttelijä Kari Väänäsen (s. 1953) kanssa vuosiksi 1980-1992. Heille syntyi poika, Konsta Väänänen (s. 1983), josta tuli näyttelijä.
Kun avoliitto Heidi Krohnin kanssa päättyi, niin Esko Salminen löysi tanssija Riikka Korppi-Tommolan (s. 1960). Riikka oli Eskoa 20 vuotta nuorempi, he olivat avioliitossa vuosina 1983-1989. Esko ja Riikka saivat tyttären, Kreeta Salminen (s. 1984), joka päätyi näyttelijäksi.
Riikan jälkeen, vuonna 1989 Esko Salminen alkoi olla Aino Sepon (s. 1958) kanssa, Aino on 18 vuotta Eskoa nuorempi. Esko sai Ainon kanssa tyttären, Sonja Salminen (s. 1991), hänestäkin tuli näyttelijä.
Esko Salmisen biologinen isä on Tauno Palo. Eskon naisseikkaillut ovat samalla tavalla sekavia kuin oli Tauno Palollakin.
Roineen sukupuu alkaa Eero Roineesta (s. 1904 k. 1966) ja Sylvi Rauniosta (s. 1906 k. 2005) - kummatkin olivat näyttelijöitä. Aluksi he asuivat Turussa, jossa heille syntyivät Eila Roine (s. 1931 k. 2025) ja Olavi Roine (s. 1935). Kun Eila syntyi, niin Sylvi lopetti näyttelijän uran. Eero-isä loi uraa ja Sylvi-äiti hoiti lapsia. Vuonna 1936 Roineet muuttivat Turusta Tampereelle. Tampereella Roineet saivat lisää lapsia, Liisa Roine (s. 1938) ja Esko Roine (s. 1944). Eila, Liisa ja Esko valitsivat näyttelijän ammatin.
Vuonna 1953 Eila Roine tapasi näyttelijäsukuun kuuluneen Vili Auvisen (s. 1931 k. 1996), heidän häitä vietettiin vuonna 1955. Avioliitto kesti Vilin kuolemaan asti, 41 vuotta. Avioliiton myötä Eilan oikea sukunimi oli Auvinen, mutta Eila Roineena (taiteilijanimi) hänet tunnettiin - normaalia esimerkiksi näyttelijöillä.
Eilan ja Vilin esikoispoika, Tommi Petteri Auvinen, syntyi keväällä 1956, mutta menehtyi syksyllä 1956, eli noin puolivuotta. Heidän toinen poika, Tommi Auvinen syntyi vuonna 1957. Kolmas poika, Janne Auvinen syntyi vuonna 1965. Tommi ja Janne Auvinen päätyivät teatterialalle töihin.
Eila Roineen sisko Liisa Roine (s. 1938) tapasi teatterikoulussa Seppo Mäen (s. 1937), heidän häitä juhlittiin vuonna 1961. Liisa ja Seppo saivat kaksi lasta, Alina (s. 1967) ja Aleksi (s. 1968).
Eilan ja Liisan pikkuveli Esko Roine löysi vaimokseen näyttelijä Marjukka Halttusen (s. 1942), he olivat avioliitossa vuodet 1966-1976. Esko ja Marjukka saivat kaksi lasta, Sami Roine (s. 1967) ja Susanna Roine (s. 1971). Samista tuli muusikko ja Susannasta näyttelijä.
Kari Väänäsen avioliitto Sanna Fransmanin (Heidi Krohnin tytär) kanssa päättyi vuonna 1992, jonka jälkeen Kari Väänänen meni yhteen Susanna Roineen kanssa (17 vuoden ikäero). Susanna Roine sai Kari Väänäsen kanssa kaksostytöt vuonna 1994. 2000-luvun alussa Susanna Roineella paloi käämit Kari Väänäseen.
1980-luvun lopulla Esko Roine avioitui näyttelijä Ritva Jalosen (s. 1958) kanssa. Samoihin aikoihin Marjukka Halttunen löysi puolisokseen näyttelijä Pekka Autiovuoren (s. 1946).
Eila Roineen miehen, Vili Auvisen vanhemmat olivat näyttelijät Vilho Auvinen (s. 1907 k. 1946) ja Hellin Auvinen-Salmi (o.s. Heino) (s. 1911 k. 1997). Vilin sisko oli Hely Auvinen (s. 1933 k. 2024).
Majanlahden sukupuu alkaa Mikko Majanlahdesta (s. 1933 k. 2023) ja Maija-Liisa Sivosesta (s. 1939 k. 2017), he alkoivat seurustella 1950-luvun lopulla teatterikoulun aikana, häitä vietettiin vuonna 1961 - Maija-Liisastakin tuli Majanlahti. Samaan aikaan teatterikoulussa Mikon ja Maija-Liisan kanssa olivat muun muassa Liisa Roine, Seppo Mäki ja Esko Salminen (silloin koulun nuorin oppilas) sekä Rose-Marie Precht.
Mikko ja Maija-Liisa Majanlahti saivat kaksi lasta, Sanna Majanlahti (s. 1962) ja Antti Majanlahti (s. 1966 k. 2017) - kummatkin näyttelijöitä. Maija-Liisa kuoli vuoden 2017 alussa ja hänen poikansa Antti Majanlahti kuoli nukkuessaan sydänkohtaukseen syksyllä 2017.
Sanna Majanlahden näyttelijän ura alkoi jo neljä vuotiaana, kun hänet laitettiin kohtaukseen, jossa hän kiisteli nallesta Outi Pasasen kanssa.
Outi Pasasen (s. 1957) isä on Veijo Pasanen (s. 1930 k. 1988) ja äiti Marjatta Pasanen (s. 1933 k. 1988). Marjatta oli Eila Roineen hyvä ystävä.
Veijo Pasanen muistetaan ehkä parhaiten Pikku Kakkosen Sirkuspelle Hermannina. Kun Veijo Pasanen kuoli vuonna 1988, niin sen jälkeen nähtiin vuosina 1992-1995 Oppisopimuspelle Niko, jota näytteli Tommi Auvinen.
Jotkut lähteet osaavat kertoa, että Veijo Pasanen olisi Pertti "Spede" Pasasen (s. 1930 k. 2001) kaukainen sukulainen, 7. polven serkku.
Nuorimmat sukupolvet voivat muistaa Antti Majanlahden Ylellä 2010-luvulla tulleen Uusi päivä -sarjan rehtorina.
Pöystien suku ei ollut aivan normaali perhe. Eino Pöysti (s. 1886 k. 1956) oli pankissa töissä ja Sortavalan verotuslautakunnan puheenjohtaja. Verotustoimesta tuli eräänlainen "Pöystien perheyritys", jonka kanslia oli heidän kodissaan. Kanslistina oli Einon vaimo Signe Pöysti.
Signe Pöystin (o.s. Köhler) (s. 1894 k. 1965) äidinkieli oli ruotsi. Perheessä harrastettiin kulttuuria sekä luonnossa ja vesillä liikkumista. Signen varoilla ostivat kesäasunnon Sortavalan Haavuksen saaresta, jossa viettivät paljon aikaa. Einon ja Signen tyttäret, Ruth (s. 1918 k. 2005) sekä Iris (s. 1921 k. 2009) ovat syntyneet Porissa, josta Signekin oli lähtöisin. Lasse on syntynyt Sortavalassa, isänsä synnyinseuduilla. Talvisodan ajan perhe sinnitteli Sortavalassa, mutta talvisodan päätyttyä kaupungin asukkaille annettiin kolme vuorokautta aikaa kerätä kamppeensa ja poistua. Pöystit muuttivat Helsingin Lauttasaareen.
Pöystit olivat kultturellisia ja sivistyneitä sekä kouluja käyneitä. Joten lapsistakin tuli lukeneita ja sivistyneitä. Lasse Pöysti (s. 1927 k. 2019) kasvatettiin sivistyneeksi lapsesta asti. Hän oli jo alle 10-vuotiaana kova esiintymään, laulamaan ja kirjoittamaan. Kielellinen lahjakkuus ei jäänyt epäselväksi. Äidin kautta Lassen toinen kieli oli ruotsi ja myöhemmin hän oppi helposti saksankin.
Helsinkiin muuton jälkeen Lasse Pöysti päätyi 13-14-vuotiaana (eri lähteissä mainitaan eri iät) Suomisen Ollin rooliin. Hänet valittiin 250 hakijan joukosta, Lasse pääsi koekuvauksiin esittämällä oman versionsa Walt Disneyn piirroselokuvasta Lumikki ja seitsemän kääpiötä suoraan Suomen Filmiteollisuuden toimitusjohtajalle Toivo Särkälle. Vaikka Lasse ei ollut enää silloin aivan lapsi, vaan noin 14-vuotias, niin kumminkin hänet valittiin, koska näytti ikäistään nuoremmalta.
Sotien jälkeen Lasse Pöysti meni Helsingin yliopistossa ja kävi luennoilla sen minkä teatterilta ehti. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa ja liikkui sujuvasti sekä suomenkielisissä akateemisissa riennoissa että ruotsinkielisissä älykköpiireissä. Lasse Pöysti päätyi Lilla teaterniin, jossa tapasi Birgitta "Bisse" Ulfssonin (s. 1928 k. 2017), heidän häitä juhlittiin vuonna 1952. Avioliittio kesti vuoteen 1984 asti, mutta siinä välissä sattui ja tapahtui kaikenlaista. He omistivat ja johtivat hetken Lilla teaterniakin.
Lasse ja Birgitta saivat kaksi poikaa, Tom Pöysti (s. 1954) ja Erik Pöysti (s. 1955) - kummatkin päätyivät teatterialalle.
Tom Pöysti muistetaan Vääpeli Körmy -elokuvien vänrikki Nappulana.
Erik Pöysti avioitui vuonna 1980 toimittaja Tua Rannisen kanssa, he saivat kolme lasta, joista ainakin kaksi päätyi näyttelijäksi, Oskar Pöysti (s. 1982) ja Alma Pöysti (s. 1981)
2020-luvulla Alma Pöysti on nähty muun muassa Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuvassa sekä Zaida Bergrothin Tove-elokuvassa.
Lilla Teaternin omisti Vivica Bandler vuodet 1955-1967, jonka jälkeen "Lillan" päätyi Lasse Pöystin ja Birgitta Ulfssonin omistukseen, jonka johtajia he myös olivat. He luopuivat Lillanista vuonna 1974.
Vuonna 2020 Alma Pöysti näytteli Tove Janssonia (s. 1914 k. 2001) Tove-elokuvassa. Elokuvassa selviää, kuinka Tove Janssonin muumit päätyi näytelmäksi Svenska Teaternin vuonna 1949. Alku oli hankalaa, koska muumit olivat silloin vielä uusi ja tuntematon juttu sekä muumit saattoivat olla härskimpiä kuin nykyään.
Huom. Bandlerilla ja Janssonilla oli lyhyt suhde vuonna 1947. Hahmot Tiuhti ja Viuhti viittaavat tähän suhteeseen Janssonin Muumi-kirjoissa. Tällaisten tarinoiden jälkeen Muumi-kirjoja ehkä lukee uudella tyylillä.
Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin Muumi-näytelmä esitettiin Lillanissa vuonna 1958. Tälläkin kertaa Tove Jansson kirjoitti näytelmän ja suunnitteli puvut sekä lavastuksen ja Vivica Bandler ohjasi näytelmän. Lasse Pöysti esitti Muumipeikkoa. Tällöin Muumit olivat jo kaikille tuttuja hahmoja.
1960-1970-lukujen taitteessa televisiossa nähtiin Muumipeikko-sarja, jossa äänenä oli Lasse Pöysti. 1980-luvulla Muumipeikon äänenä on kuultu Tom Pöysti. Vuoden 2026 Muumit-lukumaratonissa mukana oli myös Alma Pöysti.
Tämän jälkeen ymmärtää, että miksi juuri Alma Pöysti on haluttu Tove-elokuvaan. Ja olihan hän esittänyt Tovea jo vuonna 2017 Helsingin Svenska teaternissa. Pöystit ovat ajautuneet muumeiksi ja Janssoneiksi.
SUOMALAISET NÄYTTELIJÄSUVUT ELOKUVISSA JA TELEVISIOSARJOISSA
Kun jätetään Tauno Palon kymmenet elokuvat omaan kastiinsa, niin voidaan sanoa, että muutamat näyttelijäsuvut hallitsivat televisiota 1960-luvulta 1990-luvulle sekä näkee heitä vielä 2000-luvun puolellakin.
Heikki ja Kaija
Heikki ja Kaija on TV-sarja vuosilta 1961–1971. TV-sarjan näyttelijät koottiin pääosin Tampereen Työväen Teatterin (TTT) ammattinäyttelijöistä, tästä syystä tietyt näyttelijäsuvut korostuivat, Roineet, Auviset ja Majanlahdet. Suomessa 1960-luvun alussa televisio oli vielä uusi juttu. Neljä ensimmäistä vuotta sarjaa tehtiin suorana ja se nousi heti suosioon - kun eihän oikein muuta ollut. Vuodesta 1965 lähtien Heikki ja Kaija -jaksoja on säilynyt, koska silloin niitä ruvettiin nauhoittamaan.
Pilke silmäkulmassa ja kieli poskella, voidaan sanoa, että Suomen televisio-ohjelmien historia alkoi tietynlaisella tosi-TV:llä, koska Heikki ja Kaija -sarjan pääosissa oli ihmiset, jotka olivat oikeastikin avioliitossa. Vili Auvinen ja Eila Roine. Eila Roine korosti elämäkerrassaan, että mitään tosi-TV:tä he eivät tehneet. Kyseessä oli käsikirjoitettu sarja, jossa heillä oli roolit.
Kuten muistamme, niin Heidi Krohnilla ja Stig Fransmanilla oli 1960-luvun alussa lyhyt ja karu suhde. Myöhemmin Heidi törmäsi Esko Salmiseen ja he saivat pojan, Kriston.
Vuonna 1965 ensimmäisessä nauhoitetussa jaksossa nähtiin ristiäiset ja ne olivat todelliset, Eila Roineen ja Vili Auvisen Janne-pojan ristiäiset. Tosin, sarjassa Kaijan raskaus kesti 15 kuukautta. Jannen isoveli Tommi vieraili niin ikään Heikissä ja Kaijassa naapurin poikana, mutta Janne jäi sarjaan Heikin ja Kaijan lapseksi. Tällä systeemillä lapsia pystyi hoitamaan työaikanakin, ei tarvinnut lastenhoitajaa.
2010-luvulla Antti Majanlahti nähtiin Ylen Uusi päivä -sarjassa. Minulla meni aikaa tajuta, että kyseessä on sama Antti, joka oli nähty vuonna 1989 Häräntappoase-sarjassa sekä vuonna 1991 Autovaras-sarjassa. Häräntappoase-sarjassa pääroolissa oli Heikki Kinnusen poika Santeri Kinnunen.
Heikki ja Kaija -sarjassa nähtiin myös näyttelijä Reino Kalliolahti (s. 1917 k. 1992). Olen alle kouluikäisenä asunut Kalliolahden naapurissa ja muutamia kertoja vieraillutkin heillä. Mutta enhän minä silloin lapsena tiennyt, että minkälainen kuuluisuus Reino oli, tiesin vain, että joku näyttelijä on.
Rintamäkeläiset
Kun Heikki ja Kaija -sarja päättyi vuonna 1971, niin seuraavana vuonna, 1972 alkoi melkein samoilla naamoilla tehty Rintamäkeläiset -sarja, jota tehtiin vuoteen 1978 asti.
Alun perin sarjaan pyydettiin näyttelijäksi ja henkilöohjaajaksi Vili Auvista, joka kuitenkin kieltäytyi. Auviselle suunnitellun tehtävän otti vastaan Veijo Pasanen, joka sai sarjassa kuin pääroolin. Heikki ja Kaija -sarjassa Veijo Pasanen oli ollut sivuroolissa. Rintamäkeläisissä oli myös Eila Roine, Marjukka Halttunen sekä Mikko ja Maisa-Liisa Majanlahtikin nähtiin. Täytyy myös mainita Ahti Haljala (s. 1924 k. 2005) sekä hänen vaimonsa Helinä Viitanen (s. 1923 k. 2013).
Rintamäkeläisissä vilahtivat myös Reino Kalliolahti, Tenho Saurén (s. 1926 k. 2001), Ilmari Saarelainen (s. 1944) ja Tuire Salenius (s. 1950).
Pertsa ja Kilu -TV-sarja 1970-luvulla
1970-luvulla Vili Auvinen ei lähtenyt Rintamäkeläisiin mukaan, mutta käsikirjoitti ja ohjasi Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoihin perustuvan TV-sarjan. Jälleen mukana oli Tampereen työväen teatterin porukkaa. Pertsana oli Vilin oma poika, Tommi Auvinen. Pertsan siskona oli Marjukka Halttunen. Äitinä oli Eila Roine (Vilin vaimo), isänä nähtiin Ahti Haljala. Vuonna 1973 sarjaan ilmestyi myös Janne Auvinen eli Vilin toinenkin poika.
Kilun äitiä näytteli Heikki ja Kaija -sarjassakin nähty teatteridiiva Sylvi Salonen (s. 1920 k. 2003). Pertsan ja Kilun Väinö-kaveria esitti Juha Kalliolahti, joka on Reino Kalliolahden poika - Reinokin nähtiin kyseisessä TV-sarjassa. Täytyy mainita Erkki Thil (s. 1929 k. 2013), joka oli ollut myös Heikissä ja Kaijassa sekä Rintamäkeläisissäkin. Vili Auvinen sai Pertsaan ja kiluun äitinsäkin, Hellin Auvinen-Salmi. Maija-Liisa Majanlahtinen ja Veijo Pasanen oli saatu mukaan, sekä Tenho Saurén.
Rintamäkeläisiä sekä Pertsaa ja Kilua tehtiin päällekkäin 1970-luvulla. Itse katsoin 2010-luvun lopulla Yle areenasta Heikki ja Kaija -jaksot sekä Rintamäkeläiset -jaksot. Oli mielenkiintoisaa bongata näyttelijöitä nuorina ja tunnistaa heitä.
Tankki täyteen
Cambridgen yliopistosta valmistunut brittiläinen Neil Hardwick (s. 1944) muutti Suomeen vuonna 1969. Nopeasti 1970-luvun aikana hän sai uskottavuutta ja tunnettavuutta Suomessa. Hardwick päätyi tekemään yhteistyötä käsikirjoittaja Jussi Tuomisen (s. 1946) kanssa. 1970-luvun lopulla he loivat Tankki täyteen -sarjan.
Vuoden 1978 syksyllä päättyi Rintamäkeläiset-sarja ja noin 20 vuotta TV-ruutua hallinnoineet konkarinäyttelijät saivat väistyä, kun syksyllä 1978 nähtiin Tankki täyteen -sarjan 1. tuotantokausi. Monet Tankki täyteen -sarjan näyttelijät oltiin voitu nähdä vilahtavan täytehahmoina Rintamäkeläisissä, mutta eivät he olleet suurelle yleisölle kovin tunnettuja, ainoastaan teatteridiiva Sylvi Salonen oli tunnettu näyttelijä. Muille, kuten Tauno Karvoselle (s. 1939 k. 1998), Ilmari Saarelaiselle, Tuire Saleniukselle ja Tenho Saurénille Tankki täyteen -sarja oli ponnahduslauta suureen kuuluisuuteen.
TV-kriitikot haukkuivat Tankki täyteen -sarjan umpisurkeaksi ja että siinä olevien näyttelijöiden maineet kärsivät. Toisin kävi, yleisö piti ja sarjan 2. tuotantokausi nähtiin vuonna 1980.
Reinikainen
Tankki täyteen -sarjan Tenho Saurénin esittämä konstaapeli Reinikainen oli niin suosittu hahmo, että sai vuonna 1982 oman spin-off-sarjansa (Suomen ensimmäisiä) Reinikainen, jonka loivat Hardwick ja Tuominen.
Tenho Saurénin lisäksi sarjassa näytteli Esko Roine, joka oli työtaidottomuuttaan peittelevä ylikomisario Rautakallio, joka usein sanoi "Ei sitä muuten ylikomisarioksi pääsisikään", kun joku kehui häntä. Mauri Kuosmanen (s. 1945 k. 2008) oli suomenruotsalainen konstaapeli Ek ja Antti Seppä (s. 1947) oli poliisiaseman lauleskeleva naistenmies konstaapeli Kataja.
Tuija Vuolle (s. 1942) esitti Aili Hinkkaa, joka oli sosiaalityöntekijä ja Reinikaisen naisystävä. Reinikaisen äiti oli Lempi, jota näytteli Hellin Auvinen-Salmi (eli Vili Auvisen äiti), jonka lapsenlapsikin nähtiin ainakin yhdessä jaksossa, Tommi Auvinen oli vähän huonossa kunnossa oleva varusmies.
Ritva Valkama esiintyi Reinikaisen Tähdet kertovat -jaksossa, jossa nähtiin ehkä Suomen TV-historian pimein kohtaus ja pitkä sellainen. Pimeässä kohtauksessa jopa vinoiltiin TV-katsojille.
“ TV-ruutu on pimeänä ja Ritva Valkama sanoo: Mun on kyllä vähän vaikee kuvitella, että kaks miljoonaa suomalaista tuijottais pimeetä ruutua. Kyllähän ne aika omituisia juttuja joskus kattelee, mutta ei ne nyt ihan niin pimeitä oo. ”
Parhaimmillaan sarja sai 2,4 miljoonaa katsojaa. Silloin televisiossa oli kaksi kanavaa ja ohjelmaa tuli lähinnä iltaisin.
Pikku kakkosen iltasadut ja sirkuspelle Hermanni
Ylen Pikku kakkonen alkoi vuonna 1977. Pikku kakkonen päättyi Lasse Pöystin lukemaan iltasatuun vuosina 1977-1978, jonka jälkeen niitä on näytetty uusintoina. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä pitkäksi aikaa koko kansan satusedän. Ehkä vasta teini-iässä tajusin, että satusetä Lasse Pöysti onkin sama kuin Suomisen Ollin näyttelijä - tajunnan räjäyttävää.
Pikku kakkosessa näytettiin Sirkuspelle Hermannia vuosina 1978-1988. Hermannina esiintyi Heikki ja Kaija sekä Rintamäkeläiset -sarjoista tuttu Veijo Pasanen, mutta sitähän minun sukupolvi ei lapsena tiennyt. Varmaan vasta 2000-luvun puolella tajusin, että Veijo Pasanen oli muutakin kuin Pelle Hermanni. Täytyy vielä mainita Pelle Hermannin ystävä Taikuri Max, jota esitti Mauri Saikkonen (s. 1944 k. 2025). Saikkonen oli nähty Rintamäkeläisissäkin vilahtavan, mutta suurempaa näkyvyyttä hän sai Taikuri Maxina.
Tenho Saurén vieraili Pelle Hermannissa (6. kausi, jakso 9). Vieraili Hermannin luona myös Maija-Liisa Majanlahti, Antti Seppä, Ahti Haljala ja Eila Roine.
Pelle Hermanni kuoli vuonna 1988. Olihan se erikoinen uutinen, kun lapsena sen kuuli.
Sisko ja sen veli
Vuonna 1986 Neil Hardwick käsikirjoitti ja ohjasi Sisko ja sen veli -sarjan, jonka 1. jakso alkaa kuolemalla. Tankki täyteen -sarjasta tutuksi tullut Ilmari Saarelainen huutaa kahvion puhelimeen erilaisia ilmaisuja kuvata kuolema.
Sarjan teemoina näkyvät harvemmin komediassa käytetyt kuolema, seksi ja vammaiset. 3. jakso tunnetaan myös nimellä Vammaiset treffit, jakso on kehuttu ja palkittu.
Sisko ja sen veli -sarjan toista päähahmoa näytteli Tuija Ernamo (s. 1951), Sisko ja sen veli -sarjan kautta hän tuli suuren yleisön tietoisuuteen. Sarjassa nähtiin myös Mauri Kuosmanen, Tommi Auvinen, Ritva Jalonen (Esko Roineen vaimo) ja Anu Hälvä (s. 1964).
Mummo-sarja sekä Tarkkis- ja Kaatis-sarja
Vuosina 1987-1989 nähtiin Pekka Lepikön (s. 1951) käsikirjoittama ja ohjaama Mummo-sarja, jonka pääroolia näytteli Anja Räsänen (s. 1932 k. 2016). Mummon ympärillä pyöri Anna, jota näytteli Maiju Jokinen (s. 1977), joka on Tuija Ernamon tytär. Tuija Ernamollakin oli rooli Mummossa.
Vuonna 1986 nähtiin Pekka Lepikön Tarkkis-sarja, jonka yhtä päähahmoa näytteli Jarno Jokinen (s. 1978), joka nähtiin myös Mummo-sarjan ensimmäisessä jaksossa, mutta Tarkkista voidaan pitää hänen ponnahduslautana.
Tarkkis-sarjassa nähtiin myös Jarnon isä Ahti Jokinen.
Vuonna 1988 Pekka Lepikön Tarkkis-sarja sai jatkoa Kaatis-sarjassa.
Susikoira Roi -TV-sarjat
Raimo O. Niemi (s. 1948) käsikirjoitti ja ohjasi vuonna 1987 ilmestyneen Susikoira Roi -sarjan sekä vuonna 1988 ilmestyneen Susikoira Roi – seikkailu saaristossa -TV-sarjan, ne pohjautuvat kirjailija Jorma Kurvisen (s. 1931 k. 2002) luomaan kirjasarjaan.
Susikoira Roin kanssa seikkaili Tomi, jota näytteli Paavo Westerberg (s. 1973). Tomin äitiä näytteli Marja-Leena Kouki (s. 1945). Marja-Leena Kouki oli naimisissa säveltäjä Toni Edelmannin (s. 1945 k. 2017) kanssa vuodet 1967–1971, heidän poikansa on laulaja ja näyttelijä Samuli Edelmann (s. 1968).
Paavo Westerbergin isä on runoilija Caj Westerberg (s. 1946).
Vuonna 2022 julkaistiin Susikoira Roi -elokuva. Elokuvassa näytteli Paavo Westerbergin poika Elias Westerberg (s. 1995), jonka roolinimi oli Paavo.
Ruusun aika
Vuosina 1990-1991 nähtiin Ruusun aika -sarja, sen oli käsikirjoittanut Raija Oranen (s. 1968). Ruusun ajasta tuli nopeasti TV-ilmiö, joka keräsi lauantai-iltaisin parhaimmillaan 1,6 miljoonaa katsojaa televisioiden ääreen.
Ruusun ajassa oli mukana näyttelijä Paavo Westerberg, joka oli tullut tunnetuksi muutamaa vuotta aiemmin Susikoira Roi -sarjoista, mutta minulla meni hetki tajuta se yhteys, koska Paavo Westerberg oli sen verran muuttunut. Roosa-Maaria näytteli Pauliina Sykkö (s. 1981), joka paljastui vuosia myöhemmin Sami Sykön. (s. 1970) pikkusiskoksi.
Ruusun ajassa näyttelivät myös Jukka Puotila (s. 1955), Riitta Räty (s. 1955), Katja Kiuru (s. 1965) sekä kuuluisaan Jurkka-näyttelijäsukuun kuulunut Vappu Jurkka (s. 1927 k. 2012).
Täytyy vielä mainita, että Ruusun ajassa nähtiin myös laulaja/näyttelijä Roope Salmisen vanhemmatkin, Eppu Salminen ja Minna Turunen.
Ruusun ajan jälkeen Jukka Puotila nähtiin Kotikatu-sarjassa.
Päin perhettä
Pentti Järvisen (s. 1946) käsikirjoittama Päin perhettä nähtiin vuonna 1992. Tyyliltään ja asetelmaltaan muistutti vähän Kyllä isä osaa -sarjaa (sen kaikki tietävät), mutta isä ei tainnut olla niin tohelo. Muistaakseni perheen poikaa kyykytettiin eniten, poikaa esitti Jari Salmi (s. 1962), jonka ensimmäisiä TV-rooleja tämä oli. Jari Salmi valmistui Nätystä vuonna 1993.
Perheen tyttöä esitti Outi Mäenpää (s. 1962). Vaikka Mäenpää on Salmen kanssa saman ikäisiä, niin Outi Mäenpää oli ehtinyt valmistua näyttelijäksi muutamia vuosia aiemmin. Outi Mäenpää opiskeli TeaK:issa, kun siellä hallitsi enemmän tai vähemmän vihattu Jouko Turkka (s. 1942 k. 2016).
Perheen isänä oli näyttelijäkonkari Antti Litja (s. 1938 k. 2022), joka oli nähty jo Rintamäkeläisissäkin.
Metsolat
1990-luvun alussa Ruusun aika -sarja oli ollut menestys, niin Metsolat-sarjan kohdalla osuttiin samaan kultasuoneen, parhaimmillaan noin 1,7 miljoonaa katsojaa. Metsoloita nähtiin vuosina 1993-1995 ja sarjan ohjasi ja oli yksi käsikirjoittajista Carl Mesterton (s. 1927 k. 2021).
Metsolat tehtiin tarkoituksella hidastempoiseksi ja vanhaan tyyliin päärooleissa nähtiin Ahti Haljala ja Helinä Viitanen, jotka olivat sarjassa sekä oikeastikin aviopari (Heikki ja Kaija -sarjan tapaan). Suurin osa näyttelijöistä pyrittiin saada uusista lupauksista, jotka olivat katsojille tuntemattomia. Näyttelijä Jari Salmikin pääsi Päin Perhettä -sarjan jälkeen vakavampaan sarjaan ja rooliin. Metsoloissa nähtiin näyttelijänä myös Anna-Leena Härkönen.
Anna-Leena Härkönen (s. 1965), kirjoitti esikoisromaaninsa Häräntappoase vuonna 1984, ollessaan vielä lukiossa, 17-vuotiaana. Häräntappoaseesta tehtiin TV-sarja vuonna 1989 sekä uudempi versio vuonna 2021.
Mikäli oikein muistan, niin Metsoloissa Jari Salmi ja Anna-Leena Härkönen esitti avoparia, joilta taisi palaa talokin jossakin kohtaa.
Kyllä isä osaa
Tarkkis-, Kaatis- ja Mummo-sarjojen huumorilinjaa jatkettiin vuosina 1994-1995, kun ilmestyi Pekka Lepikön käsikirjoittama ja ohjaama Kyllä isä osaa -sarja.
Kyllä isä osaa -sarjaa tähdittivät Pekka Lepikön aiemmista sarjoista tutut näyttelijät, Tuija Ernamo, Maiju Jokinen ja Jarno Jokinen. Uutena kasvona oli näyttelijä Tom Lindholm (s. 1958), joka oli nähty aiemmin vilahtavan Neil Hardwickin Sisko ja sen veli -sarjassa.
Kyllä isä osaa -sarjan 2. tuotantokaudella vanhemmat eroavat ja äiti muutti Ruotsiin. Kuvioihin ilmestyi mummo, jota esittää Anja Räsänen. Mummo on sama, joka nähtiin Mummo-sarjassa, jossa myös Maiju Jokinen esitti Anna-tyttöä. Tämä aiheuttaa paradoksin heille, jotka ovat nähneet Mummo-sarjan. Mummo-hahmo otettiin toisesta sarjasta eri "maailmaan", sama mummo, mutta eri sukulaiset. Näinhän pystyttiin tehdä, kun miettii lapsia, Mummo-sarjasta oli kulunut noin 5 vuotta, joten kaikki lapset eivät muistaneet Mummoa.
Blondi tuli taloon
Vuosina 1994-1995 nähtiin MTV:llä Blondi tuli taloon -sarja, jonka oli käsikirjoittanut Elina Halttunen, joka on Marjukka Halttusen sisko ja Marjukkahan oli Esko Roineen ensimmäinen vaimo.
Yhtä päähahmoa esitti Anu Hälvä, jota oltiin nähty hieman aiemmin jo Metsolat-sarjassa sekä oli hän vilahtanut myös Sisko ja sen veli -sarjassakin. Toinen päähahmoista oli Esko Salminen, jonka tytärkin Kreeta Salminen (hänen ensimmäinen rooli) nähdään silloin tällöin. Aino Seppokin on silloin tällöin mukana. Esko Salminen ja Aino Seppo päätyivät avioliittoon vuonna 1998.
Elina Halttusen tytär Saara Widbom (o.s. Ylitalo) (s. 1984) oli myös näkyvässä roolissa sekä Halttusen tytär Johanna Ylitalokin on silloin tällöin mukana. Elina Halttusen mieskin Veli Ylitalo mainitaan näyttelijöissä.
Blondi tuli taloon -sarja oli ensimmäinen suomalainen draamasarja, jota esitettiin useammin kuin kerran viikossa. Sarjaa seurasi viikoittain yli miljoona katsojaa.
Ihmeidentekijät ja Parhaat vuodet
Blondi tuli taloon -sarjan jälkeen, vuosina 1996-1998 Elina Halttunen käsikirjoitti MTV:lle Ihmeidentekijät-sarjan ja vuosina 2000-2002 sille jatko-osan Parhaat vuodet -sarjan.
Näihin sarjoihin päätyi paljon samoja näyttelijöitä kuin oli Blondi tuli taloon -sarjassa sekä paljon muitakin tunnettuja näyttelijöitä. Mukana oli muun muassa Esko Salminen, Anu Hälvä, Saara Widbom (o.s. Ylitalo, Elina Halttusen tytär), Aino Seppo (Esko Salmisen vaimo), Riikka Korppi-Tommola (Esko Salmisen ex-vaimo), Heidi Krohn (Esko Salmisen Kristo-pojan äiti), Susanna Roine (Esko Roineen ja Marjukka Halttusen tytär), Marjukka Halttunen (Elina Halttusen sisko), Laura Jurkka (s. 1958, kuuluisaa Jurkka-sukua) ja Kari Väänänen (Susanna Roineen ex-mies).
Erikseen täytyy mainita Matti Ranin (s. 1926 k. 2013), jonka vanhemmat olivat myös näyttelijöitä. Matti Ranin on ollut monessa mukana, mutta minun sukupolveni voi muistaa Histamiini-hevosen, jonka äänenä oli Matti Ranin.
Mukana oli myös Seppo Pääkkönen (s. 1958) ja Antti Pääkkönen (s. 1964), he ovat veljeksi keskenään ja Seppo Pääkkönen on näyttelijä Jasper Pääkkösen (s. 1980) isä. Jasper Pääkkönen tuli tunnetuksi Salatut elämät -sarjasta.
Näissä näyttelijöissä huomaa, kuinka pienissä piireissä näyttelijät pyörivät.
Kaikki kotona ja Juu ei -sarjat
Vielä vuonna 2000 Pekka Lepikkö laittoi "Kyllä isä osaa -vaihteen" päälle ja näimme Kaikki kotona -sarjan. Sama tyyli jatkui, mutta huomioitavaa on, että Kaikki kotona -sarjassa näytteli isä ja poika, Ahti Jokinen ja Jarno Jokinen. Kun Kyllä isä osaa -sarjassa näytteli äiti ja tytär, Tuija Ernamo ja Maiju Jokinen.
Kaikki kotona -sarjassa näytteli Ahdin ja Jarnon lisäksi myös Tankki täyteen -sarjasta tuttu Tuire Salenius ja Kaisa Kuikkaniemi (s. 1977). Kaisa Kuikkaniemi meni avioliittoon vuonna 2014 Eppu Salmisen kanssa ja on näin ollen laulaja/näyttelijä Roope Salmisen nykyinen äitipuoli.
Vuonna 2003 Pekka Lepikkö koitti vielä puristaa viimeisetkin pisarat ja tuli Juu ei -sarja, josta voi mainita sen, että siinä näytteli Sanna Majanlahti (Antti Majanlahden sisko) sekä Jari Salmi.
Mielestäni en ole nähnyt näistä kumpaakaan sarjaa ja tuntuu, että en ole menettänyt siinä mitään.
Maalaiskomedia-sarjat
Alla olevat maalaiskomediat on käsikirjoittanut Heikki Luoma (s. 1944).
- Vuonna 1998:
Vain muutaman huijarin tähden - Vuonna 2001:
Peräkamaripojat - Vuonna 2001-2002:
Mooseksen perintö - Vuonna 2006-2007:
Turvetta ja timantteja
Maalaiskomedioista voi nostaa muutaman nimen. Kyllä isä osaa -sarjasta tuttu Tom Lindholm on maalaiskomedioissa kanttori Ilmari Piiparinen, jonka ympärillä saattaa haista viina. Reinikaisestakin tuttu Tuija Vuolle on Viola Turpeinen. Tankki täyteen -sarjasta tuttu Tuire Salenius on Valma Ala-Viehko.
Heikki Luoma on käsikirjoittanut myös Pirunpellon ja Korpelan kujanjuoksun.
2000-LUKU JA SIITÄ SEKALAISIA HAVAINTOJA
2000-luvun puolella meno muuttui, TV-kanavia tuli paljon lisää ja sitä mukaan ohjelmat ja sarjat lisääntyivät. Joka johti näyttelijäpiirien monipuolistumiseen, enää muutama näyttlijäsuku ei hallinnut TV-ruutua. Mutta toki joitakin mielenkiintoisia havaintoja voi tehdä nykyäänkin. Näyttelijäsukujen nuorta sukupolvea voi bongailla.
Kulkuset kulkuset -elokuva
Kulkuset kulkuset -elokuva on Tauno Palon suvun sukukokous. Elokuvassa nähdään Sanna-Kaisa Palo sekä Esko Salmisen (jonka biologinen isä on Tauno Palo) kaksi tytärtä, Sonja ja Kreeta Salminen.
Ex-onnelliset-, Queen of fucking everything- ja Kylmä kausi -sarjat
Ex-onnelliset -sarjassa näkyy Kristo ja Kreeta Salminen (Esko Salmisen lapsia). Queen of fucking everything -sarjassa on Kristo Salminen ja Sanna-Kaisa Palo. Kylmä kausi -sarjassa nähdään Kreeta Salminen.
Kristo Salminen on ollut Hectorina Ylen Hector - Asfalttiprinssin tie -audiodraamassa.
Kylmä kaudessa on myös Reeta Ylä-Rautio (s. 2003), jonka veli Elmeri Ylä-Rautio (s. 2006) on tuttu Salatuista elämistä. Ylä-Rautioiden isä on tehnyt pitkää uraa Kansallisteatterissa.
Petos-sarja
MTV:n Petos-rikosdraamassa nähdään Daniel Virtanen (s. 1992), jonka vanhemmat ovat näyttelijät Ville Virtanen ja Eija Vilpas.
Monilahjakkuus Jukka Virtanen (s. 1933 k. 2019) oli Ville Virtasen (s. 1961) isä.
Nuoret sukupolvet tuntevat Ville Virtasen Sorjosena, mutta itselläni ensimmäiset muistikuvat Ville Virtasesta on 1980-luvun lopulta Hymyhuulet-ohjelmasta, Turona. On Ville päässyt pitkälle niistä ajoista.
Eija Vilpas (s. 1957) teki Riitta Havukaisen kanssa Fakta homma -sarjaa 1980-luvulla. Daniel Virtasella on isosisko Sinna Virtanen (s. 1987), hän on dramaturgi.
Petoksessa näyttelee myös Marketta Tikkanen (s. 1993), hänen isänsä on Antti Pääkkönen. Marketta on näin ollen näyttelijä Jasper Pääkkösen serkku.
Petoksessa nähdään Onni Parviainenkin, joka olikin jo mainittu Palon sukupuussa. Hän on Jussi Parviaisen ja Sanna-Kaisa Palon poika.
LOPPUPÄÄTELMÄT
Lähdin tutkimaan suomalaisia näyttelijäsukuja ja vajosin syvälle niiden lonkeroihin. Tutkimus vahvisti olettamukseni, jos syntyy näyttelijä/teatterisukuun, niin silloin suurella todennäköisyydellä päätyy sille alalle. Vanhemmat pyörivät teatterin lavoilla tai TV-ohjelmissa ja lapset ovat mukana siinä kuplassa, voivat viettää paljon aikaa takahuoneissa ja kulisseissa. Mistä sitten näyttelijä voi löytää puolison, no tietenkin näyttelijäpiireistä, koska eihän he muita ihmisiä edes näe. Jos on näyttelijä, niin silloin myös puoliso on näyttelijä. Näyttelijöiden lapset päätyvät jollain tavalla teatterialalle.
Dindong kuten Wonder manissa sanottiin kyllästymiseen asti.
VastaaPoistaMyös Ere Kokkonen ja Titta Jokinen sekä Kiti Kokkonen samalla alalla ja Titta sekä Pauli Virta sekä Pauliina Virta kumppanuus Tv kokki Harri Syrjäseen.
On se niin jos vanhemmat ovat näyttelijöitä ei omenat kauaksi putoa.
Lapsuudenystäväni vanhemmat ei olleet näyttelijöitä mutta pojasta tuli näyttelijä.
Sorjonen oli huippusarja ja tuli Uusi Päiväkin katsottua jotenkin.
Usein katsoessa telkkaria miettii kenen lapsi tuo on ja katos kuinka on isänsä näköinen poika.
Stellan Skarsgård (ruotsalainen näyttelijä) lapsia monta ja osa ellei kaikki ole näyttelijöitä. Ainakin Bill poika ollut Pennywisena ihan huippu.
Kyllä lapset ovat kaikki näyttelijöitä, toisen vaimon Ossian s. 2009 on myös näyttelijä.
Palaan varmaan aiheeseen vielä.