Maanpuolustustahto

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) uusin tutkimus julkaistiin joulukuun alussa (2020), ja sen mukaan 57 prosenttia alle 25-vuotiaista on sitä mieltä, että suomalaisten olisi puolustauduttava hyökkäyksen edessä, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Nuorista hieman yli puolet puolustaisi Suomea ja tämä on joidenkin mielestä huolestuttavaa.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistiin syksyllä 2020.

Otteita selonteosta:
Tavoitteita ovat ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön edistäminen, monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen, globaalin vastuun kantaminen ja rauhan rakentaminen. Näitä toteutetaan vahvistamalla Euroopan unionin toimintakykyä ja yhtenäisyyttä, korostamalla erityistä suhdetta Ruotsiin ja pohjoismaista yhteistyötä, kehittämällä Nato-kumppanuutta...

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä tehdään erityisesti Ruotsin kanssa. Yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden sekä EU-maiden ja Nato-maiden, mukaan lukien Yhdysvaltain ja Ison-Britannian, kanssa on tärkeää ja Suomen pitkäaikaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista ja perustuu Suomen omaan poliittiseen harkintaan. Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä on Naton avoimien ovien politiikan (NATO’s Open Door Policy) jatkuminen eli jäsenyysmahdollisuuden säilyminen avoimena Naton edellytykset täyttäville maille. Toimiva naapuruussuhde Venäjän kanssa on Suomelle tärkeä.

Selonteko vahvistaa minun kesällä 2020 kirjoittamaa Liitetään Suomi Ruotsiin -kirjoitusta. Suomi on kallellaan Ruotsiin päin ja Venäjää pidämme silmällä - mitä liikkeitä se keksii tehdä.

Suuressa roolissa on myös NATO ja Nato-optio (mahdollisuus liittyä Natoon). Suomessa Nato-optio on ollut osa virallista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vuosikausia. Ruotsin valtiopäivät hyväksyi 15.12.2020 päätöksen, jossa maan hallitusta kehotetaan kirjaamaan Nato-optio osaksi Ruotsin turvallisuuspoliittista linjaa.

Venäjä ja Yhdysvallat ovat aina pelänneet toisiaan tai vähintään "kilpailleet" keskenään. Yhdysvalloissa on ollut punapelkoa ja ehkä vähän koomistakin, että Yhdysvalloissa "sosialisti" on pahemman luokan haukkuma- ja kirosana, poliitikot haukkuvat sillä toisiaan.

Venäjä tahtoo pitää ympärillään suojavyöhykkeen, johon Suomi ja Ruotsikin kuuluvat - Nato ei saisi laajentua liian lähelle Venäjää. Nato laajenee Euroopassa ja sehän Venäjää hermostuttaa. Yhdysvalloista on muodostunut maailmanpoliisi, jota Venäjä ja tukenaan Kiina yrittävät horjuttaa. Pohjois-Koreakin yrittää hieman vikistä ja töniä.

Ruotsilla, Suomella ja Venäjällä on yhteinen tapahtumarikas menneisyys, eikä ne talvisota ja jatkosota ainakaan parantaneet tilannetta. Näin ollen tuskin on ihmekään, jos Suomi nojautuu Ruotsiin päin ja Venäjä nähdään ainoana sotilaallisena uhkana Suomelle. Ruotsi ja Suomi tasapainoilee nykyään Nato-optioidensa kanssa, joka on "pehmeä pelote" Venäjää kohti. Raatteen tiet on ollutta ja mennyttä, jos Venäjä haluaa tulla rajan yli, niin se tulee. Suomi ei yksin pärjää suurelle ja mahtavalle Venäjälle, tuskin siinä auttaisi paljon Ruotsinkaan apu. Ehkä Nato olisi ainoa apu, joka voisi hillitä Venäjää. Tietenkin myös moni Euroopan maa tuomitsisi Venäjän teot, jos Suomessa ja Ruotsissa alkaisi näkyä "vihreitä miehiä".

Suomi on hankalassa raossa. Jos Ruotsi liittyy Natoon, niin silloin Suomenkin on liityttävä, muuten Nato tekee johtopäätelmiään, että Venäjä ohjaa Suomea - venäläismielinen maa. Samalla Venäjä katsoisi, että se pystyykin vaikuttamaan Suomeen. Tällaiseen tilanteeseen Suomihan ei halua, joten Suomi liittyisi Ruotsin kanssa Natoon. Sehän asetelma ei olisi Venäjän mieleen, että heidän rajan takana olisi Nato-maita. Suomen liittyessä Natoon, taitaisi tulehtua pahasti Suomen välit Venäjään ja mitähän siitäkin seuraisi.

MIKSI (ON) SOTIA?
Suurvallat kilpavarustelevat sotakalustoaan ja Suomikin yrittää uusia hornetejaan - Venäjällä on kymmenkertainen määrä kalustoa. Sodissa ei ole voittajia ja sotiin kulutettu raha voitaisiin kohdentaa johonkin hyödyllisempään. Aikuiset ihmiset ovat sotien pelinappuloita, joten miksi ihmeessä aikuiset päätyvät sotimaan, missä on järki? Eikö tosiaan ole muuta ratkaisua kuin sota? Ajan nyt takaa utopiaa eli maailmaa ilman sotia. Minä pystyisin siihen ja Suomikin pystyisi, mutta se ei vain onnistu, koska kaikki ei siihen kykene, joku haluaa kumminkin sotia. Maailmassa vallitsee aina sodanuhka ja siksi muutkin joutuvat varautumaan uhkiin.

Maailma on raadollinen paikka, se joka ei pidä puoliaan, alistetaan enemmän tai vähemmän lopulta. Jos Suomi ei mitenkään varautuisi sotilaallisesti, niin joku ehkä sanoisi sen olevan tyhmää. Maailman raadollisuus vaatii meitä varautumaan ulkopuolisiin uhkiin, mutta itse sanoisin, että tyhmä asia on sodat - ei mitään järkeä.

Filosofinen dilemma:
Jos sinulla olisi ase ja olisit tilanteessa, jossa neuvottelu ei auttaisi, joko sinulta lähtisi henki tai sinun täytyisi ampua toinen ihminen, jotta hän ei ampuisi sinua. Mitä tekisit?

Useiden mielestä tuohon dilemmaan on helppo vastata ja ehkä juuri se on syy sotiin. Dilemma saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kummatkin odottavat ensimmäistä liikettä, mutta siinäkin on vaaransa, kuinka pitkään voi odotella.

57 % alle 25-vuotiaista puolustaisi Suomea, entäpä ne muut? Ehkä ne muut ajattelevat, että sotiminen on järjetöntä - kuuluu menneisyyteen. Mikäli tarpeeksi moni nuori on noussut tuolle tasolle maailmassa, niin saavutamme päivän, jolloin sodat päättyvät - se utopia.

Tällä hetkellä tätä "ongelmaa" lähestytään hieman toisella tyylillä. Lukiolaisille järjestetään Turpotietäjä-kilpailu (Turvallisuuspolitiikan tietämystä mittaava kilpailu) ja Puolustusvoimat on tehnyt Taistelukenttä 2020 -opetusvideon. Yle on näyttänyt kolme kautta Naissotilaat-sarjaa.

Pitäisikö Suomessa ottaa Pohjois-Korean sotapropagandatyyli, pienestä pitäen opetetaan, että kaikki muut on vihollisia. Ehkä parempi idea olisi ottaa mallia 1950-luvun Suomesta ja tehdä liukuhihnatyylillä sotilasfarssielokuvia. Tosin, Majuri maantieltä -elokuva (1954) oli liikaa. Puolustusvoimien ylin johto suuttui elokuvasta ja kieltäytyi myöhemmin kaikesta yhteistyöstä elokuvan tuottaneen Suomen Filmiteollisuuden kanssa sen kuvatessa Tuntematon sotilas -elokuvaa (1955).

Puolustusvoimien päätehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, mutta aina uhka ei tule ulkoa päin. Suomen sisälläkin voi syntyä kaaosta - pandemiat jne. Ulkoinen uhka ei aina ole sotilaallinen, kuten massapakolaisvirta, suuria määriä ihmisiä pyrkii Suomeen rajan yli - hallitsematon tilanne. Tällaisiakin tilanteita varten tarvittaisiin jonkinlaiset puolustusvoimat. Jos rajat olisi auki, niin taitaisi Suomi olla äkkiä täynnä kaikenlaista väkeä ja sitähän Suomen "kantokyky" ei kestä. Suomessa on kyllä paljon tyhjää tilaa, mutta asuntoja ja työpaikkoja ei ole.

Jonkinlaiset joukot täytyy olla, mutta olisiko ratkaisuna Norjan malli, jossa kutsuntoihin saapuvat kaikki (miehet ja naiset) ja asepalvelukseen menee soveltuvimmat. Nykyään Suomessa varusmiesten keskipaino on noussut 2000-luvulla. Varusmiesten heikkenevän fyysisen kunnon lisäksi huolta on kuluneina vuosina herättänyt myös palvelukseen astuvien henkisen hyvinvoinnin taso. Mielenterveyden häiriöt on suurin yksittäinen syy asepalveluksen keskeyttämiseen. Miehissä pohjasakkakin pakotetaan armeijaan, mutta paremmin soveltuvat naiset jää huomioimatta.

Riittäisikö Suomelle palkka-armeija?