sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Syväluotaus digimaailmaan ja sen historiaan

Sekä digiloikan haasteita

Korkea ikä, muistin ongelmat ja heikot nettitaidot voivat syrjäyttää ihmisen palveluista. Asiat käyvät ilmi THL:n tekemästä tutkimuksesta.

Koronapandemia on osaltaan kiihdyttänyt digitaalista muutosta, kun iso osa palveluista siirtyi verkkoon. Samalla kuitenkin palvelujen tasavertainen saavutettavuus on noussut ongelmaksi; etenkin haavoittuvassa asemassa olevat eivät välttämättä yksinkertaisesti pysty käyttämään digipalveluita.

Ikääntyneistä 70 vuotta ja erityisesti 80 vuotta täyttäneet kokevat muita useammin, ettei sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköinen asiointi koske heitä. Muun aikuisväestön kohdalla samanlaisia näkemyksiä on niillä, jotka kokevat, että omat taidot käyttää verkkopalveluja ovat heikot.

Yhdysvalloissa opettajat ovat havahtuneet siihen, että monet yliopistoikäiset opiskelijat eivät enää tiedä, mikä on tiedosto tai hakemisto eli kansio. Suomessa tämä uutinen johti kommentointiin, jossa todettiin, että Nuoriso alkaa olla vanhusten tasolla.

Usein mielletään, että vanhukset ovat niitä, jotka jäävät digitalisaation jalkoihin. Nykyään nuoriso vain swaippaa Tinderissä, SnäpChättää ja TikTokkaa - Facebook on keski-ikäisille. Kun Facebook, Whatsapp ja Instagram eivät toimineet moneen tuntiin, niin tekstiviestien määrä jopa nelinkertaistui. Nuorisokin muisti ja osasi vielä lähettää SMS-viestejä eli tekstiviestejä - kun oli pakko. Nuoriso ei tarvitse edes sähköpostia. Paradoksaalista kumminkin on, että kaikki palvelut ja sovellukset vaativat nykyäänkin vielä sähköpostin, että palvelua voi käyttää.

Monet nuoret käyttävät sosiaalista mediaa eli somea, mutta siihen liittyy harha. Kaikilla nuorillakaan ei ole mahdollisuutta tai edes kiinnostusta käyttää tietokonetta tai puhelinta. Ne, jotka puhelin juurtuneena kämmeneen somettavat 24/7, eivät välttämättä ole diginatiiveja. Nuori voi osata lisätä kuvan Instagramiin ja muuttaa kuvaa filttereillä, mutta siihen se kuvanmuokkaustaito jääkin.

Jo vuonna 2013 on puhuttu, että nuorilla unohtuu kirjakieli ja puhekieltä viljellään paikoissa, jonne se ei kuulu. Ylioppilaskokeidenkin ohjeissa on taidettu erikseen huomauttaa, että hymiöitä ei tulisi käyttää ja hymiöt työhakemuksessa antavat kyseenalaisen mielikuvan - nuoriso, ei näin!

Välihuomio: Milloin hymiöt muuttuivat emojiksi?

Internet ja pikaviestikulttuuri ovat turmelleet nuorison kirjoitustaidon. Somemaailmassa kirjoitetaan lyhyesti ja puhekielellä. Pahimmassa tapauksessa suomea ja englantia kirjoitetaan sekaisin samassa lauseessa. Nuorilla köyhtyy sanavarasto ja sanasokeus yleistyy, ei hahmoteta, että mikä on puhdasta suomea ja mikä ei.

Sanasokeus ei koske vain nuoria, vaan myös jo työelämässäkin olevia. Bisnesmaailmassa on yleistä, että englanti on puhuttu kieli. Tällöin kaikki eivät enää osaa käyttää suomen kieltä oikein, käytetään englantia huomaamatta.

Välihuomio: Koronapandemia-aika on hyvä esimerkki. On nähty take away -ruokaa ja on ollut drive in- ja walk in -rokotuspaikkoja sekä long covid. Ei näin, kun olemme Suomessa, niin suomea täytyisi käyttää!

Jos nuoriso ei osaa kielioppisääntöjä, niin ei niitä kyllä osaa kaikki aikuisetkaan. Välillä näkee karseaa tekstiä, perussäännötkin hukassa. Ei tunneta pilkkusääntöjä ja isot kirjaimet loistaa poissa olollaan jne. Olen miettinyt, että minkälaista opetusta he ovat saaneet joskus 1970-1980-luvuilla. En kyllä itsekään hallitse kaikkia sääntöjä, mutta pyrin edes perussäännöt täyttävään tekstiin, joka olisi selkeää.

Välihuomio: Minä alan tehdä (alkaa + infinitiivi), vaikka nykyään saa alkaa myös tekemään. Ihan käsittämättömiä nämä jotkut säännöt. Muistakaa myös, että mm. Jumala ja Raamattu kirjoitetan isolla etukirjamella. Sydämeen mahtuu vain yksi ämmä.

Nuoriso voi kirjoittaa paljon somehöttöä, mutta sitten tekstinkäsittelyohjelma saattaa olla heille täysin vierasta maastoa - eivät osaa käyttää sitä kunnolla. Taulukkolaskenta voi olla heille täysin pimennossa, eikä kuvankäsittelyohjelmatkaan ole tuttuja - muuta kuin ne puhelimen filtterit.

Välihuomio: Tietokoneohjelma (application program) on nykynuorisolle App eli Appi, Äppi.

Itse hieman järkytyin, kun luin ettei kaikille somenuorille ole selvää, että mikä on tiedosto tai hakemisto/kansio. Tähän tiedostosokeuteen on syynä tietenkin älypuhelimet, kaikki kuvat löytyvät puhelimessa Galleria-sovelluksen kautta. Ei siinä tarvitse miettiä, että missä hakemistossa ne on? Ne on Galleriassa - missäs muuallakaan. Älypuhelinlogiikkaan tottuneella voi sitten olla joitain vaikeuksia hahmottaa hakemistologiikka.

Tiedostosokeuden alkujuuret ovat Windows 95:ssä, siitä se vinouma alkoi.

MS-DOS:ISTA MICROSOFT WINDOWSIIN
Nykyään kaikki on niin helppoa, että tietyt perusjututkin voi jäädä pimentoon. 2000-luvulla syntyneiden ei ole täytynyt oppia/nähdä, että miten systeemit toimivat konepellin alla - kaikki vain on ja tapahtuu. Itse kuulun niihin onnekkaisiin, jotka on nähnyt digitalisoitumisen alkuakin.

TIETOKONEHISTORIAANI 1980-LUVULTA 2020-LUVULLE
Vuosi Tietokone Muuta huomioitavaa
1987 Commodore 64 Levyasema ja paljon (kopioituja) pelejä
1991 Amiga 500 Myös ensimmäinen tulostimeni
1993 Intel 486 DX 33 MHz Win 3.11, 125 Mt kovalevy, 8 Mt RAM, 1 Mt näytönohjain
1995 Intel Pentium 120 MHz Win 95, 1,27 Gt kovalevy, 16 Mt RAM, 2 Mt näytönohjain
1998 Intel Pentium II 233 MHz Win 95,  6,4 Gt  kovalevy, 96 Mt RAM, 4 Mt näytönohjain
2001 AMD Athlon XP 1,6 GHz Win XP, 80 Gt kovalevy, 768 Mt RAM, 64 Mt näytönohjain
2008 AMD Phenom 2,5 GHz Win Vista, 500 Gt kovalevy, 2 Gt RAM, 1 Gt näytönohjain
2016 Intel Core i7-6700K
4 GHz
Win 10, 3 Tt HDD + 256 Gt SSD kovalevy, 16 Gt RAM,
4 Gt näytönohjain
MHz = Megahertsi, GHz = Gigahertsi Mt = megatavu, Gt = Gigatavu, Tt = Teratavu
Commodoren ja Amigan vuodet saattavat heittää vuodella johonkin suuntaan. Niistä minulla
ei ole säilynyt mitään päivämäärätietoja.

Yllä on taulukko, jossa on kaikki tietokoneeni, jotka minulla on ollut (paitsi vuonna 2011 hommattu läppäri, joka toimii yhä). 1980-luvulla tajuntani räjähti, kun näin serkullani ensimmäisen kerran tietokoneen, joka oli Commodore 64. Ymmärsin heti mistä oli kyse, tämä on se minun juttuni! keräsin rahaa ja ostin itselleni Commodore 64:n käytettynä - sai hiukan halvemmalla.

Commodore 64 oli tietenkin pelikone, mutta pystyi sillä muutakin tekemään, jos jaksoi perehtyä. Ensimmäiset askeleet ohjelmointiin otin Commodore 64:llä. C64-ohjekirjan lopussa oli koodeja ja ainakin Bouncing Ball -koodin näpyttelin, vaikka en silloin osannut englantia yhtään, mutta sain sen koodin toimimaan.

Välihuomio: Up'n down - peli oli muistaakseni ensimmäinen peli, jota silloin pelailin paljon - siitä se sitten lähti. Toinen suosikki oli Nemesis-peli.

Luonteva jatkumo Commodorelle oli tietenkin Amiga 500 ja sekin pääasiassa pelikäyttöön. Amigan jälkeen hyppäsin raskaampaan sarjaan eli PC-koneisiin, joilla pystyi tehdä "helposti" muutakin kuin pelailla - mutta tietenkin silläkin pelattiin! 486 DX 33 MHz oli silloin tykkikone ja vieläpä 125 megan kovalevyllä, se oli suuri (486:n ostin käytettynä).

Välihuomio: Vuoden 1993 jälkeen en ole koskaan ostanut valmista kokoonpanoa, vaan olen itse valinnut tietokoneen osat ja kasauttanut niistä tietokoneen.

PC-koneissa oli silloin MS-DOS-käyttöjärjestelmä (Microsoft Disk Operating System), joka oli tekstipohjainen komentoliittymä. MS-DOS:in viimeisin itsenäinen versio 6.22 julkaistiin vuonna 1994. Vuoteen 1995 asti Windows oli kuin graafinen sovellusohjelma MS-DOS:issa, Windows käynnistettiin MS-DOS:in kautta. Windows 95 mullisti ajattelun, se sulautti itseensä MS-DOS:in, jonka nykyään tunnemme nimellä Komentokehote. Windows 95 ei enää ollut vain ohjelma MS-DOS:issa, vaan käyttöjärjestemä, jossa on myös Komentokehote.

Ennen vuotta 1995 tietokoneita käskytettiin tekstikomennoilla ja Windows oli vain irrallinen ohjelma.

Komentokehote
C:\>HELP
MS-DOS:IN KOMENTOJA:
DIR
Näyttää hakemistolistauksen eli sisällön
CD\
Hypätään juurihakemistoon
CD..
Hypätään yksi hakemisto kohti juurihakemistoa
CD hakemisto
Avaa hakemiston, jonka nimi on hakemisto
MKDIR
Luo uuden hakemiston
RMDIR
Poistaa tyhjän hakemiston
COPY
Kopioi tiedostoja toiseen paikkaan
MOVE
Siirtää tiedostoja tai hakemistoja toiseen paikkaan
RENAME
Uudelleennimeää tiedoston tai hakemiston
DEL
Poistaa tiedoston
CLS
Tyhjentää ruudun
HELP
Listaa komennot
HELP komento
Näyttää halutun komennon tarkemmat ohjeet

Yllä oleva Komentokehote-ikkuna on tehty HTML- ja CSS-koodilla. Se näyttää vähän suuntaa, miltä MS-DOS näyttää ja siihen on listattu tärkeimpiä komentoja.

Komentokehote - 1. esimerkki
C:\>

MS-DOS:issa näkyy vähintään C:\> (1. esimerkki), se tarkoittaa, että ollaan C-aseman juuressa (ei missään hakemistossa). Windows asentuu C-asemalle ja yleensä muutkin ohjelmat, jos ei itse määritä asentumispaikkaa. C-asema on tietokoneen pääasema, mutta miksi se on C, miksi ei loogisesti A?

Tietokoneen kovalevyn voi kuvitella esimerkiksi kerrostaloksi, jossa on kaksi kellarikerrosta, A- ja B-asemat. Kerrostalon ns. katutasokerros on C-asema (pääasema). Jos tietokoneessa on esim. DVD-asema, niin se on C:n jälkeen D-asema. Mikäli suuren kovalevyn on jakanut osiin, niin asemia voi olla monta, E, F jne.Yhden kovalevyn voi siis jakaa osiin (partitiointi) tai sitten voi olla monta erillistä kovalevyä, joista yksi on pääasema ja muut sijoittuvat sen jälkeen.

Entäpä se A- ja B-asemien mysteeri? Kauan kauan aikaa sitten kaukaisessa galaksissa... ei kun... tietokoneessa ei ollut kovalevyä, oli vain A- tai jopa B-levykeasema. Asemien järjestys on siis muinaisjäänne.

Miten löydät nykyisen MS-DOS:in eli Komentokehotteen:
Aloituspainike => Windows-järjestelmä -kansio => Komentokehote

Tai sitten paina Aloituspainiketta hiiren kakkospainikkeella ja avautuvasta valikosta valitse Suorita. Suorita-ikkunan Avaa-kohtaan kirjoita cmd ja paina OK:ta.

Komentokehote - 2. esimerkki
C:\Users\JokuNimi>

Kun avaa Komentokehotteen, niin näkymä saattaa olla 2. esimerkin kaltainen. 2. esimerkissä sijainti on kahden hakemiston päässä C-aseman juuresta. Hakemisto on sama asia kuin kansio.

Välihuomio: MS-DOS:issa hakemistopoluissa \ (kenoviiva) erottaa hakemistot. Nettiosoitteissa on / (kauttaviiva).

Komentokehotteessa turvallisia komentoja ovat: HELP, DIR, CD(-komennot) ja CLS. Niillä tuskin voi aiheuttaa suurempaa tuhoa. Komennot voi kirjoittaa myös pienillä kirjaimilla, mutta selvyyden vuoksi minä laitan ne nyt isoilla kirjaimilla.

Kovalevy on siis kuin kerrostalo, jonka kellarikerroksina ovat A- ja B-asemat. Katutason kerros on C-asema, johon oletusarvoisesti yleensä asentuu Windows ja muut ohjelmat. C-aseman "yläpuolella" on esim. DVD-asema (jos sellainen on) eli D-asema. Mikäli löytyy muita kovalevyasemia, niin ne ovat E, F jne. Kerrostalon kerrokset ovat kovalevyn asemia ja kerroksissa olevat asuinhuoneistot ovat hakemistoja (kansioita). Asuinhuoneiston huoneet ovat hakemiston alihakemistoja (katso 2. esimerkki) ja huoneissa olevat ihmiset ovat tiedostoja, jotka ovat hakemistoissa. Olikohan tämä nyt selkeä selitys.

Kun vuosikaudet joutui MS-DOS:issa käyttämään komentoja, niin siinä kyllä sisäisti ns. hakemistopuun - miten kansiot ja tiedostot sijoittuvat.

Windows 95 poisti käytännössä tarpeen koskea MS-DOS-komentoihin ja hakemistot muuttuivat kansioiksi. Nykyään kansioita ja tiedostoja hallitaan Resurssienhallinnan kautta, mutta edelleen järkevä ihminen luo järkevästi kansioita ja laittaa niihin haluttuja tiedostoja - järjestys se olla pitää! Älypuhelinsukupolvelta on hämärtynyt hakemistopuuajattelu, koska puhelimessa on Galleria, josta kaikki löytyy. Jos syventyy puhelimenkin hakemistorakenteeseen, niin huomaa ettei kaikki olekaan samassa läjässä.

Pilvipalvelut voivat hämärtää ymmärrystä siitäkin, että mitkä tiedostot ovat omalla koneella ja mitkä on jossain netin uumenissa. Itse en käytä pilvipalveluita, koska pilvivarastot ovat ties missä ja itse en voi vahtia niitä mitenkään. Käytän ulkoista kovalevyä, jonne olen varmuuskopioinut kaiken tärkeän sekä myös muistitikuilla on mm. valokuvat jne. Minulla on siis kolmessa paikkaa tiedot, tietokoneella, ulkoisella kovalevyllä ja muistitikuilla. Muistitikkujen sisältö on myös ulkoisella kovalevyllä. Ulkoinen kovalevy on kiinni tietokoneessa vain tiedostojen siirron ajan. Näin ulkoinen kovalevy on turvassa paremmin tietomurroilta ja haittaohjelmilta. Jos haluaa hommasta "pomminvarmaa", niin ulkoinen kovalevy kannattaa säilyttää jossakin oman asunnon ulkopuolella - paloturvallisuus.

Tosin, tulevaisuudessa Windows ja pelitkin saattavat toimia pilvipalvelun kautta.

INTERNET SAAPUI SUOMEEN
Internet saapui Suomeen vuosina 1994-1995, kun kotitalouksiin alettiin myydä nettiyhteyksiä. Jo vuonna 1993 nähtiin ensimmäinen graafinen nettiselain NCSA Mosaic, joka sai suuren suosion ja näytti mikä on nettiselain. Vuoden 1994 lopulla ilmestyi Netscape Navigator -selain (Netscape), jonka kehittäjiin kuului sama henkilö, joka oli tehnyt Mosaic-selaimen. Vuonna 1995 Microsoft julkaisi Internet Explorer -selaimensa (IE) ja sulautti sen lopulta osaksi Windows-käyttöjärjestelmää. Alkoi ns. selainsota, Netscape vastaan IE. Koska Microsoft jakoi selaintaan ilmaiseksi, niin Netscapeakin oli jaettava ilmaiseksi. Windowsin kiinteänä osana ollut IE-selain voitti sen sodan ja Netscape hiipui. Mutta Netscapen raunioista nousi Mozilla Firefox -selain (aiemmin Phoenix) - Firefox jatkoi siis Mosaickin sukulinjaa.

Noin 1995 vuodesta 2000-luvun alkuun AltaVista oli suosituin netin hakukone, mutta taipui Googlen hakukoneen edessä. Googlen voittokulku on jatkunut noin 20 vuotta ja Google Chrome -selain nousi 2010-luvun alussa suosituimmaksi selaimeksi - pyyhkii lattioita muilla selaimilla.

WORLD WIDE WEB
Joillekin internet on sama kuin WWW, mutta internet on kuin avaruus, jossa WWW voi kasvaa ja kehittyä. Internetiin eli nettiin luodaan WWW-sivuja eli web-sivuja (verkkosivu). Verkkosivujen verkosto muodostaa WWW:n eli World Wide Webin, joka on internetissä.

Verkkosivujen tärkein rakennusaine on HTML-koodi ja nykyään myös CSS-tyylimäärittely sekä JavaScript-koodi. Näillä rakennusaineilla pääsee pitkälle verkkosivujen rakentamisessa.

Välihuomio: Netscape kehitti JavaScriptin, mutta sitä ei saa sekoittaa Java-koodikieleen.

KUN ATK:STA TULI TVT
Joskus 1980-1990-lukujen taitteessa peruskoulussani oli ATK-tunteja (Automaattinen tietojenkäsittely) - se oli mahtavaa ja mullistavaa. Koulussa oli muutamia 286-tietokoneita eli yhdellä koneella oli pari oppilasta samaan aikaa. Ottaen huomioon, että 286-koneet ilmestyivät 1980-luvun alussa, niin peruskouluni oli kai saanut ne jostain vanhoina käytettyinä tietokoneina. Eihän niissä ollut edes Windowsia, mutta sehän ei haitannut, koska sellaista ei osanut kaivata. Niillä koneilla oppi DOS:in käytön ja ehkä joku hyvin alkeellinen (ei ainakaan graafinen) tekstinkäsittelyohjelma saattoi löytyä. Deluxe paint -kuvankäsittelyohjelma oli silloin suosittu. Joitakin pelejä tietenkin oli myös koulun koneilla.

1990-luvulla PC-tietokoneissa oli kaksi tärkeää tiedostoa, AUTOEXEC.BAT ja CONFIG.SYS (katso esimerkki), ne määritteli miten tietokone latautuu, kun tietokoneen avaa. Niihin tiedostoihin ei kannattanut koskea, jos ei tiennyt tarkalleen mitä on tekemässä. Tietenkin koulun nörtit huumorilla lisäsivät Autoexec.bat:iin pari komentoa, jolloin koneen auetessa ruudulla alkoi pyöriä loputtomasti DIR-listaus. Loopin sai pysäytettyä, jos osasi painaa ESC:iä. Itsekin kokeilin tuota harmitonta pilaa.

BAT-tiedostoilla pystyi tekemään monimutkaisiakin toimintoja, jos osasi. Niillä sai aikaan alkeellisen haittaohjelmankin. BAT-tedostotekniikka oli tarkoitettu automatisoimaan toimintoja, mutta kaikilla ei ollut hyvät aikeet mielessä. Nykypäivänäkin joku saattaa tarvita BAT-tekniikkaa - toimii yhä. Joku saattaa muistaa, että Aapelissa (pelisivusto) Java-sertifikaattiongelmia kierrettiin BAT-tiedostolla, joka muutti asetuksia. Se oli helpotus amatööreille, kun BAT-tiedosto teki hommat, ei tarvinnut itse säätää.

Peruskoulun jälkeen pääsin kouluun (kauppis), jossa oli jo internetyhteys. Aluksihan internet ei ollut kovin laaja tai eihän kukaan tiennyt kuin muutamia sivustoja, jolla saattoi käydä. Enemmän tuli käytettyä sähköpostia, joka sekin oli jotain ihan mahtavaa. Koulun koneille oli jostain ilmestynyt IRC (Internet Relay Chat) ja MSN Messenger (eli Mese) tuli vuonna 1999 - niillä pidettiin kavereihin yhteyksiä.

Sain kotiin nettiliittymän, joskus 1990-luvun loppupuolella, mutta silloin joutui maksamaan joka minuutista, jolloin nettiyhteys oli auki. Eipä sitä silloin turhia viitsinyt oleilla netissä. Toinen rajoittava seikka oli talouden lankapuhelin, jos oli netissä, kun joku soitti, niin usein nettiyhteys meni pokki ja/tai soittaja ei voinut soittaa meille. Näin ollen kävin netissä yleensä vain iltaisin.

2000-luvun alkuvuosina sain ADSL-nettiyhteyden, jossa oli kiinteä kuukausimaksu. Se jälleen mullisti maailman, kun nettiyhteyttä pystyi pitämään koko ajan auki - ajatella!

Kun sain nettiyhteyden kotiin, niin kiinnostuin heti tekemään ns. kotisivuja. Arkistoista löytyy, että olen jo vuonna 1997 tehnyt kotisivun ja ainakin vuonna 1998 olen väsännyt HTML-oppaan. 1990-luvun loppu ja 2000-luvun alku oli kotisivujen kulta-aikaa, kaikilla täytyi olla omat sivut. Nettiliittymän mukana tuli vakiona kotisivutilaa - toisin kuin nykyään. HTML-oppaassani kävi parhaimmillaan noin 10 000 kävijää kuukaudessa - se yllätti minut. Silloin WWW-sivut täytyi itse koodata.

2010-luvulle tultaessa itse koodattujen WWW-sivujen suosio laski ja alkoi blogialustojen aikakausi. Nykyään blogipalvelut ovat niin hienoja ettei välttämättä tarvitse tietää HTML:stä mitään, kun jo saa hyvän blogin pystyyn. Tässä on vain se huono puoli, että blogin kirjoittaja ei välttämättä tiedä miten kaikki toimii "pellin alla". Joillakin on hukassa kansioiden ja tiedostojen toimintalogiikka, samoin on myös pimennossa WWW-sivujen rakenne ja HTML-koodaus. Blogista saa paljon enemmän irti, jos hallitsee HTML:n ja CSS:n. Ei tätäkään kirjoitusta olisi saatu näyttämään tältä, jos en olisi uralla myös vääntänyt HTML:ää ja CSS:ää mukaan.

Kauppiksessa oli niin "nörtti", että sain ATK-tunnit vapaiksi tai sain mennä tunnille, jos huvitti. Toisinaan olin ATK-tunnilla apuopettajana, jos jollakin oli suurempia vaikeuksia tajuta juttuja. Koulutukseen kuului myös suunnitella oppitunti ja vetää se, minähän tietenkin opetin muille HTML:ää - helppo nakki.

Kun pääsin kouluistani pois, niin sen jälkeen pikku hiljaa ATK-termistä alkoi tulla hieman vanha. Alettiin puhua IT-osaajista, ICT-alasta ja TVT-taidoista. Tieto- ja viestintäteknologisia taidot on laajempi käsitteinen kuin oli ATK. TVT pitää sisällään kaiken, joka liittyy nykypäivän digitalisaatioon.

JATKUVA OPPIMINEN
1980-luvulla pankkikorttien käyttö yleistyi ja shekkien käyttö hiipui. Samaan aikaan Suomea valtasi Commodore 64, jota myytiin Suomessa väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maailmassa. "Kuusnepa" oli kaikilla.

Välihuomio: 1980-luvulla vielä pelaamista ja itsensä viihdyttämistä pidettiin syntinä.

Tällainen meno ja vauhti alkoi heikompia huimata. 1990-luvulla PC-koneet yleistyivät ja kehittyivät sekä alettiin puhua jostain internetistä, eikä uusissa puhelimissa ollut johtoa. 1990-luvulla osa ihmisistä alkoi jäädä kehityksen jyrän alle, maailma toimi eri lailla kuin aiemmin. TV:sssäkin oli enemmän kuin kaksi kanavaa.

Vuoden 1999 viimeisenä päivänä odotimme maailmanloppua, koska tietokoneet sekoaisivat Y2K:n takia. Ei tullut maailmanloppua, mutta tuli IT-kupla, josta muistamme Saunalahti/Jippii-buumin - Rytsölän veljeksien nousu ja tuho. Riot-E oli myös omansa jännä tapaus.

2000-luvun puolella verkkopankit alkoivat yleistyä, enää ei tarvinnut mennä joka raha-asian vuoksi pankkiin. Verkkopankit johti lopulta siihen, että pankkikonttoreita vähennettiin - asiakkaat ohjattiin verkkopankkiin. Tässä vaiheessa viimeistään kehityksen kärryjen perässä roikkuneet putosivat matkasta.

Älypuhelinten valtakausi alkoi vuosina 2007-2008, kun iPhone ja Android tulivat markkinoille. Aiemmin Google oli ottanut haltuun hakukoneen ja nettiselaimen, 2010-luvun alusta alkaen Googlen Android on hallinnut puhelinmarkkinoita.

Välihuomio: Itse ostin ensimmäisen 4G-älypuhelimen vasta vuonna 2015. Siihen asti pärjäsin älyttömällä 3G-puhelimella.

Nokia hylkäsi kosketusnäyttökännykkänsä vuonna 2004 - eivät luottaneet sen kannattavuuteen. Kolme vuotta myöhemmin Apple julkaisi iPhonensa. 2010-luvulla Nokian puhelimet romahtivat ja Nokia yritti nousta Microsoftin avulla, mutta huonosti kävi.

PUHELINHISTORIAANI 1990-LUVULTA 2020-LUVULLE
Valmistusvuosi Puhelin Teknologia Sukupolvi
1993 Benefon Max NMT 1G
1993 Benefon Beta NMT 1G
1997 Nokia 3110 GSM 2G
2001 Nokia 3330 GSM 2G
2003 Nokia 5100 GSM 2G
2006 Nokia 5500 Sport GSM 2G
2009 Nokia E75 UMTS 3G
2014 Samsung Galaxy S5 Mini UMB 4G
2020 Samsung Galaxy S20 FE 5G 5G NR 5G
Benefonen valmistusvuosista en ole täysin varma. Benefon oli suomalainen puhelinmerkki, kuten Nokiakin.

1990-luvulla kännykät (käsipuhelin) olivat "halkoja" ja kohti 2000-lukua ne pienenivät. Oli trendin aallonharjalla, jos omisti pienen kännykän. Kännyköiden koko pieneni ja ulkoiset antennit katosivat. Kännyköillä soitettiin ja lähetettiin tekstiviestejä, joten niiden ei tarvinnutkaan olla kovin isoja. 2010-luvulle ja älypuhelinten aikakauteen tultaessa puhelinten koko alkoi taas kasvaa ja samalla hävisivät fyysiset näppäimet. Nyt on trendikästä omistaa puhelin, jossa on suuri näyttö tai jopa taittuva näyttö.

Välihuomio: Kännykkä on keksitty sana, joten minäkin voisin nyt lanseerata älykkä-sanan, joka tarkoittaa älykännykkää.

Oikeastaan älypuhelin ei ole enää puhelin. Älypuhelin on laite, jonka yksi ominaisuus/sovellus on puhelin. Älypuhelimella tehdään kaikkea muuta kuin soitellaan. Joillekin on haastavaa loikata peruskännykästä älypuhelimeen, koska se vaatii jo digitaitoja tai jopa TVT-taitoja. Vanhukselle voi olla jo tarpeeksi haastavaa pärjätä kännykän kanssa - älypuhelin on sitten liian vaikea.

Kaikilla vanhemmilla ihmisillä ei ole tietokonetta ja näin ollen heillä ei ole mitään digitaitoja ja ajatusmallia, että miten uudet laitteet toimivat. Oletko tullut ajatelleeksi, mitä älypuhelin vaatii? Ensimmäinen isompi vaatimus on sähköpostiosoite, eihän kaikilla vanhuksilla ole sellaista. Jos päästään käyttämään kunnolla älypuhelinta, niin haasteena on opetella kosketusnäytön käyttö. Mikäli hallitaan kosketusnäyttö, niin sitten voidaan opetella soittamaan ja unohtaa muut ominaisuudet suosiolla. Älypuhelimen ruutuun saattaa ilmestyä kaikenlaisia ilmoituksia, jotka pitäisi ymmärtää ja toimia sen mukaan. Älypuhelin saattaa päivittää ominaisuuksiaan ja käyttölogiikka voi muuttua, jolloin ollaan taas hukassa.

Tunnen vanhempia ihmisiä, jotka eivät edes tiedä, että minkä näköiset on esim. play- stop- ja pause-symbolit. Vaikka onhan niitä näkynyt radioissa vuosikymmenet. Tällaisille ihmisille olen joutunut opettamaan kännykän käyttöä. Onneksi on Doro.

Televisiokin on mullistunut. 2000-luvulla tuli digitaaliset TV-lähetykset, jolloin tarvittiin digiboksi tai digi-TV. 2010-luvun lopulla alkoi yleistyä älytelevisio, joka sekin jo vaatii digitaitoja, jos haluaa kaikki irti. Digiboksin kanssa vielä pärjäsi, mutta älytelevisio on haastavampi. Ensinnäkin se vaatii WIFI:n tai muun nettiyhteyden toimiakseen (älypuoli). Koska kaikilla ei ole tietokonetta, niin ei ole myöskään nettiyhteyttä. Tällöin älytelevisio on ilman älyä. Tunnen monia, joilla on tuo tilanne, taloudessa ei ole nettiyhteyttä, mutta on älytelevisio - eihän nykyään muuta myydä.

Älytelevisiokin vaatii digiosaamista, täytyy hahmottaa eri sovellukset ja sovelluksia täytyy asentaa. Älypalveluihin täytyy kirjautua sisään, joten sekin vaatii sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Mikäli tietokonemaailma ei ole ennestään tuttu, niin älytelevisio voi olla hyvin haastava käyttää - vaikka saatavilla olisikin nettiyhteys.

Vuonna 2016 jo puhuttiin digiloikasta. 2020-luku alkoi koronapandemialla, joka pakotti silloin viimeistään tekemään suuren digiloikan. Kouluissa siirryttiin etäopetukseen ja osa opettajista joutui äärirajoille, jotta hallitsee tilanteen ja tekniikan. Osa oppilaista vain katosi, heitä ei näkynyt etäopetuksessa. Joillakin ei ollut sopivia laitteita tai osaamista käyttää laitteita ja ohjelmia. Työpaikoillakin siirryttiin etätyöhön.

YHTEENVETOA
Tämä kirjoitus kertoo noin 35 vuoden ajanjaksosta, jolloin digitalisaatio on kehittynyt, joillekin kehityksen vauhti on ollut liikaa. Jotkut ovat "jääneet" 1970-luvulle, jolloin elämä oli vielä melko verkkaista ja ei ollut monimutkaisia laitteita - silloin vielä heinätkin laitettiin seipäälle.

Itse sain ensimmäisen tietokoneen 1980-luvun loppupuoliskolla, sitä aiemmin olin tainnut tutustua ns. elektroniikkapeliin Donkey Kong. 1980-luvun lopulta lähtien olen pyrkinyt pysymään kehityksen kärryissä kyydissä - jatkuva oppiminen. Aina voi oppia uutta ja kehittää itseään, oppiminen ei lopu koskaan. Mitä enemmän ottaa asioista selvää, niin sitä vähemmän huomaa tietävänsä.

Mooren laki:
Tietokoneiden tehot tuplaantuvat kahden vuoden välein.

Näin kirjoitti Intelin perustaja Gordon Moore vuonna 1965. Vuonna 2010 Moore arvio, että hänen kuvaamansa kehityksen päätepiste saavutetaan vuosien 2020-2030 välillä - eli olemme loppusuoralla tällä hetkellä. Täytyykö sen jälkeen tehdä joku kvanttihyppy?

Suurilla ikäluokilla on haasteita 2000-luvulla pysytellä mukana, maailma on muuttunut älykkäämmäksi ja nopeammaksi. Tapahtui digitaalinen vallankumous, tuli internet ja kaikki palvelut painuivat verkkoon. Verkkopankit vähensi pankkikonttorit minimiin, Verotoimistot ohjaa asiakkaat verkkopalveluihin, TE-toimisto tekee samoin. Joka kaupalla ja palvelulla on oma äppinsä - älypuhelin täynnä. Jopa auton parkkeeramiseen voi tarvita älypuhelimen ja parkkisovelluksen.

Karua, mutta totta. On ihmisiä, jotka ovat ulkona kaikesta tästä, he kyllä ovat kuulleet jostain internetistä, jossa on sitä sun tätä, mutta muuta he eivät tiedäkään. Jotkut ajattelevat ettei heidän tarvitsekaan tietää internetistä mitään, koska heitä ei edes kiinnosta - ei kuulu heidän maailmaansa. Lähimaksaminen on heille outoa, kyllä näkyvällä rahalla kuuluu maksaa. Mikäli mahdollista, niin käyttävät pankkikirjaa ja digitaalinen muoti ei mahdu heidän ajatteluun mitenkään. Tämän kaltaiset ihmiset putoavat digimaailman rotkoihin, valtaosa ihmisistä pärjää jotenkin kehityksen kanssa, mutta on heitäkin, jotka jää jyrän alle.

Itse miellän kuuluvani Y-sukupolveen, joka on nähnyt digitaalisen muutoksen ja elänyt sen. 2000-luvun taitteessa syntyneellä Z-sukupolvella on omat haasteensa, heidän maailmassa digitaalisuus on aina ollut vahvasti läsnä. He eivät ole nähneet alkua, heille on täysin normaalia digitaaliset palvelut ja sosiaalisen median eri muodot. Pikkulasten "lapsenvahtina" toimii älylaitteet, puhelin tai tabletti kouraan. Leikkipuistossa aikuiset istuvat rivissä ja tuijottavat älypuhelinta, vaikka kuuluisi olla lapselle läsnä, pitää seuraa lapselle.

Sosiaalinen media tuottaa paljon tekstiä, mutta se on höttömäistä puhekieltä ja kieliopinkin voi siellä unohtaa. Mikäli tekstiä on kahta lausetta enemmän, niin silloin huudetaan "TLDR!".

Välihuomio: TLDR tarkoittaa "Too long; didn't read" eli teksti on liian pitkä, ei pysty lukemaan.

Puhelimessa kyllä osataan muokata kuvia filttereillä, mutta sitten tietokoneen kuvanmuokkausohjelmien käyttäminen on haasteellista. Paitsi ammattitubettajille, jotka ovat enemmänkin perehtyneet videoiden ja kuvanmuokkaukseen. Jos aika kuluu somessa swaippailen ja Instagramissa pyöriessä, niin eihän siinä voikaan oppia myöskään tekstinkäsittelyä ja taulukkolaskentaa.

Pari vinkkiä:
Hyvä ja ilmainen toimisto-ohjelmisto, joka pitää sisällään tekstinkäsittelyn kuin myös taulukkolaskennankin.
Hyvä ja ilmainen kuvankäsittelyohjelma, jolla pääsee hyvin alkuun.
Kuvankäsittelyä suoraan verkkoselaimella.

Lopuksi muistutan medialukutaidosta, kaikkea ei kannata niellä pureksimatta. Netistä löytyy faktaa ja vähemmän faktaa. Netissä liikkuu myös huijareita, olkaa tarkkana. Itse kuulun niihin ihmisiin, joille opetettiin ettei nettiin kannata laittaa itsestä turhaa tietoa. Tämän vuoksi en ole laittanut nettiin itse omaa kuvaani tai koko nimeäni. Z-sukupolvella on ihan toinen tyyli.

Tämä kirjoitus saattoi joillekin olla TLDR!

Lue myös:
Maksulliset palvelut

37 kommenttia:

  1. Metaversumi tulee.

    Metaversumilla tarkoitetaan tulevaisuuden mahdollista virtuaaliseen todellisuuteen perustuvaa uuden sukupolven internetiä, joka hämärtäisi rajoja fyysisen ja digitaalisen maailman välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Facebookin perustaja Mark Zuckerberg haluaa pyristellä irti sosiaalisesta mediasta, jonka ongelmat ovat käyneet yhtiölle ylitsepääsemättömiksi. Yhtiö hakee puhdasta alkua keinotodellisuudesta.

      Poista
  2. Commodore 64:lle tehtiin seuraaja, MEGA65, joka ei koskaan tullut myyntiin.

    Katso myös THEC64.

    VastaaPoista
  3. Spede ja kännykkä (Spede Special, TV3, 1988)

    On se kännykkä ollut joskus ihmeellinen vekotin... ja iso halko. Tuollainen kännykkä taskuun ja menoksi.

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Boomer on näemmä laaja käsite. Kun en sitä laajuutta tiennyt, niin taidan minäkin olla jo boomeri.

      Poista
  5. Koronatodistusta vaaditaan nyt laajasti eri paikkoihin, mutta isolla osalla suomalaisista ei ole mahdollisuutta käyttää tai päästä Omakanta-palveluun.

    VastaaPoista
  6. Voisin olla periaatteesta boom-boom-boomeri, vain siksi että koko sana on saanut turhan ison roolin.

    Lehdissä ollut juttua näistä vanhuksista, miten vaikeaa kaikki on, ei siis tietokoneita, ja samaan soittoon näitä senioritukiakin. Yleisöpalstalla on usein vanhukisien huolia.
    Tarivitsisi aika paljonkin apua moni.
    Kun pankit siirtyneet nettiin, menee monella vaikeaksi kaikki.

    Tunnistaudu sinne ja tänne, en tietenkään pidä selvyytenä että kaikki käyttää nettiä, omakantaa etc.

    Käyttämäni chrome toinen on myöskin chrome avast secure browser mitä eroa niissä on?

    Mulla on ollut vain kolme puhelinta, eka oli yhteiskäytössä juurikin tuo nokia3330 olin kade ja pelasin matopeliä usein, sit hommattiin mulle oma se oli se pinkki simpukka sitten kalliskalliimpi myyjän ylipuhuma joka oli kyllä hyvä mutta lens kadulle.
    Ostin uuden samun Calaxy J3 ja siihen näyttöön suoja jos lentää ei rikkoonnu, tosin olen aika varovainen sen kanssa.
    Jos poistaa käytöstä jonkun turhan sovelluksen puhelimesta voi tulla äkkiä päivitysehdotus niille poistetuille.

    FB muutti nimensä huomasin sen instasta, META voi ei metaaniaa siitä mieleen pieru ja pieruhuumori naurattaa, miksi?
    Kurt Vonnegut kuvaa pierun suhdetta ihmisyyteen ja ihmisen ryhmäkäyttäytymiseen kirjassaan Galápagos. Tarinassa joukko nykyihmisiä loikoilee rannalla. Yksi pieraisee ja kaikki nauravat. Sitten evoluutio kääntyy takaperin ja kuluu miljoona vuotta. Jälleen joukko ihmisiä loikoilee rannalla, nyt lähes kaloiksi taantuneina. Yksi pieraisee. Kaikki nauravat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oilin, 91, pattitilanne: ei pääse katsomaan terveystietojaan ilman verkkopankkitunnuksia – tytär ei saa auttaa.

      Avast Secure Browser -selain on Avastin versio Chromesta - jotkin turvallisuusasetukset on erilaiset jne.

      Poista
  7. Oili-parka! halua on, muttei pankki suostu, se on niin väärin.
    Kuka sen katsoo loppujen lopuksi kuka niitä pankkikoodeja etc käyttää?

    Mulla tuo Chrome alkoi hylkimään kaikkea Suomi-tunnistusta sanomalla ei saa yhteyttä joku error tuli, pidin pitkään että siellä päässä oli virhe, kunnes pitkän ajan kuluttua tarvitsin päästä omakantaan, enkä päässyt, kävin kaverin koneella ja pääsin. Palasin omalle koneelle että whaat! Ei en päässyt.
    Tutkin asiaa ja huomasin että mulla oli vanhempi tunnus Avast Secure Browser -selain (koirani nimi)työpöydällä niin älynväläys pääsisköhän sillä ja pääsin.

    Eli käytän sitä kaikkeen minne vaaditaan pankkitunnistusta.
    juuri äsken koitin tällä pääselaimellani Chromella omakantaan ohoh pääsin.
    Sitä mietein että mitään erikoisia en ole tehnyt kun alkoi se hylky.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oilin tapaus on kyllä nihkeilyä.

      Itse en pääse Firefoxilla OmaKantaan, en pääse edes alkuun, jossa valitaan verkkopankki. Kun painan Kirjaudu-painiketta, niin Firefoxilla saan eteeni "Sivua ei löydy" -ilmoituksen. Chromella toimii minulla hyvin. Tekniikka on ihmeellistä.

      Poista
  8. Mulla on kyllä adblock-haluaa toimia tällä sivulla..mutta siis se pitää aina block this ad, jos kyllästyn sivulla kuin sivulla mainoksiin.
    Eniten käytän blockeria tubessa.
    Tarkotan ettei se toimi ilman mun toimenpiteitä, turhaa cleanisin koneen silloin kuin en päässyt suomi-tunnistukseen.
    En koe tarpeelliseksi että blockeri olisi aina päällä!
    Ja.. jos olen katsonut esim jtn kirjaa tai vaatetta niin miksi niitä alkaa ripsua olin missä olin.
    Aiemmin en nähnyt esim iltiksen vidoita kun oli "mainoksien esto".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OmaKanta-vika ratkesi, kun otin yhteyttä Suomi.fi -palvelun tukeen. Niinkin yksinkertainen ratkaisu kuin, että tyhjennä evästeet - miksi en itse tuota tajunnut, vaikka jankutin sitä työssä ollessani päivittäin! =)

      Mutta, koska en halunnut poistaa kerralla kaikkia evästeitä, niin vaati hiukan enemmän säätämistä, kun piti etsiä ja poimia tietyt evästeet. Säätämisen jälkeen alkoi Firefox jälleen ymmärtää OmaKantaakin.

      Poista
  9. Raportti paljastaa:
    Alle 30-vuotiaat aikuiset käyttävät mobiilidataa liki tuplasti enemmän 30–39-vuotiaisiin nähden ja kolminkertaisesti nelikymppisiin verrattuna.

    VastaaPoista
  10. Ketkäpä eivät muistaisi lööppejä IT-miljonääreiksi yhdessä yössä nousseista Antti ja Jaakko Rytsölästä Lamborghineineen?

    VastaaPoista
  11. Digitaalisten palveluiden käyttö on kasvanut selvästi korona-aikana. Vanhuksia rajoittaa pelko ja taitojen puute.

    VastaaPoista
  12. Steve Jobs esitteli ensimmäisen iPhonen tasan 15 vuotta sitten.

    VastaaPoista
  13. Osa iäkkäistä on syrjäytynyt digiyhteiskunnasta. Kun asioiden hoitaminen on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, kaikki ikääntyvät eivät pysy vauhdissa mukana.

    VastaaPoista
  14. Suomen pelimuseon Pixeled Years -näyttely Tampereella esittelee demoskene-alakulttuurin ympärille syntynyttä taidetta.

    VastaaPoista
  15. Muusikko Anssi Kela joutui vaihtamaan tietokoneensa, joka oli palvellut jo 11 vuotta.

    "Hetki, jota olen vältellyt pitkään, ja joka täyttää minut kauhulla: tietokoneen vaihto. Kaikkien tiedostojen siirto koneesta toiseen. Ohjelmistojen ja sovellusten täydellinen päivittäminen. En ole mitenkään luottavainen sen suhteen, että tämä projekti tulisi menemään ongelmitta maaliin."

    VastaaPoista
  16. Älylaitteet vähentävät kasvokkaista vuoro­vaikutusta. Z-sukupolven edustajat eli vapaasti suomennettuna ”zoomerit” ovat ujompia kuin edeltävä Y-sukupolvi eli millenniaalit.

    VastaaPoista
  17. Oi C64 niin hyvät muistot. Jotkut C64 pelit olen saanut ladattua pleikkariin.
    Serkut ovat siis kokeneempia koska perimme heiltä koneen. Ne errorit!

    Tiedän yhden joka hoitaa kaikki asiat puhelimella eli soittaa lasku hipoo 200 euroa.
    Käyttää vain käteistä, mutta on paikkoja johon käy vain käteinen, ja paikkoja jossa ei oteta käteistä vastaan.

    Itse käytin pitkään win7 ja pidin niin weird win10 mutta juu win7 läppärin akku hupeni niin vaihdoin win10 mutta vaihto kävi liian äkkiä, en ole suinkaan varma että win7 läppäri skulaa yhtään. -Yksi muisto, päivitin ajureita ja pelästyin kun näytölle levähti joku batman, että apuuwa.

    Vähän ihmettelin mites Spotify voisi edes nikotella, nyt ymmärrän luettuani uutisen, myönnän kyllä että on ärsyttävää vaihtaa mitään.

    Juu kyllä, pelasin jotain peliä 2-vuotiaana mutta vaarana oli että nukahdin hiiri kädessä.(Kuten kävikin)Uskon ettei voi yleistää mitään.
    Ihmettelen näitä kun notkuu tiettareilla yöt ja päivät nukkuu!

    VastaaPoista
  18. Digioletetut
    Lasten ja nuorten digitaitoja saatetaan yliarvioida, koska he ovat syntyneet sähköisten palvelujen maailmaan.

    VastaaPoista
  19. Tämä muutos vaikuttaa miljooniin suomalaisiin:
    Viranomaiset siirtyvät digiaikaan.

    Digibarometri:
    Suomi on maailman ykkönen digitalisaatiossa.

    VastaaPoista
  20. 3G-verkon sulkeminen uhkaa pimentää puhelimet itärajalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asukkaita muuttaa jo pois kodeistaan, koska puhelimet eivät toimi itärajalla.

      Poista
  21. Mulla oli julkisivurempan takia katveita, mutta erikoista ei aina.

    Kiina väittää murtaneen Applen airdropin salauksen.
    Niin väittää AFP ja CCN.
    Airdrop mahdollistaa langattoman tiedonsiirron kahden lähellä toisiaan olevia Applen laitteen välillä.

    Tiedostot ovat salattuja, joten ulkopuoliset eivät pysty näkemään niiden sisältöä tai henkilöllisyyttä.
    Pekingin paikallishallinnon oikeusvirasto kertoi lausunnossaan, että Wangshendongjian Tecnhnplogy-yhtiön asiantuntijat saivat murrettua "Airdropin anonyymiyden aiheuttamat tekniset haasteet."

    Mukamas auttaa poliiseja jäljittämään henkilöitä jotka olivat käyttäneet Airdropia sopimattomaan informaation lähettämiseen ohikulkijoille Pekingin metrossa.
    Poliisi siis sai selville puhelinnumerot ja meiliossut.
    Sitä ei kerrota onko salauksen murtaminen johtanut pidätyksiin tai tuomioihin.
    Myöskään "sopimattomien" viestejä ei ole avattu.

    Airdropia käytettiin laajasti vuonna 2019 Hongkongin demokratiaa puolustaneissa mielenosoituksissa, jotka Kiinan keskushallinto onnistui tukahduttamaan.
    Airdrop oli osa mielenosoittajien keinovalikoimaa myös lokakuussa 2022, kun Manner-Kiinassa puhkesi harvinaisia Nalle Puhin(XiJingping)vastaisia mielenosoituksia.
    Pian tämän jälkeen marraskuussa 2022 Apple rajoitti Airdropin toimivuutta Kiinassa.
    Yhtiö ei heti kommentoinut väitettä salauksen murtamisesta.

    VastaaPoista
  22. Internet onnea, älä kutsu sitä ”internetiksi”. Oke.
    Internet on vanhempi, se syntyi 1983.
    Ajatella että 2022 vuonna on yhä netittömiä ihmisiä.

    Jostain eli sähhköpostista mieleeni oli muutamia vuosia sitten eräs nettikenkäkauppa. tosi hyviä kenkiä halvalla, halpa ei kauaa kestänyt mutta kenkien hinnat nousi pilviin, sitten tuli tieto että nyt loppuu hyvästit.
    Pulju punnersi taas pinnalle mutta kengät muuttui arskalaseiksi jotka tehty kierrätyksellä. Kenkätoiminnan loppuunmyynnnistä viimeiset mallit.

    VastaaPoista
  23. Älypuhelin täytti 30 vuotta.
    Älypuhelimien osuus kaikista maailman puhelimista on 80 prosenttia.
    Puhelimesta tulee henkilökohtainen hovimestari, joka tuntee käyttäjänsä mieltymykset ja hallinnoi hänen ympäristöään.

    Kännykkä seuraa ja profiloi käyttäjäänsä monin tavoin. Se tarjoaa säätietoja sijainnin mukaan mutta myös kiusallisen osuvia mainoksia. Käyttäjä voi puhua komentoja tekoälyavustajalle, kuten Apple-laitteiden Sirille.

    Kaikki tämä käy tulevaisuudessa yhä henkilökohtaisemmaksi. Komentojen vastaanottamisen sijasta tekoälyavustaja voi ehdottaa asioita ja osuu aikaisempaa useammin oikeaan.

    Kännykästä tulee komentokeskus, jolla voi ohjata autoa ja kaikkia kodin laitteita.
    Never! Harkitsen jos se keittäisi kaffettakin.

    -Keskivertoihminen tarkistaa
    puhelimensa päivittäin 58 kertaa. omg Ee!
    -Keskivertoihminen käyttää
    puhelinta päivässä 3,25 tuntia.
    Itse poistin puhelimesta yhden suoratoiston, koska päätin että sen sijaan että tuijotan sitä niin luenkin kirjaa.

    Huikeampaa visiota kuin taittuva näyttö tulevaisuuden kännykkään tarjoavat ar-lasit eli lisätyn todellisuuden (augmented reality) silmälasit.

    Lisätyssä todellisuudessa maailman fyysinen todellisuus on osin mallinnettu ja siihen on lisätty kaikenlaista tietoa. Ar-lasien avulla mallinnosta – kutsuupa sitä sitten vaikka metaversumiksi – voi katsoa ja selailla. Esimerkiksi kadulla kävellessään voi nähdä taksin päällä hinnaston ja kaverin kohdatessaan kriittisen keskustelun, jota hän parhaillaan käy nettifoorumilla.

    Ar-lasien ansiosta karttaa ei tarvitse selata kännykän näytöltä, vaan suuntanuolet piirtyvät suoraan maisemaan. Tekstin kirjoitus onnistuu niin, että virtuaalilasit luovat näkökenttään näppäimistön, jolla voi kirjoittaa pyyhkäisemällä kirjaimelta seuraavalle.

    No jee jee mä käytän kännykän mapsia jos paikka mihin menee on tuntematon.
    Silti ar-lasit ovat luultavasti pikemminkin kännykän lisälaite kuin sen varsinainen korvaaja.

    ”Valmistajat tajuavat, että ihmiset eivät halua kantaa päässään kilon painoista virtuaalikypärää. Silmä väsyy virtuaalilaseihin, ja jatkuva käyttö voi aiheuttaa pahoinvointia”, sanoo Antti Oulasvirta Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta.

    Painavaa akkua lienee vastedeskin kätevintä kuljettaa taskussa kännykässä, ja siinä samassa paketissa kulkee mukana älypuhelin sellaisena kuin me sen tunnemme.

    (Vr- lasit ei niitäkään voi pitää kauaa, ne ovat järkyttäviä.)

    Ar-lasit ja muut hienoudet vaativat kännykän akulta yhä enemmän tehoa. Toisaalta tulevaisuudessa tekoäly myös auttaa säästämään akkua yhä tehokkaammin.

    Nokia mainostaa uutta G22-älypuhelintaan korjattavuudella. Siitä voi itse vaihtaa akun, näytön ja latausportin. Ennen tällainen omatoiminen korjailu kuului liki kaikkiin puhelimiin, mutta viime vuosina kännyköille on käynyt kuin autoille: mitä uudempi auto tai puhelin, sen vähemmän tavallinen kuluttaja osaa tai voi korjata sen sisuksissa mitään.

    Hintakilpailu on tiukkaa, ja valmistajien on helpompi tuottaa puhelimia, joissa ei tarvitse miettiä korjattavuutta.
    Kännykkä on täynnä herkkää tekniikkaa, eikä valmistaja halua olla vastuussa amatöörien avaamista sisuksista.

    Mulla on kännykkä jonka akku on nakutettu kiinni eli ei itse voi tehdä mitään, kun akkuun tulisi joku vika on mars liikkeeseen, jossa sanottaisiin do dih se on sit uusi palikka ostettavana ja tarjotaan superkallista.
    Tai liikkeessä sanotaan ei täällä mtn tehdä mars telefonikauppaan, vrt lisämuisti mars sittari elektroniikkaan.


    VastaaPoista
  24. Yksittäisillä puhelinmalleilla valmistajat voivat yrittää erottautua korjattavuudella, mutta yleissuunta on korjattavuutta vastaan.

    ”Muutoksen voisi tuoda ainoastaan se, että jokin viranomainen, kuten EU, alkaisi vaatia puhelimilta helppoa korjattavuutta.”
    Akun vaihdettavuus ei edes välttämättä olisi kovin hyödyllistä. Jos akku esimerkiksi pitää vaihtaa neljän vuoden päästä, siinä ajassa kännykkä on monessa mielessä vanhentunut.
    kännyköitä on enemmän kuin idiotteja.
    Kymmenessä vuodessa älypuhelinten käyttävien osuus on kaksinkertaistunut.


    Puhelu pätkii myös tulevaisuudessa.
    Tulevaisuuden tietoverkoista suunnitellaan korkeataajuisia. Niiden ansiosta tietoa voidaan siirtää tehokkaammin, mutta toisaalta signaalin kantama on lyhyempi. Tämä tarkoittaa, että tukiasemia tarvitaan nykyistä tiheämmin. Harvaan asutuille seuduille tuskin rakennetaan ainakaan heti tiheämpää tukiasemaverkkoa, jolloin kaupungeissa ja maaseudulla data siirtyy eri aallonpituuksilla. Tällöin tiedonsiirtohäiriöiden riski kasvaa.

    Toki uusi tekniikka tuo myös hyötyjä puheluiden laatuun, Aalto-yliopiston mikroelektroniikkasuunnittelun professori Jussi Ryynänen arvelee.

    ”Tulevaisuuden kännykkä osaa yhä paremmin ennakoida katvealueita ja päätellä, mihin radiolinkkiin kannattaa liittyä.”

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äidilläni on 2016 vuoden mallinen älypuhelin. Hommasin siihen uuden akun (ihme kyllä löysin kaupan josta sai) ja uuden suojakotelon - on kuin uusi. Paitsi, että käyttöjärjestelmä alkaa olla vanha, yhden sovelluksen huomasin, joka jo hylkii sitä - vaatii uudempaa puhelinta. Tällaista se on, puhelin toimisi muuten, mutta käyttöjärjestelmä vanhenee, koska vanhoihin puhelimiin ei päivitetä uutta.

      Sulle olisi hyvä sellainen AR-lasit avustaja, joka opastaisi sulle suunnat. Et eksyisi =)

      Poista