Flashin joukkotuho ja selainsotaa

Musiikki:
LP-levy => C-kasetti => CD => MP3 => Suoratoisto (striimaus)

Video:
Kaitafilmi => VHS => DVD => Blu-ray => Suoratoisto (striimaus)

Tiedostotallennus:
Nauha => Lerppu => Kiintolevy => Korppu =>  CD => DVD => USB (muistitikku) => Pilvipalvelu

Yllä on kuvattu (ainakin karkeasti) musiikin, videoiden ja tiedostojen evoluutiohistoria, miten ne ovat siirtyneet melko helpostikin formaatista toiseen vuosikymmenten ajan. Voit löytää Ison D:n eli Dannyn ensimmäisiä hittejä suoratoistopalvelusta. Tai Suomisen perhe -elokuvia voit katsella esimerkiksi Yle areenasta (suoratoistopalvelu). Lerpuilla ja korpuilla olleet tiedostot ovat helposti siirtyneet pilvipalveluaikaan asti.

Uusia formaatteja tulee ja vanhoja voidaan muuttaa niihin, mutta viimeistään vuonna 2021 taidetaan nähdä internetin ensimmäinen joukkotuho, sillä Flash player poistuu. flashin historia alkaa jo 1990-luvulta ja oli suosittu aina 2010-luvulle asti. Flashilla tehtiin animaatioita, mainoksia, pelejä jne. Koska flash on/oli suosittu, niin haittaohjelmatkin kiinnostuivat siitä, siitä alkoi löytyä vähän liikaakin aukkoja, joita paikattiin liukuhihnatyyliin. Lopulta ruvettiin puhua, että flashista tulee päästä irti. Vuonna 2017 Adobe (Flashin nykyinen omistaja) ilmoitti, että lopettaa flashin tukemisen vuoden 2020 lopulla.

Tammikuussa 2019 uutisoitiin Mozilla aikatauluista, milloin flash-tuki poistuu Firefox-selaimesta. Jo vuoden 2019 syyskuussa Mozilla kertoo kytkevänsä Flash Playerin pois käytöstä (käyttäjä saa itse sen päälle vielä) selaimen version 69 myötä. Mozilla aikoo poistaa flash-tuen Firefoxista kokonaan vuoden 2020 alkupuolella. Samoilla linjoilla on muutkin modernit selaimat.

Mitä tämä tarkoittaa? Mielestäni koemme joukkotuhon, joka pyyhkäisee noin 99 % netin flash-sisällöstä bittiavaruuteen. Siihen 1 % sisällytän ne, jotka säilyvät jotenkin. Yksinkertaisia mainoksia ja animaatioita voi ainakin muuttaa helpohkosti HTML5-muotoon tai sitten joitakin animaatioita voi ehkä katsoa, jollakin katseluohjelmalla. Netti on pullollaan flash-pelejä, joita tuskin muunnetaan suoraan ohjelmallisesti HTML5-muotoon - niistä täytyisi tehdä kokonaan uudet HTML5-versiot. Näin ollen 99 % flash-sisällöstä poistuu, sitä on vain niin valtava määrä ettei sitä pystytä muuttamaan HTML5-muotoon.

Mielestäni aiemmin emme ole kokeneet tällaista formaatin joukkotuhoa. Yksi melkein tuli mieleen ja se oli Deluxe paintin LBM-kuvat, mutta niitäkin voi avata nykyään ja muuttaa toiseen muotoon. Suurin osa flash-sisällöstä haihtuu bittiavaruuteen, kun selaimet eivät vain näytä niitä enää.

Java-tekniikka on toinen vastaavanlainen hävitys selaimien osalta. Java 8 oli/on viimeinen, joka toimii selaimessa. Viimeinen selain, joka tukee javaa on IE-selain, joka sekin on jo Microsoftin hylkäämä selain. Java 8 saa korjauspäivityksiä näillä näkymin vuoteen 2022, tosin tällä hetkellä uusin java-versio on 11. Versiosta 9 eteenpäin java ei ole tukenut selaimia. Firefox oli viimeisin moderniselain, joka hylkäsi javan keväällä 2017. Oikeastaan NPAPI-rajapinnan formaatit kokevat joukkotuhon enemmän tai vähemmän.

Mikä on suoratoiston ja pilvipalvelujen seuraaja? Hypätäänkö seuraavaksi ajatuksien vaihtoon suoraan ihmisten välillä? Leijuuko taivaalla näkymätön tietopankki (jossa ovat kaikki), johon otetaan yhteys ajatuksen voimalla? Kömpelöt laitteisiin perustuvat tiedonsiirto poistuu.

SELAINSOTA
Ensin Microsoft hylkäsi IE-selaimensa ja hehkutti Edge-selainta. Windows 10:ssä IE-selain piilotettiin valikkoviidakkoon ja pääselain on Edge. Edge ei kumminkaan saanut käyttäjiä kuin Microsoft toivoi. Googlen Chrome -selain hallitsee selainrintamaa ja Firefox-selainkin tulee kaukana Chromen perässä.

Microsoftin ei muu auttanut kuin muuttaa Edge-selain Chromium-pohjaiseksi, kuten nykyään on valtaosa tunnetuista selaimista - tunnetuin niistä on Chrome. Edge ei vain pärjännyt omillaan, joten hyppäsivät Chromen kelkkaan.

Nyt sitten Microsoftin kehitysinsinöörillä on pokkaa nälviä Firefoxia ja kehottaa Firefoxiakin siirtymään Chrome-leiriin. Microsoft on vetänyt selaimissaan 1990-luvulta lähtien ihan omaa linjaa - välillä täysin omilla standardeillakin. Nyt yhtä äkkiä solvaakin Firefoxia, kun kehittää vielä omaa selainmoottoriaan (selaimen ydintä). Kun Microsoftikin luovutti sodassa ja meni Chromen leiriin, niin käytännössä enää on Chrome (jossa on monia selaimia) ja Firefox, jotka  taistelevat. Chrome on jättiläinen, kun katsoo sen käyttäjämääriä. Firefox sinnettelee vielä omillaan ja hyvä niin. Kaikissa Chrome-pohjaisissa selaimissa on sama moottori, ulkoasut vain vaihtelevat - eipä paljon muuta eroa.

Jos kaikissa on lopulta sama moottori, niin eipä siinä enää sitten paljon tekniikalla kilpailla. Hyvä puoli on, että kaikilla selaimilla sivut mäkynyt samalla tavalla ja lisäosat on kaikissa samat. Moottorien erot tasoittuvat, onko se hyvä vai huono juttu, vaikea sanoa.

Mikäli Firefox-selainkin ajautuu Chrome-moottoriin, niin silloin vain ulkoasulla ja käytettävyydellä on enää väliä. Vivaldi-selain taitaa olla paras Chrome-pohjainen selain - säätöjä ja ominaisuuksia piisaa. Itse käytän pääasiassa Firefoxia, mutta blogaan Vivaldilla, se on hyvä vaihtoehto.

Lisäys 4.2.2019:
FIREFOX 65
Firefox päivittyi versioon 65 ja osoiterivipalkin pudotusvalikon toiminta muuttui hieman. Ennen siinä pysyi hienosti rivissä ne sivut, joilla vieraili eniten. Versiossa 65 siihen tarttuu jokainen sivu, jolla käy. Tämä aiheutti minulla päänvaivaa, mutta keksin ainakin yhden keinon millä siihen pudotusvalikkoon saa vain ne sivut, joita käyttää eniten.

Päävalikko => Asetukset
Vasemmasta reunasta Tietosuoja ja turvallisuus -näkymä.
(about:preferences#privacy)

Etsi Osoitepalkki-otsikko, jonka alta voit valita mitä sivuja ehdotetaan osoiterivipalkin pudotusvalikossa. Valitse Kirjanmerkeistä-kohta.

Nyt osoiterivipalkin pudotusvalikossa näkyy ne kirjanmerkit, jotka ovat Kirjanmerkkivalikossa. Tämän jälkeen lisää sivuja kirjanmerkkeihin. Kohteita voit poistaa osoiterivipalkista nuolinäppäinten ja Deleten avulla, kohteet poistuu pudotusvalikosta, mutta ei kirjanmerkeistä.


Lue myös:
Doomin kautta Pasimaailmaan sekä Aapeliin