maanantai 4. huhtikuuta 2022

Reality transurfing

Surffausta todellisuuden aalloilla

Noin vuosi sitten kirjoitin Kvanttihyppy-podcastista. Huomasin nyt Kvanttihypyn käsittelevän mielenkiintoisaa aihetta, joka on niinkin selkeä kuin Reality transurfing.

Kvanttihyppy on perehtynyt aiheeseen vähän enemmän ja lukenut aiheesta kirjoja. Teki podcastin aiheesta, jotta itse sisäistää asiat paremmin. Samasta syystä nyt minäkin kirjoitan transurfingista, jotta ymmärtäisin paremmin sen.

Kvanttihyppy tekee koosteita Vadim Zelandin kirjasta Reality transurfing - Steps I-V, kirja on alunperin kirjoitettu venäjäksi, mutta käännetty englanniksi. Kirjassa on 762 sivua, joten on siinä luettavaa ja sisäistettävää. Varsinkin, kun transurfing on kvanttifysiikkaa. Minun kielipääni ei riitä lukemaan tai edes kuuntelemaan englanniksi kvanttifysiikkaa - joka on suomeksikin vaikea ymmärtää. Kyseinen kirja löytyy YouTubesta äänikirjana, jos jollakin riittää kielipäätä siihen.

Kirja on käännetty venäjästä englanniksi, jota Kvanttihyppy tulkitsee suomeksi, josta minä kirjoitan omia tulkintoja - avaan vain joitakin termejä. Jotta tieto ei enempää muuttuisi, niin kuuntele Kvanttihypynkin koosteet kirjan luvuista - 7 ensimmäistä.

Reality transurfing - Steps I-V (Kvanttihypyn koosteet):

  • Luku 1; Vaihtoehtojen tila (informaatiokenttä)
  • Luku 2: Pendulumi (heiluri)
  • Luku 3: Hyvän onnen aallot
  • Luku 4 ja osa 2: Ylimääräinen potentiaali ja tasapainottavat voimat
  • Luku 5: Aiheutetut siirtymät
  • Luku 6: Miten oppia hiljentämään järjen ääni ja kuuntelemaan omaa intuitiota
  • Luku 6 - osa 2: Virran mukana meneminen sekä enteet ja merkit
  • Luku 7: Intentio (aikomus)
  • Luku 8: Slides (diakuvat)
  • Luku 9: Sielun fraile (sielun perusluonne)
  • Luku 10: Tavoitteet ja ovet

TRANSURFING
En ole keksinyt transurfingille oikein mitään hyvää Suomen kielistä vastinetta, mutta ehkä sen voisi mieltää surffaamiseksi todellisuuden aalloilla. Transurffaaja tietää todellisuuden lainalaisuudet ja osaa tietoisesti hallita omaa todellisuuttaan ja hyväksyy sen tapahtumat. Transurfing on elämäntapa ja asenne.

Internetissä voi surffata sivulta toiselle ja TV-kanavilla voi surffata. Samaan tapaan todellisuudessa voi transurffata.

Joitakin transurfingin periaatteita:

  • Älä tuomitse itseäsi tai muitakaan
  • Vältä ajattelemasta negatiivisesti, koita löytää asioista jokin positiivinen puoli
  • Ole kiitollinen siitä mitä sinulla on jo
  • Älä korota itseäsi jalustalle, älä myöskään palvo muita
  • Älä anna asioille liikaa painoarvoa hyvässä tai pahassa
  • Pyri aina säilyttymään vapaa tahtosi
  • Ole tietoinen, että vaikutat siihen miltä todellisuus näyttää
  • Sinussa on jumaluuden siemen

Transurfingissa tietoinen mieli on looginen järki ja alitajunta on sielu/sydän. Toisinaan ainakin transurffaajan pitäisi pystyä hiljentämään tietoinen mieli ja kuunnella alitajunnan kautta tulevaa informaatiota. Alitajunnan informaatio on intuitio. Intuitio on tietoa, joka ei vaadi selitystä, sen vaan tietää oikeaksi. Tietoinen mieli ei haluaisi päästää läpi informaatiota, jota se ei ole määritellyt ja luokitellut. Intuitio ei kulje loogisen suodatuksen läpi ja tietoinen mieli haluaisi jättää sellaisen informaation huomioimatta. Tästä huolimatta, pyri kuuntelemaan myös sydäntäsi.

Manifestointi
Transurfingin peruskivi on manifestointi (tietoinen luominen).

Luomme elämäämme joka hetki:
Jokainen ihminen on luoja. Me luomme asioita joka hetki ja kaikki elämässämme on omaa luomustamme. Siihen asti, kunnes tulemme tietoisiksi omasta luomisestamme, luomme elämäämme tiedostamatta.

Manifestointi on taitolaji. Sohvalla viihtyvä sohvaperuna tuskin saa uutta autoa, vaikka mitenkä sohvalla haaveilisi Ferrarista. Pelkkä haaveilu ei tuo uutta autoa, mukana pitää olla todellista aikomusta ja toimintaakin. Mikäli et alitajunnassasi ja sielutasolla usko saavasi uutta autoa, niin silloin et voi luoda Ferraria todeksi todellisuuteesi. Asiaa vaikeuttaa sekin, että tietoinen mielemme ei tiedosta, että mitä alitajunta pitää mahdollisena. Sohvaperunan tulee nousta sohvalta ja lähteä liikkeelle, näin erilaisilla mahdollisuuksilla on suurempi todennäköisyys ilmestyä todellisuuteen.

Jos pakonomaisesti toivot jotain (on pakko saada), niin silloin luot ns. ylimääräistä potentiaali, joka ilmenee vastavoimana toiveelle - mahdollisuus työntyy vain kauemmaksi toteutumisesta. Jos olet mielessäsi tarkasti rajannut tapahtumaketjun, niin sitä vähemmän annat mahdollisuuksia toisille tavoille, jolla se voisi tapahtua. Ihmismieli on rajallinen, eikä tiedä kaikkia mahdollisuuksia.

VAIHTOEHTOJEN TILA (INFORMAATIOKENTTÄ)
Kaiken takana on vaihtoehtojen tila, jossa sijaitsee kaikki mahdollinen informaatio - mennyt ja tuleva.

Elämänpolku
Elämänpolku
Elämänpolku
Yllä olevan CSS-koodatun kuvan pitäisi näkyä oikein ainakin uusimmilla selaimilla.

Yllä olevassa kuvassa näkyy kolme elämänpolkua, jotka on äärettömässä vaihtoehtojen tilassa. Vaihtoehtojen tilassa on ääretön määrä mahdollisuuksia, joita elää. Joka hetkessä on lukuisia vaihtoehtoja, miten todellisuus etenee ja muuttuu (syyt ja seuraukset).

Kuvassa on kolme elämänpolku-palkkia, jotka on värjätty kuin sateenkaari. Monivärisyydellä hain aikalinjatasoja. Tämä logiikka ei välttämättä ole aivan sama kuin on Reality transurfing -kirjassa, mutta näin idea oli helpohko toteuttaa. Elämänpolkuja on ääretön määrä, samoin niiden sisällä on ääretön määrä aikalinjatasoja, joilla ihmisen alitajunta voi liikkua. Elämän käännekohdissa voidaan vaihtaa elämänpolkua ja elämänpolun sisällä vaihdamme aikalinjatasoa sen mukaan miten tietoisuutemme energia on virittynyt. Tietoisuutemme energia muuttuu sitä mukaan, miten tasapainottelemme negatiivisyyden ja positiivisyyden tasapainolaudalla.

Huom. toinen vaihtoehto ajatella kuva on, että palkit on aikalinjoja, joiden sisällä on lukematon määrä elämänpolkuja. Elämänpolku määräytyy tietoisuuden energian värähtelyn mukaan.

Kun olemme positiivisia, niin alitajuntamme transurffaa kauemmaksi vaikeista ja ikävistä värähtelytasoilta. Saatamme jopa kokea hyvän onnen aallon, jolloin olemme saavuttaneet aikalinjat, joilla tapahtuu hyviä asioita peräkkäin - positiivisuus edistää positiivisuutta. Alitajuntamme näkee vaihtoehtojen tilan ja sielumme saattaa toisinaan yrittää varoittaa tietoista mieltämme, jos jotain ikävää on tulossa (ennakkoaavistus tulevasta). Tietoinen mieli on usein kontrollifriikki, eikä päästä aina läpi kaikkea mitä alitajunnasta voisi tulla.

Transurffaaja surffaa hallitusti aikalinjoilla ja elämänpoluilla sekä osaa säädellä värähtelytasoaan.

Mandela-efekti
Tilannetta, jossa suuri ihmisryhmä muistaa kollektiivisesti asioita eri tavoin kuin ne nyt tuntuvat olevan, kutsutaan Mandela-efektiksi. Ilmiö on nimetty Nelson Mandelan mukaan, joka kuoli toisten mielestä jo 1980-luvulla, mutta esimerkiksi minä muistan Mandelan hautajaiset vuodelta 2013. Hautajaisissa tapahtui outoja asioita, siksi se on jäänyt mieleeni.

Siirrymme aikalinjalta toiselle ja muistin perukoille jää niistä muistikuvia, joissa asiat olivat enemmän tai vähemmän erilailla. Aikalinjasiirtymää ei itse havaitse, muuta kuin hämmentävinä muistikuvina toisesta todellisuudesta, joka oli melkein sama kuin nyt on, mutta pienin eroin.

Yksi hyvä esimerkki, joka itseäni edelleen hämmentää on Yhdysvaltojen osavaltioiden määrä. Muistan, että minulle opetettiin koulussa, että niitä osavaltioita on 52, mutta tällä hetkellä minun on todettava, että niitä onkin vain 50. Koulussa opetettiin, että Yhdysvaltojen lipussa on 52 valkoista tähteä eli osavaltioiden määrä. Vaikka mitenkä nyt lasken ne tähdet, niin en saa kuin 50 tähteä. Minun on vain sulatettava se tieto, vaikka se onkin ristiriidassa siihen mitä muistan. Googlailin aihetta, niin en ole ainoa, joka muistaa 52 osavaltiota. Asiaa ei voi edes tarkistaa etsimällä vanhoja koulukirjoja, koska tässä todellisuusaikalinjassa vanhat koulukirjat ovat mukautuneet tähän todellisuuteen ja niissäkin lukisi, että niitä on 50. En kyllä osaa sanoa niiden kahden puuttuvan osavaltion nimiä - kuka edes muistaa niitä 50.

Alaska ja Havaiji liitettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1959, sen jälkeen niiden määrä ei ole tietääkseni muuttunut. Osavaltioita on 50.

Huom. en tiedä, että mainitseeko Vadim Zeland kirjassaan Mandela-efektiä, mutta minä nyt toin senkin esiin, koska sopi hyvin aihepiiriin.

LINEAARINEN JA STAATTINEN AIKA
Ihminen kokee ajan ilmiönä, johon ei voi vaikuttaa - aika etenee joka hetki. Tieteen näkökulmasta aika syntyi alkuräjähdyksessä. Aika, jolla on alku, niin sillä täytyy olla myös loppu. Tällaista aikaa kutsutaan lineaariseksi ajaksi, aika on kuin suora viiva, joka alkaa ja loppuu joskus. Yleisesti ottaen maapallolla aika kuluu yhtä nopeasti kaikilla, mutta ei asia ole ihan niinkään. Jotta asiat eivät mene tämän vaikeammaksi, niin en nyt syväluotaa ajan muuttuvia kiemuroita. Helpommalla päästään, kun ajan mieltää etenevän samalla nopeudella kaikkialla. Transurfingissa tietoinen mieli on lineaarisessa ajassa.

Alitajunta ja sielu käsittelee aikaa staattisena. Sielu on nyt-hetkessä, jossa kaikki tapahtuu samaan aikaan. Staattinen aika on siis ajaton, paikallaan pysyvä, jossa on mahdollisuus kokea menneisyys ja tuleva samaan aikaan. Vaihtoehtojen tila on staattisessa ajassa, jossa kaikki mahdollinen kelluu kuin meressä, joka on täynnä mahdollisuuksien kuvia (frame). Alitajuntamme toimii vaihtoehtojen tilassa ja kohdistaa energiansa niihin informaatiokentän kohtiin, jotka sopivat meidän värähtelytasoomme ja aikalinjoihin.

Alitajunta on kuin elokuvan leikkaaja, joka poimii ja latoo koko ajan kuvia (frameja) elämänpolkuumme, joka on kuin sitten filmirulla. Vaikka todellisuus koostuu kuin nyt-hetken kuvista, niin tietoinen mieli "koodaa" sen informaation lineaariseksi ajaksi.

Ei tarvita kuin 24 kuvaa sekunnissa (FPS - frames per second) ja ihmissilmä alkaa nähdä sulavaa liikettä.

Huom. FPS voi tarkoittaa myös First Person Shooter eli ensimmäisen persoonan ammuntapeli, mutta sehän ei nyt liity tähän aiheeseen.

Aasialaisissa uskonnoissa on syklisen ajan käsite, jossa aika on kuin spiraali - ajalla ei ole alkua ja loppua. Ajassa on syklejä (aikajaksoja), kun jokin sykli päättyy, niin kierros alkaa alusta, mutta toteutuu eri tavalla. Esimerkiksi uuden vuoden alkamista voi pitää uutena aikasyklinä. Maya-intiaaneilla oli myös syklinen aikakäsitys.

JUMALUUDEN SIEMEN
Jokainen elävä yksilö kantaa jumaluuden siementä, joka mahdollistaa todellisuuden luomisen. Ajatusten energia muuttaa mahdollisuudet fyysiseksi todellisuudeksi. Kaikkien organismien ajatukset vaikuttavat maailmaan omalla energiallaan - luomme yhdessä todellisuuden. Jokainen on osa yhdessä luotua maailmaa. Jokainen yksilö voi valita omansa elämänpolkunsa siinä todellisuudessa, joka on yhdessä luotu. Yhdessä luotu todellisuus asettaa tietyt raamit mahdollisuuksille, joita yksilö voi luoda.

Yksi ihminen ei voi yhtä äkkiä luoda itselleen siipiä ja alkaa lentää. Yhdessä luodun todellisuuden täytyisi olla sellaiseen ensin valmis. Ihmiskunnan pitäisi muuttua energiatasolla sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaisi siivet ihmiselle. Ihan mitä vaan ei voi siis manifestoida, ainakaan kovin helposti. Tietoinen mieli on jarruankkuri, koska sehän ei tahdo aina kuunnella alitajuntaa, joka vaikeuttaa ajatusten muuttamista todeksi.

PENDULUMIT (HEILURIT)
Transurfing-kirjassa mainitaan pendulums ja Kvanttihyppy-podcast on päätynyt käyttämään siitä termiä pendulumit. Mielestäni pendulumi on hyvä sana tässä yhteydessä. Pendulum on suomeksi heiluri. Suomen kieli tuntee sanan pendeli, jolla viitatan kellon heiluriin.

Pendulumit on tärkeä osa transurfingia, sillä ne tuntuvat vaikuttavan moneen asiaan. En tiedä, että olenko vielä itsekään täysin sisäistänyt pendulumien luonteen, mutta yritän selittää jotenkin. Transurfingin pendulumit tuntuu olevan abstrakteja käsitteenä. Pendulumeista puhutaan kuin ne olisivat jotain olentoja tai persoonia, mutta eivät ole.

Ihmisen tietoinen mieli on ankkurijarru, kun ei aina kuuntele alitajuntaa, mutta pendulumit on käsittääkseni tietoista mieltä suurempi haittatekijä todellisuudessa. Mikä tahansa ajatusrakennelma, jonka on luonut kollektiivinen toiminta, on pendulumi. Pendulumeja on kaikkialla, jokainen kuuluu johonkin pendulumiin - niitä on mahdoton välttää. Usein pendulumia kuvaillaan negatiiviseksi voimaksi, joka pyrkii tönimään yksilöä negatiivisille aikalinjoille. Pendulumi välittää vain itsestään (vaikka ei olekaan persoona). Pendulumia voisi sanoa ajatusmalliksi tai toimintamalliksi (ehkä myös tavaksi ja säännöksi).

Mielestäni yksi henkilö voi muodostaa pendulumin, jos hänellä on toinen ihminen, jolta voi imeä energiaa. Kyseessä on ehdollinen ystävyys, toinen sanelee toiselle ehtoja ja vaatimuksia, jotta he ovat ystäviä. Tällainen on pieni ja heikohko pendulumi, jossa toinen ihminen pyrkii vaikuttamaan toiseen ja imee toisen energiaa ja toinen ei saa toiselta energiaa. Usein tällaisesta pendulumista on helppo päästä irti.

Jos pieneen pendulumiin liittyy lisää jäseniä, saa silloin pendulumi lisää energiaa ja heilahdusvoimaa, jolla se voi vaikuttaa muiden vapaaseen tahtoon. Jos kaveriporukassa on viisi jäsentä, joista neljä polttaa tupakkaa ja yksi kieltäytyy polttamasta. Tässä tilanteessa pendulumi (joka leijuu kuin heidän yllään) on jo voimakkaampi, koska tilanne on 4 vastaan 1. Tässä tilanteessa pendulumin toinen nimi voisi olla ryhmäpaine. Sen yhden henkilön täytyy olla vahva, jos aikoo pitää oman vapaan tahtonsa, eikä taipua pendulumin tahtoon - vastoin tahtoaan.

Mikäli pendulumi kohtaa vastarintaa, niin pyrkii se taivuttamaan kapinalliset puolelleen. Jos se ei ole mahdollista, niin silloin pendulumi alkaa sortaa kapinallisia tai työntää pois vaikutuspiiristään. Pendulumi saa lisää energiaa, jos sitä vastaan alkaa taistella, mutta myöskin silloin kun välttelet jotain pendulumia. Mitä enemmän kulutat aikaa ja energiaasi johonkin pendulumiin, niin sitä enemmän se saa sinulta energiaa. Pendulumin voi voittaa olla välittämättä siitä millään tavalla, ei kannata turhaan taistella vastaan, eikä myöskään juosta pakoon. Jos pendulumi tulee vastaan, niin siihen voi suhtautua neutraalisesti ja vain ohittaa sen.

Jos joutuu tilanteeseen ettei voi vain unohtaa pendulumin olemassa oloa ja asiat näyttävät etenevän pendulumin käsikirjoituksen mukaisesti kohti eskaloitumista. Tällöin voi tehdä jotain täysin yllättävää, mitä kukaan ei sinun odota tekevän. Tekemäsi yllättävä käänne voi rikkoa käsikirjoituksen ja pendulumi poistuu. Yllättävä käänne voisi olla vaikka, että koulukiusattu yhtä äkkiä halaakin kiusaajaansa (tämä kyllä vaatii rohkeutta), jolloin kiusaaja häkeltyy ja menettää henkisen yliotteen - poistuu hämmentyneenä paikalta.

Vaikka pendulumi on usein negatiivinen, niin joitakin pendulumi voi suojella. Koulukiusaaja voi olla pendulumin keskiössä - hänen annetaan toimia niin. Tällöin pendulumin nimi voisi olla pelko, muut ovat luoneet pendulumin, joka estää heitä laittamasta vastaan. Mikäli kaikki muut murtaisivat tuon pendulumin, niin silloin koulukiusaaja menettäisi pendulumin suojeluksen ja koulukiusaaja menettäisi valtansa olla koulun kingi.

1930-1940-luvuilla Saksassa paisui valtava pendulumi, joka tuntui imevän sisälleen kaiken ja tuhosi heidät, jotka eivät suostuneet sen tahtoon. Tuon valtavan pendulumin suojeluksessa oli Adolf Hitler, mutta ehkä pendulumi kasvoi niin suureksi, että luhistui lopulta oman massansa vuoksi. 2020-luvulla Vladimir Putin näyttää tekevän samoin, Venäjän yllä leijuu suuri pendulumi, joka imee energiaa venäläisistä keinolla millä hyvänsä - suojelee Putinia. Mikään pendulumi ei taida olla ikuinen, niitä tulee ja menee.

Sodat on pendulumien ääri-ilmentymä. Sodassa kaksi pendulumia taistelee vastakkain - eivät voi vain ohittaa toisiaan. Sodissa on vain häviäjiä, kun pendulumit saavat pelosta, kauhusta ja vihasta energiaa.

Usein pendulumin yksi tunnusmerkki on "me ja muut" -ajattelu, me olemme oikeassa ja muut väärässä. Poliittiset puolueet ja jotkin uskonnolliset yhteisöt ovat hyvä esimerkki tällaisista pendulumeista - sotien lisäksi. Pendulumit eivät välitä kuin "itsestään" ja kilpailevat yksilöistä, joita voisi saada hallintaansa.

Koronapandemiakin loi omat penduluminsa, koronamyönteiset ja koronakriittiset, näiden kahden pendulumin välillä on kitkaa, joka kipinöi. Ei ole väliä, että kumpaan ryhmään kuulut, niin pendulumit saavat sinun energiaa, jos väittelet aiheesta - unohdat hyväksyä toisen mielipiteen. Vaikka olisit eri mieltä, niin voit suhtautua neutraalisesti. Sinulla on oma mielipide ja jollakin toisella on oma mielipide ja, jos ne eivät kohtaa, niin eipä niistä kannata kovin paljon väitellä - pendulumi vain saa energiaa.

Saatat olla myös huomaamattasi joutunut pendulumin hallintaan, joka ohjailee sinun käytöstäsi. Työpaikallasi on oma energia, tavat ja säännöt sekä toimintamallit. Jotkin niistä voi olla vastoin sinun ajattelutapaasi, mutta teet niin, koska se kuuluu työpaikkasi toimintamalliin. Tällainen työpaikan pendulumi hallitsee sinun vapaata tahtoa, mikä ei ainakaan ohjaa sinua positiivisille aikalinjoille. Huonossa avioliitossa on sama ilmiö, pysyt tilanteessa, vaikka tiedät ettet ole onnellinen. Suuria muutoksia ei ole helppo tehdä. Voit vaihtaa työtä tai ottaa avioeron, jolloin annat mahdollisuuden uusille mahdollisuuksille ilmestyä elämänpolullesi. Välillä täytyy päästää irti tai luopua, jotta uudet ovet voivat aueta. Joskus on hyvä hypätä tyhjyyteen ja katsoa mitä tulee vastaan.

Usein pendulumin tarkoitus on horjuttaa tasapainoasi ja töniä negatiiviseen suuntaan, joka aiheuttaa enemmän tai vähemmän ongelmia elämääsi. Pendulumeja ei voi välttää, mutta ne voi tiedostaa ja niissä voi luovia vähäisin osumin. Toisinaan pääset hyvän onnen aalloille, joilla kannattaa pyrkiä pysymään. Ongelman tullessa vastaan, ei saisi vajota ahdistukseen ja pelkoon (helpommin sanottu kuin tehty), vaan ajatella, että "kyllä tämä tästä jotenkin selviää". Näin et ruoki pendulumia ja pysyt positiivisena, negatiiviset tunteet syventävät kuoppaa ja imee puoleensa lisää ongelmia. Se on valinta, mihin kiinnittää huomiota ja mihin kuluttaa energiaa.

Ihminen automaattisesti miettii negatiivisia asioita ja pelkoja enemmän - selviytymismoodi. Negatiivisella ajattelulla on vaikea saavuttaa positiivista tulevaisuutta. Ihminen on aina sellaisella aikalinjalla, jolla hänen oma energia värähtelee (ei tästä mitään tule / kyllä tämä tästä). Positiivinen asenne nostaa energian värähtelyä parempaan suuntaan. Tyytyväiselle ja iloiselle ilmestyy enemmän hyvän onnen aaltoja sekä todellisuus tapahtuu ympärillä harmonisesti ja helposti.

Jos asiat ei mene kuin olit suunnitellut, täytyy vain ajatella, että näin sen sitten pitikin mennä. Kaikella on tarkoituksensa, jonka ymmärrät ehkä myöhemmin. Pettymyskin on pendulumi, jolle ei saisi antaa energiaa. Haaveisiin ja toiveisiin (sekä rukouksiin) kannattaa jättää universumille mahdollisuus toteuttaa jotain vieläkin parempaa kuin osasit kuvitella.

YLIMÄÄRÄINEN POTENTTIAALI JA TASAPAINO
Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, älä tuomitse ja hauku itseäsi. Jos olet tyytymätön itseesi, niin silloin joudut ristiriitaan sielusi kanssa (sielu tietää enemmän kuin tietoinen mieli). Jos olet tyytymätön maailmaan, niin silloin taistelet pendulumien kanssa. Kummatkin näistä vajottaa sinua negatiivisille aikalinjoille. Iloisuus ja positiivisuus saa aikaan luovaa energiaa, joka nostaa paremmille aikalinjoille. Kenelläkään ei ole oikeutta tuomita ketään, vaikka siihen tuntuisi olevan looginen syy. Tuomitsemattomuus on kyllä hankalaa, koska tietoinen mieli tahtoisi helposti tuomita, koska se kyllä löytää loogisia syitä siihen. Pitää myös muistaa ettei kukaan ole täydellinen. Kukaan ei voi olla paras kaikessa. Jokainen voi tehdä vain parhaansa ja siihen on oltava tyytyväinen.

Älä turhaan väheksy itseäsi, jotta saisit muilta huomiota, älä aina tee kuten muut tahtovat sinun tekevän (älä mielistele). Jos sanot aina "Kyllä", opettele sanomaan myös "Ei" - tasapaino säilyy. Mielistely syö energiaasi ja et saa muilta takaisin energiaa, se on kuluttavaa ja madaltaa värähtelytasoasi. Tällainen toiminta antaa ylimääräistä potenttiaalia (korostettu painoarvo) ja toiset kävelee sinun ylitse koko ajan enemmän ja enemmän. Mielistelykin luo pendulumin, joka on tuhoisa.

Toinen ääripään pendulumi on ylpeys ja itsensä liian tärkeäksi tunteminen. "Minä olen tärkeä, kunnioittakaa minua, ette pärjää ilman minua", tällainenkin luo ylimääräistä potenttiaalia, jolloin tasapainottava tekijä tulee ja nappaa sinusta kiinni, putoat pilvistä maahan. Ympärilläsi olevat ihmiset kaikkoavat ja olet yksin, koska korostit liikaa itseäsi. Ylpeyden pendulumista pääset irti, kun alat taas ottamaan muitakin huomioon - pääset tasapainoon.

AIHEUTETTU SIIRTYMÄ
Jos annat jollekin asialle ylimääräistä potenttiaalia, korostat sen arvoa ja tärkeyttä liikaa, niin silloin se kääntyy sinua vastaan.

Rakkaus on kiva asia, mutta jos alat vaatia toiselta liikaa rakkautta ja huomiota. Silloin ylimääräinen potenttiaali tukahduttaa äkkiä rakkauden ja toinen lipuu sinusta kauemmaksi. Saatat huomaamattasi yrittää muuttaa toista johonkin suuntaan, estät toisen vapaata tahtoa - liika on liikaa. Aiheutat toiminnallasi negatiivisen siirtymän.

Pelot voivat muuttua todeksi, jos niihin kohdistaa liikaa huomiota ja energiaa (ylimääräinen potenttiaali). Saatat itse sallia tulla sairaaksi. Esimerkiksi, kun kuulet koronapandemiasta, luet ja kuuntelet siitä jokaisen uutisen. Voit alkaa pelätä koronaa ja pelkohan laskee sinua lähemmäksi aikalinjoja, joilla voit sairastua itsekin koronaan. Näin sallit itsellesi koronan - vajosit pelkoon ja kohdistit energiaasi koronaan.

Kun kuulet, että ystäväsi on kaatunut ja ranne on murtunut. Saatat alkaa pelätä itsellesi samaa tapahtuvaksi. Jos pelkäät liikaa, niin alitajuntasi luo sinulle todellisuuden, jossa sinullekin käy niin.

Ahdistus, paniikki, pelko, viha jne. luovat pendulumeja, jotka heilahtelevat ja tönivät sinua kohti negatiivisuutta. Voisi varmaankin sanoa, että pendulumien tarkoitus on hidastaa ja vaikeuttaa manifestointiasi. Emme pääse kovin helposti hyvän onnen aalloille.

DEMONIMEDITAATIO
Tämä ei ole osa Transurfing-kirjaa, mutta sopii hyvin aihepiiriin, joten mainitsen tässä välissä.

Kvanttihyppy on tehnyt tästäkin koosteen. Demonimeditaatio perustuu Tsultrim Allionen kirjaan Feeding your demons - Ancient wisdom for resolving inner conflict. Olisikohan suomeksi: Ruoki demonejasi - Muinainen viisaus sisäisten konfliktien ratkaisemiseen. Tsultrim Allione on länsimaalainen nainen, joka on opiskellut Tiibetin buddhalaisuuden nunnaksi ja palannut takaisin länsimaihin.

Tsultrim oli oppinut Chöd-tekniikan, jota Tiibetin buddhalaiset on käyttänyt jo vuosisatoja. Chöd-tekniikalla voi hoitaa mm. mielenterveysongelmia, traumoja, pelkoja jne. Chöd-tekniikalla voi myös parantaa fyysisiäkin ongelmia ja estää tartuntatauteja. Tsultrim on kehittänyt Chöd-tekniikasta länsimaalaisille 5-askeleen version, joka on meditaatio.

Chöd-tekniikassa puhutaan demoneista ja niillä tarkoitetaan jotain fyysistä sairautta tai psyykkistä ongelmaa, jopa alkoholi- tai päihderiippuvuus - ne on demoneja. Jos tällaisen vaivan (demonin) yrittää vain unohtaa tai taistella sitä vastaan, niin silloin se saa energiaa ja demoni kasvaa.

Chöd-tekniikassa ongelmille annetaan kuin persoona, jolloin se on demoni, jonka kanssa voi keskustella. Demonilta kysellään kaikenlaista, kuten mitä se haluaa ja mitä se tarvitsee. Kun saadaan selville, että mitä demoni tarvitsee, niin sitten demonia syötetään sillä asialla niin paljon, kunnes demoni häviää tai muuttuu hahmoksi, joka onkin puolellasi.

Vähän sama idea kuin transurfingissa, jos vastustat jotain asiaa, niin silloinkin se saa energiaasi. Asia täytyy hyväksyä ja päästää siitä irti, jolloin se ei enää vaivaa sinua ja vie energiaa. Omat ongelmat, traumat ja pelot täytyy kohdata. Omat varjot täytyy tuoda valoon, jolloin valo pääsee niiden tilalle.

Kvanttihypyn koosteen noin 13 min kohdalla alkaa demonimeditaatio.

YHTEENVETOA
Kun aloin kirjoittaa tätä, niin luulin, että tästä tulee lyhyehkö kirjoitus, mutta sitten alitajuntani alkoi jälleen tuottaa sisältöä vähän enemmänkin - tekstiä ja ajatuksia vaan tuli. Tällainen on lopputulos. Aihe ei todellakaan ole helppo, mukana on kvanttifysiikkaa, jota harvat kunnolla ymmärtävät. Transurfingin monet kiemurat sisäistän, mutta on minullakin vaikeuksia sisäistää joitakin kohtia. Ehkä vaikein on se, että mitään tai ketään ei saisi tuomita milloinkaan - asioita vain tapahtuu ja ne pitää hyväksyä sellaisenaan. Tämä on hankalaa, ajatellen vaikka sotia. Looginen mieli haluaisi tuomita väärintekijät.

Reality transurfing -kirja ei esitä mitään uutta, mutta se on paketoinut asioita uudella tavalla. Kirja on julkaistu vuonna 2016 (tosin joku versio on jo vuodelta 2004), mutta ns. kanavoinnit on puhuneet samoista teemoista jo iät ja ajat. Moni teoria oli minulle tuttu, mutta kirja selkeytti hyvin vaihtoehtojen tilan teoriaa, kuinka alitajunta toimii siinä.

Onhan se hankala tieteellisesti tutkia ja todistaa, että toimiiko todellisuuden aalloilla surffailu. Itse olen jo vuosi kaudet noudattanut enemmän tai vähemmän transurfingin tyyliä, vaikka en ollutkaan kuullut termiä transurfing. Olen blogissakin joskus maininnut intuition ja elämän suuntakyltit, joita seuraamalla elämässä voi tapahtua ihmeellisiä asioita - välillä täytyy tehdä jotain järjen vastaista, kun vaan tietää, että niin täytyy tehdä.

Vuonna 2006 tuli TV-sarja, jonka nimi oli Lost, siinä mainittiin lause "Everything happens for a reason" (Kaikella on tarkoituksensa), otin sen siitä mottolauseekseni. Jälkeenpäin olen pohtinut, että vuosi 2006 oli minulle jotenkin käännekohta, aloin karsia silloin elämästäni tiettyjä asioita ja kiinnostuin enemmän historiasta, eri uskonnoista, esoteriasta jne. eteeni vain alkoi pulpahdella asioita, joista kiinnostua enemmän. Sillä matkalla olen vieläkin. Kymmenisen vuotta olen jo tätä blogiakin kirjoittanut, joka kuukausi olen jotain keksinyt, vaikka viime aikoina on ollut vähän kehnosti aiheita, sota tukkii joka tuutin. Nyt eteeni tuotiin transurfing ja tiesin taas mistä täytyy kirjoittaa.

Sain erään työn kuin "Taivaanlahjana", en ollut hakenut sitä, minuun vain otettiin yhteyttä ja kysyttiin, tulisinko töihin. Tietenkin menin, se oli unelmien työ kuin tehty minulle. Joitakin vuosia viihdyin, mutta sitten asioita alkoi muuttua negatiivisempaan suuntaan työilmapiirissä. Sainhan työstäni palkkaa, mutta noin vuoden mietin, että onko tässä enää mieltä ja järkeä olla tällaisessa menossa mukana. Lopulta tein päätöksen ja päätin irtisanoutua, koska intuitioni oli jo pitkään koittanut huutaa, että lopeta nämä työt. Sekin oli yksi käännekohta, en tiennyt mihin se päätös johtaa, mutta kun olin irtisanoutunut, niin tiesin, että se oli oikea ratkaisu - olin helpottunut.

Hiukan koomistakin on, että olin vuosia töissä, enkä sairastanut päivääkään. Irtisanoutumisen jälkeen sairastuin melkein heti ja oli varmaan monen viikon yskä ja köhä. Silloin mietin, että laukesikohan stressi sillä tavalla. Nyt mietin, että annoinkohan silloin itselleni alitajunnassa luvan sairastua, kun en ollut enää töissä. Siitäkin on jo vuosikaudet aikaa, enkä muista, että olisin sen jälkeen ollut sairaana. En ole sairastanut edes koronaa, onhan se voinut olla oireettomana kylläkin - enpä ole sitten antanut sille ylimääräistä potenttiaalia.

Toisinaan mielessäni pyörii ajatus, enkä ole varma, että onko sitä järkevä toteuttaa vai ei. Usein lopulta päädyn toteuttamaan hullunkin idean, niin onpahan sitten tehty ja ei pyöri enää mielessä. Aina tempaukseni ei johda mihinkään, mutta tulipahan yritettyä - ei voi voittaa, jos ei edes koita. Täytyy vain ajatella, että asiat menevät kuin niiden on tarkoitus mennä. Ikäviäkin asioita tapahtuu ja menetyksiä, mutta ei elämä voi olla joka päivä ruusuilla tanssimista. Ikävistäkin asioista voi löytää jälkeenpäin jonkun loogisen syyn ja positiivisen seikan. Elämä on täynnä oppitunteja.

Luke, I am your father...

17 kommenttia:

  1. Stressivalmentaja Miia Huitin mukaan vaikeankin tilanteen keskellä ihmiset voivat itse valita omat ajatuksensa, asenteensa ja reaktionsa.

    VastaaPoista
  2. Reality Transurfing Chaptereita kuuntelemaan!
    Tulisinko hulluksi,ai niin olenhan hullu mutta noin hullu, jaa-a.

    Intuitio on mielenkiintoinen, miten puntaroi jotain asiaa ja on jotenkin varma kumman ottaa, ja se menee oikein.
    Yhtä varmaa kun fillaroi ja näkee kiven/kuopan ajatellen kuitenkin joutuu tuohon(vaikkei halua)ja niin käy, voi löytää itsensä pöpeliköstä.
    Ihminen nukkuessaan tyhjentää kovalevyä, valmis uuteen informaatiomyrskyyn.

    En enempää unista joista tuonne Mandelaefektiin skrivasinkin.
    On erittäin häiritsevää jos nukkuessa kuulee esim ovikellon äänen..mutta siellä mitään ole.
    Olen toisinaan kuullut omituisuuksia unessa johon siis herää.
    Voi liittyä stressiin.

    Merkillinen tapahtuma oli kun heräsin hajuun, se oli niin kauhea että ökäsin, nuuhkin sitten kaikki paikat sänkyni ympärillä että mistä se haju tuli, haju oli vähän kuin "kaasu". Heitin pois yöpöydällä olevan lampun.
    Merkaptaani on maakaasun lisäaine, joka tuottaa samanlaisen hajun kuin mätä munat tai kaali.
    Noh ei ole kaasulaitteita.
    Syy ei selvinnyt, nyt voisin ajatella se oli manalanhaju, maybe joku manalasta yritti tulla hoodeille.

    Toisinaan unessa on lapsuuden maisemissa, niitä enneunia näin jo lapsena, kaikista unista ei aina voi puhua muille, pitävät vielä the witcherina.

    Mä uskon että ihmisen elinkaari menee seitsemän vuoden sykleissä, aina jotain tärkeää tapahtuu seitsemän vuoden välein.
    Kyllä ne demonit voi kääntää positiiviseen, joskus se on vaikeaa.
    Hieno sateenkaari elämänpolut.
    Mä en muista mitä skoles puhuttiin jenkkien osavaltioista joku taho sanoo se 52 on legendaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mandela-efektin yksi esimerkki on myös sydämen sijainti. Minulle on opetettu, että sydän on vasemmalla, näin sanoo myös Tuntemattoman sotilaan Asumaniemi:
      "Se on vasemmalla puolella... Sydän on vasemmalla puolella..." ja kuolee.

      Mutta sydän onkin siirtynyt keskelle, ollen vain hieman kallistunut vasemmalle. Kumminkin kuvistakin päätellen lääkärit kuuntelee sydänääniä selvästi vasemmalta, eikä keskeltä. Ei ole ihmekään, jos tämä on sekava juttu.

      Jos sydän onkin keskellä, niin silloin elvytystilanteen painelussa on järkeä, koska se tehdään keskeltä rintalastaa. Sijainti keskellä on myös looginen, koska sydämiä on vain yksi ja rintalasta antaa sille hyvän suojan.

      Meille opetetaan asioita väärin... vaikka kyllä muistan koulukirjoissa olleen kuvia, jossa sydän on kunnolla vasemmalla. Mutta muistisoluja kuolee ja ne kopioi muistitietoja eteenpäin, jolloin muistikuvat saattavat muuttua - kopioidessa tulee aina vähän virheitäkin. Emme voi olla varmoja, kuinka tarkasti muistamme vanhoja muistoja.

      Poista
    2. Kyllä sitä moni ajattelee että sydän sijaitsee vasemmalla, "vasemmasta kammiosta lähtevä aortta on ison verenkierron suurin valtimo."
      Maybe se "puutarhaletku" tuntuu sykkivän vasemmalla.
      Ja miten pitkään kuvittelin että ihmisen sydän on sydämen muotoinen, mutta kyllä sen sydämen muodon yhä tunnistaa.
      Kuulostan omaa sydäntäni niin kyllä se tuntuu keskellä sykkivän.

      Poista
  3. Jatkuu...Aikamatkustusko muka ole mitään ihmeellistä!
    1. Jos sä pystyisit ajassa ratsastaa sata vuotta taaksepäin minkä teon tekisit?
    2. Entä 100v eteenpäin?
    3. Saisit siivet minne lentäisit?

    Skolessa oli ryhmäpainetta, kaikki halusi olla samanlaisia ja myös että lähimetsään röökille.
    Röökiaski piti näkyä esim farkkutakin rintataskusta tahi paidan taskusta..että kaikki näkee.
    Mulle kävi surkeasti en oppinut röökaamaan niinpä tarjosin askin sille joka tupakoi oikeasti, hän oli kiitollinen.
    Siitä lähtien oli kivaa vetää porukkaa mukaan kaikenlaiseen, levitin uuden muodin yläasteella.
    Mutta porukasta irtoaa helposti kahden kimppoja, mulla oli kahden kimppoja muutamia, hauskaa meillä oli kaikilla, teimme jekkuja kirjoitettiin hassua tarinaa ja muka pudotettiin lappu vahingossa suurimman kiusaajan nenän alle.
    Sitten skolen kulman taa naureskelemaan. Lapussa luki mm. pyjamapartyt oli hauskat kun pojat A ja B tulivat mukaan etc löpinää.

    Meidän skolessakin oli kiusaajia ja kiusattuja, en siis uskaltanut likkojen veskiin kun oli pelotettu isot laitaa pään veskinpyttyyn ja vetää. Jonkinlainen mopotus.
    vaikka olin paljon esillä pidin myös sivussa olosta josta voi tunnustella eri tilanteja.
    En osallistunut kiusaajaksi, enkä hyväksynyt kiusauksia.
    Uskalsin puuttua moneen kiusaukseen.
    Esim eräs tyttö jonka perhe asui vanhassa puutalossa tarttu hänen vaatteisiin semmonen puutalonhaju.
    Siitä joidenkin poikien urku aukes Pissaliisaksi kutsuivat-
    Pissaliisan elämä päättyi alkoholimyrkytykseen, se järkytti mua.

    Pendulumit vaikutta narskulta.
    Kyllä, kitkaa löytyy koronarokotteesta, onko kuussa käyty 1969 ja onko maapallo litteä, jossa on heijastuskupoli.
    Kyllä maailmaan mahtuu monenlaista kulkijaa monella ajatuksella varustettua.
    Eräs ystäväni on järkyttävän negatiivinen kaikkeen maalattava piru seinälle, hän vie valtavasti energiaa ja pistää kyykkyyn.

    Olen vasta aikuisena oppinut sanan EI, varsinkin kun näin miten käytetty hyväkseen. Alkuun se toi pahaa mieltä, mutta olen opetellut että niin kävi eikä ikinä asiat ole niin huonosti että aina selviytyy.
    Miten elämä lyö polvilleen, mutta joku voima nostaa ylös.
    En rakenna pinkkiä pilvilinnaa.

    Indonesian munkki siunasi se oli huikea kokemus, mutta kummaksuttaa että esim kello 17 buddha ei näe ja pääsee juopottelemaan.

    Muistan hyvin työsi ja sen naurettavan porukan joka veivasi mestaa.
    Mulla on myös tuo että sairastan vain lomillani, kerran meni uusi työ kuukauden angiinan takia, oli kurjaa soittaa alotuspäivänä etten pääsekkään.
    Hyvä demonimeditaatio!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos voisin hypätä 100 vuotta menneisyyteen, mitä tekisin?
      Voisin tässä lainata Command & Conquer -pelin juonta. 100 vuotta sitten Adolf Hitler oli jo vähän päälle 30-vuotias, joten hänen syntymää en voisi estää. Siihen aikaan Hitler värkkäsi jo kovaa vauhtia omaa puoluettaan. Vuonna 1923 tapahtui oluttupavallankaappaus, joka meni vähän pieleen ja Hitler joutui vankilaan, mutta pääsi jo pois vuonna 1924. Mistä sitä tietää vaikka olenkin aikamatkaaja, joka esti vallankaappauksen vuonna 1923. Mutta universumia ei voi estää, se löytää toisen tavan toteuttaa asiat ja Hitler pääsi kumminkin valtaan.

      Toinen vaihtoehto. Vuonna 1922 Vladimir Putinin isä ja äiti olivat 11-vuotiaita lapsia. Jolloin toisen heistä olisin voinut lähettää Amerikkaan - eivät kohtaisi myöhemmin, jolloin Putin ei syntyisi vuonna 1952. Mutta ehkä tämäkin menisi pieleen, joku muu korvaisi Putinin roolin historiassa.

      Jos voisin hypätä 100 vuotta tulevaisuuteen, mitä tekisin?
      Uhkarohkeaa, onkohan enää silloin maapallolla elämää. En tiedä, että tekisinkö mitään, katsoisin vain, että selvittiinkö me ihmiskuntana näistä myllerryksistä.

      Jos minulla olisi siivet, minne lentäisin?
      Lentäisin paikasta toiseen, ei tarvitsisi mennä teitä pitkin.

      Poista
  4. Aivan jos Hitlerin syntymän estäisi, tulisi joku uusi Putler joka pitää juutalaisia natseina.
    Muutenkin elämä menee kiertokulkuaan pyörimme siis ympäri, edestä löytää menneen.
    Jos meneekin sadan vuoden sykleissä.

    Hitlerputsch, Hitler-Ludendorff-Putsch ja Bierhalleputsch kaljakelluntaa..
    Hitler pakeni Ernst ja Helene Hanfstaenglin huvilaan, jossa Helene kertomansa mukaan esti Hitleriä ampumasta itseään.
    WHY?
    Ja viisi vuotta vankeutta mutta ehdonalaista voi anoa jo puolen vuoden kakulla.

    Jenkithän puuhaa että pulliaiset pääsee kuuhun! Eikä tarvi sata vuotta odottaa, vaan varmasti ensi vuonna.
    En osaa myöskään ajatella aikamatkaa sadan vuoden päähän, varmaan silloin on se avaruusreitti kuuhun, joten tervetuloa kuun pimeälle puolelle cakekaffeelle.

    Jos olis siivet olisikin nastaa lentää rajojen yli, ja jos ois taikasauva heilauttaisin sitä Putleriin päin, hänhän tapattaa persikannuolijat toisensa jälkeen. Milloin on Putlerin vuoro. Voi P mitä teit, ukko romahti jalustalta että kolisi.
    Vaikeaa ajatella että Putin muuttui Putleriksi, ja Trumppaus fanittaa täpöö, vaan hänkin tajuaa että kansanmurha Ukrainassa.

    Liittykö Suomi Natoon? Jos niin Putler voi suuttua.
    Nopea puskahaastis niin vain yksi olisi tahtonu jo 1990-luvulla Natoon.
    Tyyliin 62% haluaa Natoon,
    Elämä on juuri nyt suht karseaa, joten aikamatkailuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Putin itse ajaa Suomea Natoon.

      Vapun jälkeen Suomi liittyy Natoon - ennen kuin puissa on lehdet. Näinkin on huhuttu.

      Poista
  5. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että aika on pelkkä aivojemme luoma illuusio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, että lapsena aika kului hitaammin kuin nyt aikuisena - vuodet vierii vauhdilla.

      Jos matkustaa esim. 200 kilometrin matkan uuteen paikkaan ja sieltä takaisin. Menomatka tuntuu pidemmältä kuin paluumatka. Tätä ilmiötä kutsutaan paluumatkaefektiksi.

      Aika voi todellakin olla vain harhaa. Jos aivomme voisi murtaa illuusion, voisimme ehkä kelata "aikaa" taakse- ja eteenpäin sekä katsoa eri vaihtoehtoja.

      Poista
  6. Joskus toivoo pikakelausnappia eteen-tai taaksepäin.
    Voisi kelata joulun ohi tai muun vastaavan, oon joskus vitsaillut että herättäkää sit kun ensilumi tulee, tai herättäkää sit kun kesä tulee.
    Lapsena aika kului vauhdilla true! Mutta kesät tuntuivat pitkiltä lähes ikuisuudelta, voisi sanoa piitkä kuuuma kesä!

    ~Aika~
    Ajan keksi ihminen, ei aika ole harhaa,
    tähtientarhaa.
    Paljon on aikaa
    Se on sitä taikaa!

    Olen monta kertaa joutunut matkustamaan paikasta a paikkaan b junalla.
    Menomatka tuntuu tosiaan pitkältä, myös autolla että ollaanko jo perillä, ja kauanko vielä, tuttua takapenkin ininää.
    Paluumatkaefekti selkeesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päiväni murmelina voisi olla jännä juttu, ainakin viikon ajan, voisi kokeilla eri vaihtoehtoja. Huonopuoli on, että näkisi vain vaihtoehtojen alun, mutta ei sitä mihin valinnat lopulta johtaa.

      Jossakin elokuvassa pystyi hypätä vuosia eteenpäin, mutta miinuspuoli oli, että itse vanheni myös saman verran kuin hyppäsi. Yhdellä hypyllä siis vanheni esim. 30 vuotta, jos päätti hypätä 30 vuotta eteenpäin. Eipä siinä tehnyt mieli hypätä montakaan kertaa.

      Muistaakseni Doctor Who joutui yhdessä jaksossa toistamaan saman elämän jotain miljoona kertaa - hakkasi nyrkillä jääseinämää miljoona kertaa, jotta pääsi läpi.

      Poista
    2. Paluumatkaefektiähän voi verrata myös siihen kun katsot jonkun elokuvan kahteen kertaan, niin tulee yleensä samanlainen ilmiö.

      Ekalla kerralla kaikkeen keskittyy niin paljon intensiivisemmin kuin tokalla kerralla, niin siitähän tuo efekti taitaa tullakin, kun paluumatka ei enään olekaan yhtä jännä ja intensiivinen kuin mitä menomatka oli.

      Mutta en muista koskaan tarkoituksella testanneeni ajaa meno- ja paluumatkoilla eri reittejä pitki (mutta matkallisesti ja ajallisesti kuitenkin yhtä pitkät reitit) - Että tuntuuko tuolloin kumpikin matka yhtä pitkiltä, koska kummallakin matkalla keskittyy siihen matkaan yhtä intensiivisesti, joten paluumatkaefektiä ei olennaisesti olisikaan nähtävillä.

      Poista
  7. Osa tutkijoista on nyt sitä mieltä, että aika on pelkkä aivojemme luoma illuusio.

    VastaaPoista