Ultimaattinen kello

Viisareita, ilmansuuntia ja ympyröitä

Olen aiemmin kirjoitellut Puhutaan suomea ja Luetaan ja kirjoitetaan suomea sekä Älypuhelinzombiet. Tällä kertaa jatkan hieman samalla aihepiirillä.

Vuonna 2018 Britanniassa koulut luopuivat perinteisistä seinäkelloista, koska oppilaat eivät osanneet enää lukea analogisia viisareita. Suomessa uutisoitiin vuonna 2025, että useat vanhemmat ovat huolestuneet siitä, että lapset ja nuoret eivät enää osaa kellonaikoja vanhanaikaisesta viisarikellosta eli analogisesta kellotaulusta. Luettuani tämän uutisen, hieman järkytyin, että voiko olla näin, ettei nykyään koulussa opita edes viisarikelloa.

“ 10-vuotias lapsi haastoi äitiään kysymällä: Miksi se (viisarikello) pitäisi osata vuonna 2025? ”

Tuollaisesta ajattelutavasta järkytyin vielä lisää, kun ei tajuta viisarikellon tärkeyttä ja mahdollisuuksia. Tästä sainkin idean, koodaan viisarikellon, josta voi oppia ainakin melkein kaiken, joka liittyy viisarikelloon ja aikaan. En ollut aiemmin tehnyt viisarikelloa, joten täytyi samalla perehtyä viisarikellon matematiikkaan ja astelukujen maailmaan sekä pähkäillä, kuinka ne taipuu koodiksi. Haasteita oli, mutta lopputuloksena on Ultimaattinen kello, josta löytyy lähes kaikki, sen vuoksi se onkin ultimaattinen.

45°

90°

135°

180°

225°

270°

315°

360°

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24/0

Ultimaattinen kello v. 1.0, Jacke 2025

Pyöritä tuntiviisaria: | Pyöritä minuuttiviisaria:

Liikuta asteviisaria: 0

 

 

VIISARIKELLON ASETUKSET

DIGIKELLON ASETUKSET

ASTELEVYN ASETUKSET JA AURINKOKELLO (KOMPASSI)

onko kesäaika? [K]

Määritä sijaintisi:

Keski-Suomi: -15 min

ULTIMAATTINEN KELLO - OHJEET
Yläpuolella on Ultimaattinen kello, jonka päänäkymässä on (analoginen) viisarikello ja sen alla on digikello, jonka nuoretkin osaavat. Ultimaattista kelloa voi säätää enemmän ja vähemmän. Digikellon alla on infoalue, jossa näkyy ohjetekstejä, kun kelloa säätää. Infoalueen alla on painikkeet viisarikellon, digikellon ja astelevyn asetuksille. Viisarikelloon voidaan helposti upottaa myös astelukujen kiehtova maailma, joten sekin on mukana.

Asetuksien painikkeissa on usein kaksi toimintoa, samasta painikkeesta saadaan ominaisuus päälle ja pois. Kun osoitin on painikkeen tai valinnan päällä, niin infoalueella näkyy lyhyitä ohjeita toimintoon liittyen.

Aika on matematiikkaa, jossa riittää perustaidot
Plus, miinus, kerto ja jako, niillä pärjää pitkälle.

Viisarikellon asetukset
Halutessasi voit piilottaa viisarikellon, jolloin näkyy digikello ja asetukset.

Usein viisarikellossa näkyy vain 12 tuntia, vaikka päivässä on 24 tuntia. Joku nuori voi miettiä, että miten 16 voi olla 4? Joissakin maissa on käytössä 12 tunnin kello, jolloin vuorokausi/päivä jaetaan kahteen 12 tunnin jaksoon - ennen ja jälkeen puolen päivän. 1900-luvun alussa Suomessakin oli käytössä 12 tunnin kello, 1920-30-luvuilla Suomessa siirryttiin 24-tuntiseen aikaan.

12-tuntisessa viisarikellossa voi näkyä vain 12 tuntia, jolloin puolen päivän jälkeen seuraavat 12 tuntia ovatkin 12-24. Näin 16 voi olla 4, kun logiikan oppii, niin ajattelu on automaattista.

Ultimaattisen kellon asetuksista löytyy myös Varttitunti-valinta.

Vartti on jonkin neljäsosa eli neljännes. Kellossa vartti on yksi tunnin neljännes eli varttitunti, joka on 15 minuuttia. Yrityssanastossa on kvartaali (quartus) eli vuosineljännes, vuosi voidaan jakaa neljään jaksoon - kuten kevät, kesä, syys ja talvi.

Ultimaattisessa kellossa, kun painaa varttitunnin päälle, niin viisarikelloon ilmestyy varttitunnin kokoinen punertava alue, jota voidaan kääntää myötä- tai vastapäivään. Kääntöpainikkeet ovat varttitunti-painikkeen alla. Varttituntialue kääntyy 15 min kerrallaan, jolloin nähdään, että tuntiin mahtuu neljä varttituntia.

Huom. myötäpäivä on viisarin kiertosuunta ja vastapäivä on viisarin kiertosuuntaa vastaan.

Matematiikkaa:
1 päivä = 24 tuntia, joka on 1440 minuuttia (24 x 60 = 1440)
1 tunti = 60 minuuttia, joka on 3600 sekuntia (60 x 60 = 3600)
1 minuutti = 60 sekuntia

Vartti = 15 minuuttia, 4 x 15 min = 1 tunti
15 + 15 = 30 min eli puolituntia

24 tuntia = 360°
360 / 12 = 30° ~ kellossa tuntien väli
1 tunti = 15° (360 / 24 = 15) ~ aurinko liikkuu tunnissa 15°
1 minuutti = 360°
1 sekunti = 6° (360 / 60 = 6) ~ kellossa minuuttien ja sekuntien väli

360 / 4 = 90° ~ 15 min eli varttitunti kellossa
90 + 90 = 180° eli puolituntia ~ voidaan laskea myös 360 / 2 = 180°

Viisarikellon asetuksista saa näkyviin myös viisarien astelukemat, että missä kohtaa kellotaulua (360°) menevät. Tiedot näkyvät infoalueen yläreunassa.

Harjoituskello
Viisarikellon asetuksissa on Näytä harjoitus -painike, sillä saa esiin harjoituskellon, jonka tunti- ja minuuttiviisareita voi itse pyörittää liukusäätimillä haluamiinsa kohtiin. Auttaa hahmottamaan, että mikä on tunti- tai minuuttiviisari. Harjoituskellolla joku voi myös laittaa viisarit näyttämään jotain kellonaikaa ja toisen täytyy hahmottaa paljonko harjoituskello näyttää.

Digikellon asetukset
Halutessasi voit piilottaa digikellon, jolloin näkyy viisariello ja asetukset. Voit piilottaa viisarikellon sekä digikellon, jolloin näet vain asetukset, josta saat ne esiin uudestaan.

Vakiona digikellossa näkyy lyhyt aikamuoto eli päivämäärä ja kellonaika (24 tuntia). Pitkä muoto -painikkeella digikellon näkymä muuttuu, jolloin siinä näkyy kellonaika ja päivämäärä, jossa on päivän ja kuukauden nimi. Lyhyt muoto -painike palauttaa vakionäkymän.

A.M. - ANTE MERIDIEM:
Ennen puoltapäivää.

P.M. - POST MERIDIEM:
Puolenpäivän jälkeen.

12 tuntia -painikkeella kellonaika muuttuu 12-tuntiseksi ja kellonajan perään ilmestyy "a.m." tai "p.m." aikatarkennin. Kansainväliset lyhenteet "a.m." ja "p.m." tulevat latinan kielestä, jos haluaa merkata suomeksi, niin voi käyttää "ap." (aamupäivä) ja "ip." (iltapäivä) lyhenteitä. Mutta yleensä Suomessa on käytössä 24 tunnin kello, jolloin aikatarkentimia ei tarvita.

Kansainvälinen ja digitaalinen aikastandardi
Digitaalisissa laitteissa on usein tunnit ja minuutit eroteltu kaksoispisteellä (:), Ultimaattisen kellonkin digikello käyttää tätä tyyliä. Suomenkielisissä teksteissä tulisi käyttää erottimena pistettä (klo 10.15). Itse tosin rikon (tätäkin) kielioppisääntöä, :-tyyli näyttää paremmalta ja ainakin erottuu helpommin päivämääristä, joissa piste on erottimena.

Keskiyön mysteeri
Keskiyö merkataan "klo 24:00", mutta heti samalla hetkellä se muuttuukin nollaksi, kuten "klo 0:01".

Astelevyn asetukset
Ultimaattisen kellon astelevy on vakiona piilossa, kun sen ottaa näkyviin, niin viisarikello muuttuu astelevyksi. Sekunti/minuuttiviivat muuttuvat asteviivoiksi, jotka ovat 5° välein ja astelevyllä näkyy kahdeksan ilmansuunnan mukaiset astelukemat.

Astelevyn Näytä liukusäädin -painikkeella astelevyyn ilmestyy asteviisari ja infoalueen yläreunaan liukusäädin, jolla voi kääntää asteviisaria 360°. Asteviisarin astelukemat näkyvät liukusäätimen vieressä. Asteviisarilla voi hahmottaa miten ympyrän asteet menevät - hahmotustyökalu.

Kun astelevyn asteviisari on poissa, niin silloin astelevyyn saa näkyviin pää- ja väli-ilmansuunnat. Tällä ominaisuudella voi oppia hahmottamaan ilmansuunnat.

L L K K

Väli-ilmansuuntien hahmotus- ja muistikaavio.

Pääilmansuunnat, pohjoinen, itä, etelä ja länsi voivat olla helppo muistaa ja hahmottaa, mutta väli-ilmansuunnat voi tuottaa hankaluuksia.

Oikealla olevassa kaaviokuvassa on minun muistisääntöni, johon liittyy pieni "tarina". Y-sukupolvi (millenniaalit) ovat ainakin kuulleet sanonnan "Nupit kaakkoon!", näin sanotaan, kun halutaan stereoissa äänet täysille. Äänenvoimakkuus on täysillä, kun se osoittaa kaakkoon. Tässä täytyy hahmottaa vain yksi suunta eli kaakko ja sen muistaa ääninupista. Kaaviokuvassa kaakko on sininen K, kun sen muistaa, niin voi muistaa loputkin.

Jos ja kun muistaa kaakon, niin silloin voi ottaa käyttöön LL-KK- tai LK-LK-säännön. Ensin piirretään vinoneliö, jonka kulmat ovat pääilmansuunnat, sen päälle piirretään neliö, jonka kulmat ovat väli-ilmansuunnat, koillinen, kaakko, lounas ja luode. Kuten huomataan, niin lännen puolella väli-ilmansuunnat alkavat L:llä ja idän puolella K:lla.

Joten, nupit kaakkon ja kaakossa voi syödä myös lounaan. Lounas on kaakkoa vastapäätä. Nyt tiedämme, että missä kaakko ja lounas ovat, jäljellä on enää L ja K. Kun tiedämme, että samalla puolen on L:ät, joten osaamme sijoittaa luoteen lounaan kaveriksi ja koillisen kaakon kaveriksi. Näin helppoa se on.

Huom. Z-sukupolven sanonta "Volat täysille!" ei ole niin hyvä, koska siitä ei voi hahmottaa ilmansuuntaa.

Aurinkokello
Astelevylle saa myös aurinkokellon. Tämä aurinkokello ei perustu varjoihin, vaan kellonaikoihin ja auringon sijaintiin astelevyllä. Aurinko näyttää liikkuvan, vaikka oikeastaan maapallo pyörii ja aurinko pysyy paikoillaan. Helpompi on kumminkin ajatella, että aurinko liikkuu - aurinko liikkuu tunnissa 15° ja näin ollen 24 tunnissa 360°.

Aurinkokellon taustaa
Astelevyä tehdessäni muistin nähneeni joskus aiemmin jutun suomalaisesta, joka oli kehittänyt paperisen "aurinko-kello-kompassin", se perustui aurinkoon ja kellonaikoihin. Pienen etsinnän jälkeen löysin Iltalehden jutun aiheesta. Kyseessä on (ehkä) Sakari Raappanan idea. Koska minulla oli hyvä pohja, niin päätin yrittää luoda Sakari Raappanan systeemin sähköiseen muotoon. Oikeastaan minun piti vain lisätä astelevyyn näkymään 24 tuntia sekä liikkuva aurinko. Sakarin aurinko liikkui taivaalla, minä päätin yrittää laittaa auringon astelevylle, jolloin auringon näkee aina, vaikka olisi pilvistä. Itsekin yllätyin, että sain auringon liikkumaan loogisesti astelevyllä ja systeemi ehkä toimii kuten Sakarin systeemi. En tiedä, että toimiiko se, mutta voihan sitä kokeilla, kuten Jope Ruonansuu sanoisi. Pöytätietokoneella on hankala testailla, mutta jollakin kannettavalla laitteella, jota voi kääntää ja vääntää, niin saattaa onnistua.

Jos tietää kellonajan ja auringon sijainnin, niin silloin tietää ilmansuuntiakin ja voi suunnistaa - ainakin suuntaa antavasti.

Kun aurinkokello on auki, voi silloin säätää, että onko talvi- vai kesäaika. Kesällä kellonajasta vähennetään tunti, jolloin saadan luonnollinen oikea aika. Oma sijaintikin täytyy ottaa huomioon. Aurinkokellon liukusäätimellä säädetään sijainti, Itä-, Keski- vai Länsi-Suomi. Liukusäätimessä on 0-30 min haarukka - se aika vielä miinustetaan kellonajasta. Liukusäätimen alla vaihtuu tieto sijainnista.

Astelevyn aurinkokellon viimeinen painike on Näytä yö, jolla astelevylle ilmestyy visuaalinen yö. Aurinkokellon voi jakaa kahteen 12 tunnin osaan, yöhön ja päivään. Tällainen "raaka" jaottelu toimii lähinnä päiväntasaajan alueella, jossa niin on. Suomessa valoisan ja pimeän aika vaihtelee - kesällä on aina valoisaa ja talvella on aina pimeää. Raamatussa päivään mahtui 12 hetkeä eli tuntia, aamu kuudesta ilta kuuteen - se valoisa aika.

YHTEENVETOA
Lapset ja nuoret eivät ymmärrä viisarikelloa, vaikka sellaisia on jopa koulujen seinillä. Viisarikelloja on joka puolella, kaupoissa, sairaaloissa, virastoissa jne. Opetushallituksen sivuiltakin löytyy tietoa kellonaikojen opetuksesta, niin onhan tämä nyt ihmeellistä, ettei nuoret ymmärrä viisarikellosta mitään. Ilmiö ei rajoitu vain Suomeen, Britannian lisäksi olen nähnyt uutisen Norjasta, jossa yläkoululaiset eivät hahmottaneet viisarikello. Onhan tämä nyt järkytys! Sitten jotkut kysyvät, tarvitseeko viisarikelloa edes osata 2020-luvulla - toinen järkytys!

E

A

Viisarikellon avulla voi löytää etelän.


A: aurinko
E: etelä

Viisarikellosokeus johtuu älypuhelimista ja -rannekelloista, joissa ei näy useinkaan viisarikelloa - niihin kyllä saa sellaisenkin, jos tahtoo. Älypuhelin on niin kauan hyvä laite, kun siinä riittää akkua ja se löytää netin. Entäs sitten, kun akku loppuu ja/tai et pääse Google mapsin kaltaisiin sovelluksiin, jolla suunnistaa.

Vasemmalla on kuva, kuinka pelkällä viisarikellollakin voi ottaa suuntaa. Esimerkkikuvassa viisarikello on vähän vaille klo 17. Paksumpi sininen viisari on tuntiviisari. Kello käännetään (ihminenkin kääntyy loogisesti) tuntiviisari aurinkoon (kuvassa kirjain A) päin. Minuuttiviisarilla ei ole nyt merkitystä, mutta 12 (punainen viiva kuvassa) ja tuntiviisarin puolessa välissä on etelä (kuvassa kirjain E). Tästä voi päätellä loputkin suunnat, etelää vastapäätä on pohjoinen jne. Tällaista suunnistusta ei voi tehdä kellolla, jossa on pelkkiä numeroita.

Tein Ultimaattisen kellon näyttääkseni, että viisarikello on hyvä osata hahmottaa sekä Ultimaattisen kellon avulla voi ehkä opetella viisarikelloon liittyviä asioita. Joillakin saattaa olla oppimis- ja hahmottamisvaikeuksia, joten senkin koitin ottaa huomioon.

Kello voi olla "vartin yli jotain" tai "varttia vaille jotain", jos ei tiedä mikä on varttitunti (15 min), niin ei silloin hahmota kellonaikaa. Ultimaattisessa kellossa viisarikelloon saa näkyviin visuaalisen varttitunnin, jota pystyy kääntämään, näin hahmottaa, että varttitunti mahtuu neljä kertaa tuntiin.

Lautanen, jossa aterimet ovat "kello viidessä".

Viisarikellon osaaminen liittyy jopa ruokailuunkin. Kun on syönyt lautasen tyhjäksi, eikä halua ottaa enää lisää ruokaa, tulee silloin aterimet asettaa kello viiteen (kuva oikealla). Jos haluaa pitää tauon syömisestä, tulisi haarukka ja veitsi asettaa lautaselle kello kahdeksan ja neljän kohdille eli vasempaan ja oikeaan alakulmaan - tavallaan muodostuu kolmio.

Jos olet ystäväsi kanssa liikkeellä ja huomaat jotain erikoista, mutta haluat ilmaista asian huomiota herättämättä kuin salainen agentti, voit sanoa "katso kello kahteen". Tässä tilanteessa täytyy hahmottaa viisarikello, jotta tietää, että mihin suuntaan pitäisi katsoa.

Viisarikelloja on kaikkialla ja viisarikello on paljon muutakin kuin vain viisarit. Viisarikellon hahmottaminen on yleissivistystä ja perusasioita, jotka pitäisi osata yhtä hyvin kuin tietää värien nimet. Ultimaattisen kellon ja tämän kirjoituksen pohjalta saisi aineistoa muutamaankin matematiikan tunnille, kun tutustuu kellojen ja ympyröiden matematiikkaan. Liikuntatunnilla voisi opiskella ilmansuuntia eli suunnistaa, jos perinteinen tapa on tylsää, voi leikkiä salaista agenttia ja suunnistaa pelkän viisarirannekellon avulla tai sitten Sakari Raappanan systeemillä - aurinko-kello-kompassi. Kotitaloustunnilla viisarikelloa voi opiskella, kun tietää, kuinka aterimet kuuluu jättää.

Opetelkaa viisarikello, se on monipuolisempi kuin digikello, jossa on vain numeroita.

Lue myös:
Kalenterin historiaa
28 päivää, 4 viikkoa ja 13 kuukautta

LOPPUKEVENNYS
Ympyrä

Musta on ympyrän piiri.
Punainen on ympyrän halkaisija.
Sininen on ympyrän säde.

2 x säde = halkaisija

3,14 x halkaisija = ympyrän piiri (kehä)

Piirin ja halkaisijan suhde on vakio, pii eli 3,14

Halkaisija mahtuu piiriin 3,14 kertaa.