tiistai 1. elokuuta 2017

Kalenterin historiaa

KALENTERI
Päivät seuraa toistaan ja vuodet vierivät eteenpäin, mutta miten päivät, kuukaudet määrittyvät? Miksi elämme nyt vuotta 2017 ja mistä tulevat kuukausien nimet, oletko pysähtynyt miettimään ajankulkua?

Kaikkihan alkaa kuuluisista ja vähän mystisistäkin sumerilaisista, jotka asustelivat Mesopotamiassa (veikattu Paratiisin alueeksikin). He jakoivat tunnin 60 minuuttiin ja vuoden 12 kuukauteen. Sumerilaiset loivat kalenterin. Mainittakoon vielä näin ohimennen, että assyriologi Simo Parpolan mukaan Mesopotamiassa puhuttu muinainen sumerin kieli on sukua suomalais-ugrilaisille kielille.

Maailmassa on monia kalenterijärjestelmiä, joista mainitsen alkuun lunisolaarisen kalenterin (kuu-aurinkokalenteri), juliaanisen kalenterin ja gregoriaanisen kalenterin. Nykyinen kalenterimme on gregoriaanisella pohjalla, sitä aiemmin menimme Julius Caesarin kalenterin tahtiin. Vuonna 46 eaa. Julius Caesar kuunteli egyptiläisiä asiantuntijoita ja näin saatiin juliaaninen kalenteri. Tietysti juliaaninen kalenteri nimettiin Juliuksen mukaan, mutta egyptiläisiltähän se tieto tuli miten kannattaa kalenteri tehdä.

Se miksi meillä vuosi vaihtuu 1. tammikuuta, johtuu sekin roomalaisista. Rooman valtakunnassa tammikuussa alkoi aina konsulien virkavuosi ja Caesar päätti, että sen mukaan saa sitten elää koko valtakunta. Tämä käytäntö siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin. Koska uskonto ja kalenteri kulkevat käsikädessä, täytyi kalenterin olla luotettava. 1500-luvulle tultaessa, alkoi juliaanisessa ajanlaskussa ilmetä tiettyjä ongelmia - kevätpäiväntasaus oli siirtynyt liikaa. Kalenterin korjaajaksi tuli Paavi Gregorius XIII, tai oikeammin jesuiitta Christopher Clavius (matemaatikko ja tähtitieteilijä). Muutoksia oli muun muassa karkauspäivien laskentaperuste ja se, että vuoden ensimmäiseksi päiväksi lyötiin lukkoon 1. tammikuuta sekä ajanlaskun alkupiste on munkki Dionysius Exiguuksen 500-luvulla laskema Jeesuksen syntymä. Näistä syistä elämme nyt vuotta 2017 ja vuosi vaihtuu 1. tammikuuta.

Gregoriaaninen kalenteri julkaistiin vuonna 1582, mutta Suomessa ja Ruotsissa siihen hypättiin mukaan vuonna 1753, helmikuusta maaliskuuhun. Tapahtui 11 päivän aikaloikka - siirryttiin 11 päivää eteenpäin yhdessä hetkessä. Venäjä piti kiinni juliaanisesta kalenterista jopa vuoteen 1918 asti.

Ennen juliaanista kalenteria oli käytössä lunisolaarinen kalenteri eli kuu-aurinkokalenteri, tällainen on esimerkiksi juutalainen kalenteri. Juutalaisen kalenterin vuosiluvut alkavat vuodesta 3761 eaa, jota on pidetty maailman luomisen ajankohtana. Ennen lunisolaarista kalenteria oli käytössä kuukalenteri, joka nimensä mukaisesti keskittyi kuunliikkeisiin (gregoriaaninen kalenteri pohjautuu aurinkoon). Islamilainen kalenteri on puhdas kuukalenteri, jossa vuodessa on 12 kuukautta ja noin 354 päivää. Islamilainen ajanlasku alkaa Hidzrasta, eli Muhammadin paosta Mekasta Medinaan. Juliaanisen kalenterin mukaan tämä tapahtui vuonna 622.

Kristinusko siis määrittelee sen, että valtaosa maailmasta pyörii vuoden 2017 tasolla. Alkujaan kalentereissa ei otettu huomioon vuosia, pääasia oli, että tiedettiin missä kohtaa mennään kuluvaa vuotta. Myöhemmin juliaaniseen kalenteriin vakiintui sen alkupiste, vuosi 753 eaa. Tuolloin Rooma perustettiin, tämän on laskenut Terentius Varro.

Paavi Gregorius XIII halusi (paavi kun oli) käyttää Dionysius Exiguuksen laskelmia ja päätti, että hänen kalenteri alkaakin Jeesuksen syntymästä - josta on nyt kulunut 2017 vuotta. Tarkemmin ajatellen nämä kalenterien alkupisteet ovat melko mielivaltaisesti valittu - joku kohta vain historiasta. Toisaalta juutalaisen kalenterin alkupisteessä on jo logiikkaakin. Aika, jolloin maailma luotiin eli vuosi 3761 eaa. Samoilla suunnilla on vuonna 2012 pinnalla ollut mayakalenteri, jonka alkupiste on vuodessa 3114 eaa. Miksi maya-intiaanit valitsivat tuon vuoden alkupisteeksi, sitä ei tiedetä. Mayakalenterin pitkälasku päättyi vuoden 2012 joulukuussa ja odotettiin jotain maailmanloppua. Suomen TV:ssäkin oli ohjelma tuolloin yöllä, jossa odotettiin tapahtuuko mitään. Eipä mitään näkyvää tapahtunut, mutta silloinhan vain alkoi mayakalenterissa uusi sykli ja muutos oli "tietoisuudessa" (Suuri Herääminen) - uusi aika alkoi.

Raamatun aikajanaa tutkiessa, usein otetaan esille Ussherin–Lightfootin kalenteri (James Ussher ja John Lightfoot), vuodelta 1650. Tämän kalenterin mukaan maailma luotiin vuonna 4004 eaa. eli noin 6000 vuotta sitten. Kuten on käynyt ilmi, niin juutalainen kalenteri on samoilla suunnilla siitä milloin maailma on luotu Raamatun mukaan eli noin 6000 vuotta sitten. Juutalaiset (sekä ainakin Jehovan todistajat) myös tietävät, että Paholaiselle on annettu aikaa 6000 vuotta harhauttaa ihmistä. En tiedä miten tuo tieto on saatu, koska minulle ei tule mieleen Raamatun kohtaa, jossa tuo sanottaisiin suoraan. Ehkä juutalaiset on saaneet tuon tiedon gematrian ja Kabbalan kautta.

Paholainen saa hallita maailmaa tietyissä rajoissa 6000 vuotta olettamaan liittyy Raamatullinen dilemma.
Piet. 3:8:
Yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä.
Joidenkin mukaan tuo tarkoittaa, että Jumala loi maailman 6 päivässä eli aikaa kului 6000 vuotta ja 1000 vuotta Jumala lepäsi.

Toisaalta juutalaiset puhuvat yövartioista, niin psalmeista kyllä löytyy viittaus sellaiseen.
Psalmi 90:4:
Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki.
Toisen näkökulman mukaan nuo vain tarkoittavat pitkää ajanjaksoa, jolloin voisi sanoa, että Raamattu tukee tieteen näkemystä. On heitäkin, jotka mieltävät, että yksi luomispäivä tarkoittaa 24 tuntia. Tätä näkemystä tukee fakta. Yksi vuosi on 365 päivää, vuosi voidaan jakaa 12 kuukauteen, viikossa on 7 päivää, tunnissa 60 minuuttia jne. Nuo ajanmääreet sulautuvat niin hyvin yhteen, ettei niitä ole kukaan muu voinut suunnitella kuin itse Jumala - sumerit sai tiedon "korkeammalta taholta".

Raamattu kertoo selkeästi kyllä sen, että Paholainen syöstiin maahan ihmisten luo ja sen aika on lyhyt.
Ilm. 12:7-9:
Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa, mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa. Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit.
Ilm. 12:12:
Iloitkaa siis, taivaat ja te taivaiden asukkaat! Mutta voi maata ja merta - Saatana on laskeutunut teidän luoksenne! Se on raivon vallassa, sillä se tietää, että sen aika on lyhyt.
Paholainen tuli siis keskuuteemme eksyttämään meitä pois Jumalan luota, mutta mikä onkaan tuo lyhyt aika? Onko se 6000 vuotta, joka on kohta täyttynyt ja alkaa Tuhat vuotinen Valtakunta. Jumala loi maailmaa erään näkemyksen mukaan 6000 vuotta ja tämä sama aika olisi annettu myös Paholaiselle eksyttää ihmistä (toisaalta ihan tasapuolinen sopimus kyllä olisi).
Matt. 4:8-9:
Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: "Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua."
Tuokin kohta vahvistaa, että Paholaisella on jonkinlainen hallintaoikeus voimassa.

Nyt kun on vajottu Raamatun uumeniin, niin on aika jälleen nousta pintaan ja kysyä, miksi meillä ei ole tieteeseen perustuvaa kalenteria? Raamatusta on saatu parikin kalenterin alkupistettä, mutta miksi tiede ei ole kohta 2020-luvulle tultaessa tehnyt samaa? Gregoriaaninen kalenteri päivitti juliaanista kalenteria ja korvasi sen. Nykypäivänä voitaisiin päivittää gregoriaanista kalenteria ja laatia esimerkiksi nimeltään Evoluutiollinen kalenteri, jonka alkupiste olisi tieteellinen alkuräjähdys. Kun kerta Jeesuksen syntymä tai Raamatullinen maailman luomishetki on voitu määrittää alkupisteeksi, niin yhtä hyvin silloin myös alkuräjähdys voisi olla kalenterin alkupiste. Tieteen mukaan alkuräjähdys tapahtui noin 14 miljardia vuotta sitten. Evoluutiollinen kalenteri olisi helppo luoda, siirretään gregoriaanisen kalenterin alkupistettä 14 miljardia vuotta taaksepäin. Eläisimme vuodessa 14 000 002 017, mutta koska tuossa alkuosa muuttuu hyvin harvoin, niin voisimme käyttää edelleenkin lyhyempää muotoa. "2017" lyhyt muoto olisi yleisesti käytössä ja harvoissa tilanteissa käytettäisiin pidempää muotoa. Toinen seikka, joka muuttuisi olisi se, että mitään ei olisi tapahtunut (näillä näkymin, tai sitä ei osata vielä selittää) Ennen Ajanlaskun Alkua (eaa). Kaikki evoluutiolliset tapahtumat voitaisiin sijoittaa loogisesti lineaariseen aikajanaan. Jeesus syntyi silloin vuonna 14 000 000 000 eli 2017 vuotta sitten. Siitähän voidaan tietenkin keskustella, että monellako miljardilla vuodella se alkupiste heittää todellisuudesta, mutta samaa voidaan kysyä Raamattuunkin perustuvilla alkupisteillä. Alkupisteet tuntuvat olevan lähinnä sopimuskysymyksiä.

KUUKAUDET
Tarinan mukaan Romulus (puolijumala) surmasi veljensä Remuksen ja näin perustettiin kaupunki, joka sai nimekseen Romuluksen kautta Rooma. Tosin taitaa kuitenkin olla, että Romulusta ei ole ollutkaan ja Roomaa ei olla perustettu. Rooma on vain ajansaatossa muotoutunut kaupungiksi. Ennen juliaanista kalenteria oli Rooman valtakunnassa käytössä Roomalainen kalenteri (kuukalenteri), jossa oli 10 kuukautta ja vuosi alkoi maaliskuussa. Alkuperäisessä Roomalaisessa kalenterissa oli nimetön talvijakso, eikä se varsinaisesti kuulunut kalenterivuoteen. Vuosi kesti 304 päivää ja kuukausien pituudet olivat 20 päivästä 35 päivään tai pidempiäkin.

Rooman ensimmäinen kuningas Romulus uudisti kalenteria (Romuluksen kalenteri). Hän vakiinnutti kuukausien pituudet 29 tai 31 päiväksi. Rooman toinen kuningas Numa Pompilius uudisti kalenteria edelleen (Numan kalenteri). Hän lisäsi kalenteriin kaksi kuukautta tammi- (vuoden alkuun) ja helmikuun (vuoden loppuun) sekä vuosi piteni 354 tai 355 päivään. Joidenkin lähteiden mukaan vuonna 450 eaa. helmikuu siirrettiin tammikuun perään. Näin kalenteri melkein jo käsitti koko vuoden ja oli 12 kuukautta, mutta oli edelleen epäpätevä. Joka toinen vuosi kalenteriin lisättiin (jos muistettiin) kolmastoista kuukausi, joka oli karkauskuukausi - 23 päivän pituinen.

Tuli Julius Caesarin valtakausi ja juliaaninen kalenteri, joka muutti kalenteria merkittävästi. Roomalaisten kuukausien nimet olivat joko omistettu jumaluuksille tai ne oli vain järjestyslukuja. Julius halusi jumalien joukkoon (tai siltä se nyt tuntuu) ja muutti Quintilis (viides) kuukauden Julius -kuukaudeksi, jonka me nyt tunnemme heinäkuuna. Julius Caesarin seuraaja Keisari Augustus ajatteli, että hän ei ole huonompi ja muutti juliaanisen kalenterin Sextilis (kuudes) kuukauden Augustus -kuukaudeksi, jonka me nyt tunnemme elokuuna. Joidenkin lähteiden mukaan Julius-kuukausi tuli vasta Juliuksen kuoleman jälkeen, kun hänet julistettiin jumalaksi. Julius-kuukausi oli välillä jonkin aikaa nimellä Aurelius, mutta muutettiin takaisin Julius-nimeen.

Varhaisen roomalaisen kalenterin kuukaudet Lopullisen juliaanisen kalenterin kuukaudet Kuukaudet englanniksi
1. Januarius 1. January
2. Februarius 2. February
1. Martius 3. Martius 3. March
2. Aprilis 4. Aprilis 4. April
3. Maius 5. Maius 5. May
4. Junius 6. Junius 6. June
5. Quintilis 7. Julius 7. July
6. Sextilis 8. Augustus 8. August
7. September 9. September 9. Septemper
8. October 10. October 10. October
9. November 11. November 11. November
10. December 12. December 12. December

(joidenkin lähteiden mukaan kuukausien nimien eteen tai taakse täytyisi laittaa sana mensis, joka tarkoittaa kuukautta)

Romaanisissa ja germaanisissa kielissä kuukausien nimet tulevat pääosin latinasta ja kreikasta. Suomen kieli kuuluu uralilaisiin kieliin. Suomi on eriskummallinen maa pohjolassa, meillä on ihan omat nimet kuukausille. Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa ja Virossakin nimet juontuvat enemmän tai vähemmän roomalaisilta.

Suomen kirjakieli syntyi uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla. Piispa Mikael Agricola julkaisi ensimmäiset painetut suomenkieliset kirjat. ABC-kirja ja Se uusi testamentti -kirjojen lisäksi Mikael Agricola kirjoitti myös Rukouskirjan (Rucouskiria Bibliasta, vuodelta 1544). Rukouskirjan alussa oli lueteltu kuukaudet suomeksi ja latinaksi sekä runo joka kuukaudelle, kuten runo nimeltään Januarius.

Minun nimen on tammikuu,
jolla on kaksi pää ja suu.
Vuosi minussa loppu ja alku.
Syö, juo, hakkaa hirsii ja halkuu.
Kylve ja kaikkia muuta tee,
mutta verii älä jalgast laske.

Seuraavaksi voimme vertailla suomalaisia ja englantilaisia kuukausien nimiä.

Tammikuu / January
Tammi-sana ei alkujaan tarkoittanut mitään tiettyä puuta, vaan kovaa (sydän)puuta, jota käytettiin jauhomyllyjen akselina ja keskinapana (akseli, napa jne.). Ehkä tarkemmin sanottuna, Tammi oli jotain mikä oli keskellä, tärkeää jne. Sydäntalvi eli keskitalvi sai näin tammikuun. Kalevalaisessa runoudessa esiintyy Iso tammi, joka kasvaa maailmaan jo alkuaikana, kun maailmaa vielä muokataan ja luodaan. Tätä isoa tammea voidaan kutsua myös maailmanpuuksi, joka on maailman keskellä.

Englannin kielen January-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin Januarius-kuukauteen, joka puolestaan tulee kaksikasvoisesta Janus-jumalasta. Janus edustaa alkuja ja loppuja sekä vastakohtia. Roomalaisen kalenterin monivaiheisessa historiassa Januarius-kuukausi on sijainnut vuoden lopussakin, josta se päätyi vuoden alkuun. Janus katsoo menneeseen ja tulevaan vuoteen.

Kuten on todettu, Januarius on uusimpia kuukauden nimiä, Februariuksen lisäksi, joka onkin vuoden toinen kuukausi.

Helmikuu / February
Tammikuun ja helmikuun vaihdetta on pidetty talven kylmimpänä aikana, mutta helmikuussa on myös lauhojakin päiviä, jolloin puunoksille syntyy jäähelmiä - tästä kuukausi on saanut nimensä. Helmikuuta on pidetty myös tammikuun pikkuveljenä. Joskus on ollut isotammikuu ja pikkutammikuu. Helmikuu tahtoisi olla tammikuun veroinen, mutta ei siihen yllä.

Englannin kielen February-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin Februarius-kuukauteen, joka puolestaan tulee latinan kielen sanasta Februo eli Puhdistaa. Taustalla voi myös olla sana Febris eli Kuume. Kuumeessa ihminen hikoilee ja puhdistautuu.

Maaliskuu / March
Maaliskuun nimen alkuperästä on useita näkemyksiä, mutta yleisin näkemys viittaa sanontaan "Maaliskuu maata näyttää". Maaliskuu liittyy Maa-sanaan. Maaliskuussa lumi alkaa sulaa ja maatakin näkyy.

Englannin kielen March-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin Martius-kuukauteen, joka puolestaan viittaa roomalaisten sodanjumalaan Marsiin. Mars oli myös maatalouden jumala. Maaliskuu oli alkujaan vuoden ensimmäinen kuukausi (nykyään kolmas). Roomalaiset aloittivat sotatoimet maaliskuussa ja pellot oli syytä kyntää Italiassa maaliskuussa.

Suomen armeijassakin saattaa kuulua vielä "Eteenpäin, mars!" -huuto.

Huhtikuu / April
Huhtikuun nimi tulee sanasta Huhta, se tarkoittaa havupuukaskea. Pelkkä kaski tarkoittaa yleensä nuoren koivikon polttamista (Virossa Kask tarkoittaa koivua). Huhta oli syvemmällä metsässä ja poltettiin havupuustoa peltoa varten. Metsä ei ollut huhtikuussa liian kuiva ja kasket saatiin pidettyä kurissa. "Huhtikuussa humahtaa" eli lumet sulaa nopeasti. Huhtikuussa luontokin herää eloon.

Englannin kielen April-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin Aprilis-kuukauteen, joka puolestaan tulee latinan kielen sanasta Aperire eli Avata. Puiden silmut ja kukat avautuivat, siitä saatiin kuukaudelle nimi. Aprilis oli pyhitetty Venukselle, joka oli kasvillisuuden jumalatar sekä viinitarhojen ja puutarhojen suojelija. Julius Caesar piti Venusta sukunsa kantaäitinä.

Toukokuu / May
Suomessa kasvukauden kuukausien nimet liittyvät maatalouteen. Toukokuussa tehdään toukotyöt eli keväiset peltotyöt, joilla valmistellaan uusi sato: kyntö, äestys ja kylvö. Toukokuuta onkin sanottu myös kyntökuuksi.

Englannin kielen May-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin Maius-kuukauteen, joka on saanut nimen Maius-jumalalta. Maiuksen juuret on kreikkalaisten kasvun Maia-jumalattaresta. Italiassa alkoi kasvukausi.

Kesäkuu / June
Kesäkuun nimen alkujuuret eivät ole liittyneet kesään (suveen), vaan kesantoon eli kylvämättömänä lepäävään peltoon (mullalla). Kesäkuu olikin joskus suvikuu ja kesantokuu. Jossain vaiheessa suvi-sana muuttui runolliseksi ilmaisuksi ja tilalle tuli kesä - kesäkuu.

Englannin kielen June-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin Junius-kuukauteen, joka puolestaan tulee Juno-jumalattaresta. Juno oli avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija.

Heinäkuu / July
Heinäkuun nimi liittyy myös maataloustöihin. Heinäkuussa niitetään heinät. Sydänkesä, kesän lämpöisintä aikaa.

Englannin kielen July-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin Julius-kuukauteen, joka on kunnianosoitus Julius Caesaria kohtaan. Hän toimeenpani kuuluisan juliaanisen kalenteriuudistuksen.

Varhaisessa roomalaisessa kalenterissa tämä kuukausi oli nimellä Quintilis eli Viides.

Elokuu / August
Nimensä mukaisesti elokuussa aloitettiin elonkorjuu eli sadonkorjuu. Talveksi ravintoa, jotta pysytään elossa. Eiköhän näin mene tämän elon logiikka.

Englannin kielen August-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin Augustus-kuukauteen, joka tulee Keisari Augustuksen nimestä. Augustus tarkoittaa kunnianarvoista.

Varhaisessa roomalaisessa kalenterissa tämä kuukausi oli nimellä Sextilis eli Kuudes.

Syyskuu / September
Mikäli syksy ei ala aiemmin, niin viimeistään syyskuussa. Syyskuussa aloitettiin syystyöt, joitakin juurikasveja nostettiin ylös sekä karja tuotiin talvisuojiin. Lyhyesti, syyskuu aloittaa syksyn.

Englannin kielen September-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin September-kuukauteen (Seitsemäs), joka puolestaan tulee latinan kielen sanasta Septem eli seitsemän.

Syyskuu on ensimmäinen kuukausi, jonka englannin kielinen nimi on epälooginen, jos sitä miettii latinan kautta. Syyskuu on nykyään yhdeksäs kuukausi, mutta nimi tulee varhaisesta roomalaisesta kalenterista, jossa syyskuu oli seitsemäs kuukausi.

Lokakuu / October
Lokakuun sateet tuo lian, mudan ja sen loan. Lokaa lokakuussa. Autossakin on lokasuojat. Muinoin lokakuun puolivälissä alkoi talvikausi, vanhassa vuodenkierrossa.

Englannin kielen October-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin October-kuukauteen (kahdeksas), joka puolestaan tulee latinan kielen sanasta Octo eli kahdeksan.

Marraskuu / November
Marraskuussa maa jäätyy ja routa tappaa ruohokasvit eli ne tulevat martaiksi. Marras-sana tarkoittaa kuollutta. Marraskesi on kuollutta ihosolukkoa.

Kekri (satovuoden päätösjuhla) ja Pyhäinpäivä (vainajien muistopäivä) sijoittuvat marraskuun alkuun, niiden aikoihin on uskottu, että martaat liikkuivat ihmisten joukossa. Martaat on kuolleiden henkiä (ei kumminkaan aaveita). Kun talonväki on saunassa, niin sillä aikaa martaat asettuvat pöytään syömään juhla-ateriaa.

Marraskuu on kuollutta aikaa.

Englannin kielen November-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin November-kuukauteen (yhdeksäs), joka puolestaan tulee latinan kielen sanasta Novem eli yhdeksän.

Joulukuu / December
Joulukuu poikkeaa muista kuukausista sillä, että sen nimen alkuperä ei ole suomalainen. Se on lainasana skandinaavisista kielistä ja samaa perua kuin ruotsin kielen jul. Muinaispohjoismainen sana joululle oli jól. Ennen 1600-lukua joulukuu tunnettiin nimellä talvikuu.

Aikoinaan Suomessa vuodenkierto oli vahvasti kiinni maataloudessa (Ajastaika-kalenteri), kuten kasvukauden kuukausien nimistäkin voi päätellä. Oli kyllä 12 kuukautta, mutta loka-marraskuussa juhlittiin Kekriä, joka oli vuoden suurin juhla, silloin päättyi ja alkoi satovuosi. 1500-luvulla alkanut uskonpuhdistus levisi Ruotsin kautta Suomenkin alueelle vähitellen. Kristinusko sai jalansijaa ja vähitellen joulusta muodostui kekriä tärkeämpi juhla. Näin talvikuu muuttui joulukuuksi.

Englannin kielen December-sana pohjautuu roomalaisen kalenterin December-kuukauteen (kymmenes), joka puolestaan tulee latinan kielen sanasta Decem eli kymmenen.

Varhaisessa roomalaisessa kalenterissa oli kuusi kuukautta pelkällä järjestyslukunimellä. Vielä nykyäänkin neljä kuukautta viittaa latinaksi järjestyslukuun. Kuviota ei selvennä sekään, että kahdennentoista kuukauden nimi onkin latinaksi kymmenes. Kuukausia on lisätty, mutta nimiä ei olla jaksettu muuttaa.

VIIKKO JA VIIKONPÄIVÄT
Roomalaisen ja juutalaisen kalenterin mukaan viikko alkaa sunnuntaista ja päättyy lauantaihin. 1970-luvun alussa vahvistettiin kansainvälinen standardi, jonka mukaan viikko alkaa maanantaina ja päättyy sunnuntaihin. Suomessa tämä standardi otettiin käyttöön vuonna 1973. Samoihin aikoihin Suomessa, 1960-1970 -lukujen taitteessa työviikko muuttui 5-päiväiseksi, lauantaista tuli yleinen vapaapäivä. Kun vanhemmat olivat lauantaina vapaalla, samaa tahtoivat myös koululaiset (ja opettajat). Joten 1971-72 -lukukaudella kouluviikkokin muutettiin 5-päiväiseksi. Ehkä näistäkin syistä Suomessa oli luontevaa määrittää maanantai viikon ensimmäiseksi päiväksi. Euroopassa tuo standardi on yleinen, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa sunnuntai aloittaa viikon edelleenkin.
2. Moos. 23:12:
Tee työtä kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemäntenä pysy työstäsi erossa, niin että härkäsi ja aasisi voivat levätä ja vierasheimoiset työntekijäsi ja vähäisimmätkin orjasi saavat virkistäytyä.
Jälleen meillä on Raamatullinen dilemma. Raamatun mukaan työviikko olisi kuusi päivää ja seitsemäs päivä olisi lepopäivä. Nykyään teemme viisi päivää työtä ja lepäämme kaksi päivää. Olemme muuttaneet viikonalkuakin, milloin on lepopäivä?

Täytyy taas uppoutua Raamattuun.
Dan.7:25-26:
Uhmaten hän puhuu Korkeinta vastaan, tuhoaa Korkeimman pyhiä ja pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain. Korkeimman pyhät annetaan hänen armoilleen ajaksi, kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Mutta oikeus on istuva tuomitsemaan, ja hänen valtansa otetaan häneltä pois, se tuhotaan ja hävitetään lopullisesti.
Sitä miksi sunnuntai on yleinen lepopäivä, sen juuria täytyy alkaa kaivaa Nooan ajoilta saakka. Tarina vie jälleen muinaisiin sumerilaisiin, joihin lukeutui Nooan pojanpojanpoika Nimrod. Hänestä tuli Babylonin kuningas ja samalla maailman ensimmäinen valtias. Babylonia tunnetaan myös Baabelina, johon Nimrod rakennutti kuuluisan Baabelin tornin - tai ainakin yritti rakentaa.

Jotta tarina ei olisi liian selkeä, niin Nimrod avioitui oman äitinsä kanssa, jonka nimi oli Semiramis (Semiramus). Heillä kiehahti kuuluisuus niin pahasti päähän, että halusivat olla Jumalan veroisia ja loivat maailman ensimmäisen väärän jumalanpalvelusjärjestelmän, Baabelin uskonto, jonka keskuksena toimi Baabelin torni. Baabelin uskonto oli Saatanallista alkuperää, jolla eksytettiin ihmisiä pois Totuudesta.

Nooan poika Seem oli vielä elossa ja surmasi Nimrodin, kuultuaan kauheasta epäjumalanpalvonnasta. Baabelin uskonto notkahti hetkeksi, mutta Semiramis keksi selittää, että Nimrodista oli nyt tullut auringonjumala Baal. Myöhemmin Semiramis tuli raskaaksi (neitseellisesti tietenkin). Semiramis synnytti pojan ja antoi tälle nimen Tammus. Semiramus selitti Tammuksen olevan nyt uudelleen ruumiillistunut auringonjumala Nimrod eli Baal, joka oli siinnyt jumalan hengestä. Näin lyhyesti kerrottuna.

(jJotenkin tuttu juonikuvio, kun vertaa Raamattuun. Lapsi syntyy neitseellisesti, lapsi on ihmiseksi tullut jumala jne.)

Raamatustakin löytyy maininta Tammuksesta, sen palvonnasta.
Hes. 8:14:
Hän vei minut Herran temppelin pohjoiselle portille. Siellä oli naisia istumassa, ja minä näin: he itkivät Tammus-jumalaa.
Nimrod edusti aurinkoa ja Semiramis kuuta. Muut tunnetut taivaankohteet pääsi edustamaan Baabelin uskonnossa loppuja viikonpäiviä: Aurinko, Kuu, Mars, Merkurius, Jupiter, Venus ja Saturnus.

Baabelin uskonto (sen muuntuneet versiot) juurtui kulttuuriin ja aikanaan myös Rooman valtakuntaan. 300-luvulla keisari Konstantinus Suuri tuli valtaan ja edisti kristinuskon nousua valtauskonnoksi Rooman valtakunnassa. Jotta roomalaisille olisi helpompi tarjoilla kristinuskoa, täytyi hiukan soveltaa. Rooman valtakunnassa kristinuskon kovin kilpailija oli mithralaisuus, jossa palvottiin muun muassa Aurinkoa. Tästä syystä 300-luvulla Konstantinus muutti lepopäivän lauantailta sunnuntaille eli Auringonpäivälle. Tällaisten pienien tai vähän isompienkin säätöjen avulla ihmisten oli helpompi omaksua kristinusko. Eräs toinen syy lepopäivän muutokselle saattoi olla sekin, että haluttiin erottua (vihatuista) juutalaisista, jotka pitävät edelleenkin lepopäivänä lauantaita. 300-800 -luvuilla Rooman valtakunnan keisarit ja paavit vain vahvistivat sunnuntain asemaa lepopäivänä lakien voimin. Tätä kuviota sanotaan Rooman pedon sarveksi (Dan.7:25-26) - Pahuus vaikuttaa Rooman valtakunnan ja katolisen kirkon kautta koko maailmaan. Pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain. Jälleen kerran saamme huomata, kuinka Rooman valtakunta ja uskonnot on vaikuttaneet asioihin. Istuuko Saatana nykyään Vatikaanissa, annettu rajallinen valta?

1500-luvulla Martti Luther käynnisti katolisen kirkon uskonpuhdistuksen, julkaisemalla 95 teesiään, joka johti protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen. Lutherilla olisi ollut mahdollisuus korjata myös katolisen kirkon vääristynyt lepopäiväoppi, mutta sitä hän ei tehnyt. Tämä saattaa johtua hänen "pelostaan" katolista kirkkoa kohtaan tai hänen vihamielisestä suhtautumisesta juutalaisiin. Rooma ja katolinen kirkko ottivat mallia Baabelin uskonnosta, tätä kautta luterilainenkin kirkkokunta viettää vielä nykyäänkin lepopäivää sunnuntaisin, joka ei selvästikään ole se alkuperäinen lepopäivä.

Adventistien opin mukaan sunnuntain viettäminen pyhäpäivänä on epäraamatullista ja sen sijaan lepopäivää pitäisi viettää alkuperäisen juutalaisen tradition mukaan perjantai illasta lauantai iltaan.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin Jehovan todistajilla ei ole edes ns. lepopäivää - eivät oikein vietä muitakaan juhlia. Heillä alkaa lepopäivä, kun Jeesus tulee takaisin, 6000 vuotta täyttyy. En oikein edelleenkään tiedä miten tuo 6000 lasketaan tai missä kohtaa Raamattua niin sanotaan.

Islamissa tärkein päivä on perjantai, mutta ei varsinainen lepopäivä.

Seuraavaksi päästään tutkailemaan muitakin viikonpäiviä. Aikojen alussa viikot oli eri mittaisia, riippui alueesta. Oli 5-päiväisiä viikkoja, jopa 13-päiväisiä viikkoja. Roomalaiseen kalenteriin päätyi Nimrodin ajoilta 7 päivää, mutta oli heillä myös kahdeksaskin päivä, joka oli Markkinapäivä. Jälleen kerran Egyptistä saatiin mallia, josta kuultiin, että 7 päivää viikossa on parempi idea. Vähitellen 7-päiväinen viikko vakiintui Rooman valtakunnassakin. 300-luvulla keisari Konstantinus löi lukkoon, että viikossa on 7 päivää, vaikka se oli ollut käytäntönä jo kauan ennen sitä. Nimet päiville saatiin Baabelin uskonnon perintönä.

Roomalaisten tyyli nimetä viikonpäivät kopioitui germaaneille, jotka vain muuttivat roomalaiset jumalat omiin jumaliin. Viikinkien mytologian jumalia näkyy edelleenkin skandinaavisissa viikonpäivissä.

Latinaksi Englanniksi Ruotsiksi Suomeksi
Dies Solis Sunday Söndag Sunnuntai
Dies Lunae Monday Måndag Maanantai
Dies Martis Tuesday Tisdag Tiistai
Dies Mercurii Wednesday Onsdag Keskiviikko
Dies Jovis Thursday Torsdag Torstai
Dies Veneris Friday Fredag Perjantai
Dies Saturni Saturday Lördag Lauantai

Dies Solis / Sunday / Söndag / Sunnuntai
Sunnuntaita edustaa Aurinko (Sol, Sun). Sunnuntai on monessa kielessä (romaanisissa ja germaanisissa) Auringon päivä, mutta myös Herran päivä (Dies Domini) - viittaa Jumalaan. Herran päivä näkyy ranskassa (dimanche) ja espanjassa (domingo) - sunnuntai on Pyhäpäivä. Ehkä sitten se pakanallisempi muoto näkyy suomessakin, sunnuntai viittaa Aurinkoon, ruotsissa ja englannissakin.

Dies Lunae / Monday / Måndag / Maanantai
Maanantaita edustaa Kuu (Luna, Moon). Suomessa maanantai on saanut nimensä muinaisskandinaavisesta sanasta mánandagr eli kuun päivä. Samaa perua on ruotsin måndag. Romaanisissa kielissä kuuta lähestytään Lunan kautta, kuten ranskan Lundi. Germaanisissa kielissä on taustalla Moon, kuten suomessakin voi havaita.

Dies Martis / Tuesday / Tisdag / Tiistai
Tiistaita edustaa Mars, mutta myös germaanis-skandinaavinen Tyr-jumaluus (tunnetaan myös nimellä Tiw). Germaanisissa kielissä tiistai saa nimensä Tyrin kautta, mutta romaanisissa kielissä lähdetään Marsista. Ranskassa tiistai on mardi.

Dies Mercurii / Wednesday / Onsdag / Keskiviikko
Keskiviikkoa edustaa Merkurius, mutta myös germaanis-skandinaavinen Odin-jumaluus (tunnetaan myös nimellä Woden). Germaanisissa kielissä, kuten englannin Wednesday ja ruotsin Onsdag (Odin-päivä) on lähtöisin Odinista. Romaanisissa kielissä lähdetään Merkuriuksesta. Ranskassa keskiviikko on Mercredi.

Suomen kielessä keskiviikko lähtee saksan kielen ratkaisusta, Mittwoch (keskiviikko). Kun viikko alkoi sunnuntaista, niin keskiviikko oli keskellä viikkoa - loogista. Aikoinaan Saksassakin keskiviikko kyllä viittasi Odin-jumalaan, Wodanstag (Odin-päivä).

Tässä kohtaa on hyvä mainita myös viron ja venäjän kielet. Ne on niitä maita, joissa viikonpäivillä (jokaisella) ei ole varsinaista nimeä. Päivät on nimetty niiden järjestyksen mukaan. Virossa maanantai on "Ensimmäinen päivä", tiistai "Toinen päivä" jne. Venäjällä on "Päivä viikonlopun jälkeen".

Dies Jovis / Thursday / Torsdag / Torstai
Torstaita edustaa Jupiter, mutta myös germaanis-skandinaavinen Thor-jumaluus (tunnetaan myös nimellä Tor). Germaanisissa kielissä ja suomessakin torstaihin selvästi vaikuttaa Thor. Ranska, kun on romaaninen kieli, siellä pohjalla on Jupiter ja torstai on Jeudi.

Dies Veneris / Friday / Fredag / Perjantai
Perjantaita edustaa Venus, mutta myös germaanis-skandinaavinen Freija-jumaluus. Germaanisissa kielissä, kuten englannin Friday ja ruotsin Fredag on lähtöisin Freijasta. Samaa sanajuurta on suomen kielen Perjantai. Ranskassa perjantai on Venuksen kautta Vendredi.

Dies Saturni / Saturday / Lördag / Lauantai
Lauantaita edustaa Saturnus (Saturn). Lauantai on niitä päiviä, jonka nimipohja vaihtelee enemmän. Esimerkiksi englannissa on roomalainen tausta. Saturday eli Saturnuksen päivä, mutta monissa maissa viitataan sapattiin. Saksassa (Samstag), Kreikassa (Sávvato), Espanjassa (sábado), Ranskassa (samedi), Italiassa (sabato), Portugalissa (sábado) ja Venäjällä (subbota). Tämän jälkeen on tuskin epäselvää, että milloin oikean sapatin kuuluisi olla?

Suomen kielen lauantai tulee ruotsin kautta. Skandinaviassa Saturnukselle ei otettu vastinetta, vaan lähdettiin ihan eri näkökulmasta. Lauantai ja ruotsin lördag pohjautuvat molemmat muinaisgermaaniseen sanaan laugr, joka tarkoitti kylpemistä. Lauantai on siis kylpypäivä. Suomi on saunamaa ja lauantai on yleinen saunapäivä. Näin ollen, jos nykypäivänä pitäisi muuttaa lauantain nimi, niin sehän olisi tietysti Saunantai.

MUUTAMA TUNTEMATTOMAMPI AJANKÄSITE
Kronos

Kronos on tavallisin aika. Se on kronologinen aika. Aika virtaa koko ajan eteenpäin ja kaikki tapahtuu lineaarisessa järjestyksessä. Kronos kulkee tulevaan, mutta muistaa menneenkin.

Kairos
Kairos on jo vaikeampi sisäistää, mutta sen voi käsittää olevan kronoksen sisällä oleva ajan hetki. Kairos käsittää vain jonkin tietyn hetken, jossa unohtuu kronoksen vallitseva kuluva aika. Tässä ja nyt.
Kairos merkitsee ajan laatua, otollista hetkeä, täyttymyksen ja tässä olon hetkeä, keidasta Kronoksen erämaassa.
Lastenpsykiatri Janna Rantala

Aioni
Aioni on pitkä ajanjakso/aikakausi/maailmankausi, jolla on alku ja loppu. Jeesuksen ylösnousemuksesta on alkanut uusi pelastuksen ja elämän aioni, vaikka tämä maailma samanaikaisesti vielä kuuluu myös vanhan synnin ja kuoleman aioniin. Samalla logiikalla voidaan varmaan sanoa tieteessäkin. Aioni on ajanjakso auringon syttymisestä maapallon kehittymiseen jne. Esimerkiksi gnostilaisuudessa aionit on personifioitu jumaluuksiksi (ei ehkä niin selkeää).

Myriadi
Myriadi on kreikkalais­peräinen sana, joka tarkoittaa varsinaisesti lukua 10 000, mutta tavallisimmin sillä tarkoitetaan ylipäänsä suunnattoman suurta, laskematonta määrää / aikaa.

YHTEENVETOA
1. Joh. 5:19:
Me tiedämme olevamme Jumalasta, mutta koko maailma on Pahan vallassa.
1. Piet. 5:8:
Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä.
Kun aloin kirjoittaa tätä kirjoitusta, en osannut päätellä, että päädyn tähän lopputulokseen. Saatana hallitsee maailmaa. Raamattu ei kerro tarkalleen, että milloin Saatana syöstiin maahan. Eräs tulkinta on, että se tapahtui ennen ihmisen luomista tai vähän sen jälkeen. Siitä asti Saatanalla on ollut valta hallita maailmaa, koetella ihmisen ylpeyttä. Saatanalla ei ole oikeutta surmata ihmisiä, mutta hänellä on oikeus yrittää eksyttää ihmiset pois Jumalasta.

Saatanalla oli selvästi valta jo Paratiisin aikana, koska houkutteli ihmisen syntiin. Asia ei ole kumminkaan selkeä, onko vallan saanti ja maahan tuleminen sama asia. Saatanalla on ollut aina valta ihmiseen, mutta näyttäytyykö se vasta lopunaikoina?

Sukupolvet Aatamista ja Eevasta Nooaan turmeltuivat niin pahasti, että alkusukupolvet Jumala päätti hävittää vedenpaisumuksella - ihmiskunnan pullonkaula. Nooan suvusta polveutuvat nykyiset kansat. Eipä mennyt aikaakaan, kun alkoi taas ilmetä pahuutta. Nooan pojanpojanpoika Nimrod äiti-vaimoineen loivat Baabelin uskonnon ja tekivät itsestään epäjumalia. Maailmaan alkoi ilmestyä monia uskonhaaroja, Saatana pilkkoi uskontoja, niin ettemme pysty tietämään alkuperäistä Totuutta.

Soppaan ilmestyi myös Rooman valtakunta ja sen myötä katolinen kirkko paaveineen. Näillä on ollut suuri vaikutus koko maailmaan, enemmän kuin olin osannut odottaa. Juutalaisillakin on ollut oma osuutensa asiaan, mutta hieman eri tavalla. Juutalaiset vaikuttivat asioihin pelkällä olemassa olollaan. Rooman valtakunnan keisarit ja katolinen kirkko ei halunnut olla samalla viivalla juutalaisten kanssa. Tästä syystä tarkoituksella muutettiin joitakin käytäntöjä. Tätä juutalaisvihaa en oikein ymmärrä, sillä olihan Jeesuskin juutalainen (Joh. 4:9). Kristinusko muodostui paljon Jeesuksen jälkeen. Toisaalta juutalaiset eivät pidä Jeesusta Jumalan Poikana, kuten kristityt pitävät - ehkä siinä on sitten yksi kynnys, johon kompastutaan. Juutalaisia on myös syytetty Euroopassa vuosina 1347 – 1350 riehuneen Musta surman (ruttoepidemia) levittämisestä.

Saatana, Rooman valtakunta, katolinen kirkko ja juutalaiset. Nämä on selvästi vaikuttaneet kalenterin syntyyn ja muodostumiseen. Martti Lutherilla olisi ollut mahdollisuus puuttua sapattiin, mutta sitä hän ei tehnyt, koska ilmeisesti juutalaisiin oli pidettävä ns. hajurako. Ihme rasismia!

Nimrod oli sumerilainen tai ainakin Babyloniasta. Nimrodin ajoista lähtien on kalenteri kehittynyt. Baabelin uskonnossa viikonpäivät nimitettiin tunnettujen taivaankappaleiden mukaan. Tämä tyyli on periytynyt tähän päivään saakka enemmän tai vähemmän muuttuneena. Roomalaisen kalenterin perintöä on useissa maissa käytettävät kuukausien nimet.

Maailma pyörii gregoriaanisen kalenterin ympärillä. Maasta ja uskonnosta riippuen kalenterin alkupisteenä pidetään yleisesti kristinuskon Jeesuksen syntymää - hieman erikoista. Tieteeseen perustuvaa yleistä kalenteria ei ole vielä käytössä, vaikka 2020-luku jo lähestyy ja autotkin kohta lentävät. Menemme vielä kumminkin muinaisiin tapahtumiin ja jonkun mielestä taikauskoonkin perustuvan kalenterin mukaan. Kristinusko on määritellyt yleisen kalenterin, jossa on mukana Saatanankin kädenjälki.

Aluksi tämän piti olla melko suppea kirjoitus kuukausista, mutta huomasin pian, että aiheeseen liittyy paljon asianhaaroja, jotka täytyy myös ottaa huomioon. Näin tästä paisui ehkä laajin koskaan kirjoittamani blogikirjoitus, tästä syystä viime kuussa kirjoitin vain yhden kirjoituksen - tässä on tekstiä noin kolmen kirjoituksen verran. Ei lukijallakaan ehkä ole helppoa, jos haluaa linkkien kautta syventyä enemmänkin aiheisiin. Voi vierähtää tovi, jos toinenkin tovi lukiessa.

Ehkä tässä tuli ilmi kaikki kalenterin historian pääkohdat ja juonenkäänteet.


Lue myös:
28 päivää, 4 viikkoa ja 13 kuukautta
Vuosi 0 -ongelma

11 kommenttia:

  1. Huhhuh olipa siinä pitkästi asiaa ':D
    Monesti on kyllä tullut mietittyä noita kuukausien ja viikonpäivien nimiä, että mistä ne tulee, mutta ei sitten kuitenkaan ole tullut otettua selvää asiasta. Keskiviikon ja sunnuntain pystyi hyvin päättelemäänkin, mutta muut aika hepreaa. Saunantai ois kyllä hyvä nimi lauantaille :) Kuukausissa noin puolet helposti pääteltävissä.
    Välillä kävi lukieassa mielessä, että meneekö tämä nyt jo liikaa Raamatun puolelle, mutta pääasiassa Raamattuunhan kalenteri selvästikin pohjautuu.
    Mielenkiintoinen pointti tuo, että paholainen hallitsee maailmaa. Selvästikin paholaisella jonkinlainen valta maan päällä on, aiheuttaa kaikenlaiset kärsimykset ja kiusaa ihmistä. Sama toiminta jatkuu sitten helvetissäkin, luultavasti vain nykyistä paljon pahempana, kun ei ole enää Jumala estelemässä.

    Saiskohan mayojen kalenterista oman bloggauksen? :)

    -tuulenhenki-

    VastaaPoista
  2. Itsellenikin oli yllätys, kuinka paljon Raamatulla on ollut osuutta kalenteriin. Toinen yllätys oli tuo ihmeellinen viha juutalaisia vastaan, jopa Martti Luther on heitä vihannut - se oli pienoinen pettymys. Aina uskonnoissa jotain sorretaan, pitääkö tässä harkita eroa kirkosta. Lutherin sai liikkeelle katolisen kirkon rahankiskonta (aneet). Rahalla pystyi välttymään jalkapuusta jne. (maalliset rangaistukset synneistä) Tällaisia menetelmiä Luther halusi karsia, mutta sitten vihaa juutalaisia.

    Paholainen on mielenkiintoinen veto Jumalalta. Enkeli lankesi Paholaiseksi ja Jumala sallii sen tietyissä rajoissa. Jumalan tyyli punnita ihmisen kuuliaisuus ja ylpeys. Tämä testiaika tulee joskus päättymään ja akanat erotellaan jyvistä. Lopulta Pahuus pyyhitään kokonaan pois, kukaan ei muista pahuutta, se poistetaan jopa muistihistoriasta - pahuutta ei ole sitten koskaan ollutkaan tyyliin.

    Mayakalenterin syvälliseen analyysiin minulla ei riitä tieto ja taito. Olenhan toki siitäkin joskus kirjoitellut, mutta tällaista syväanalyysia siitä en osaa tehdä.

    VastaaPoista
  3. Kyl vierähti tovi poikineen!
    Olipas laaja tarina ajasta.
    Ihanaa olla syntynyt sydänkesällä, ja aatella Julius Caesaria (:
    En löytänyt mistään Agricolan lorua heinäkuulle, onko sellaista?

    Eräässä wiikkosanomissa on kerrottu v. 1841 kun kaikilla planeetoilla owat yön ja päiwän waiheet, kewäät, kesät, syksyt ja talwet. Sentähen on uskottawa niisä kaswaa kaikellaista wiljaa ja löytyy eläwiä olennoita, niinkuin täsäki Maaksi kuttutusa planeetasa, jossa me Adamin lapset asumme.

    Mayat kiinnostaa paljon, erikoinen tuo puuttuva palanen, koskien Mayojen ennustamaa maailmanloppua, kun se palanen myytiin huutiksessa kuka sai ne rahat..
    Mutta Mayathan eivät olekaan ennustaneetkaan mitään, vaikka kalenteri finito.
    Kun siis vietämme joulua, me juhlimme Aurinkovaunujen pyörää.

    Areenalla pyörii sarja The young Pope, Piru vai Pyhimys, kiehtookin se jos hän onkin susi lampaan vaatteessa.

    Antikristusta oottaen, no eih.
    ps. Älä eroa kirkosta.

    -CE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekään en ole löytänyt kuin muutaman kuukauden lorut by Agricola.

      Vuonna 1841 ollaan oltu viisaita. Vielä sellainen planeetta löytyy.

      Mayojen kirjoituksen puuttuva pala, onkohan sattumaa, että juuri tärkeät osat on hukassa. Jännää.

      The young Pope, Piru vai Pyhimys -sarja on mielenkiintoinen, olen katsonut. Siitä paavista ei kukaan ota selkoa, mikä se on. Toisaalta kunnon uudistaja, mutta menee ehkä hiukan liian pitkälle ideoissaan henkilökunnan mielestä.

      Poista
  4. No woi harmi, mistähän A:n loruja löytäisi?

    Itse rupesin miettimään muita planeettoja, niitä olennoita, (Marsilaisia etc) Usko vaan ois mahtia päästä aikakoneella tuonne tuhansien vuosien päähän.

    En usko sattumaksi, mutta mikä idea siinä on ollut, ei ole montaa aikaa kulunut kun uskottiin tosiaan Mayojen ennustukseen maailmanlopusta. (Koska kalenteri)

    Suosittelen yhä -Mel Gibsonin "Apocalypto" on suuren Maya-kulttuurin viimeisiin päiviin sijoittuva myyttinen "toimintaseikkailu" yhden miehen vaarallisesta matkasta pelon ja sorron valtakuntaan. Rakkauden siivittämänä hän uhmaa kohtaloaan ja yrittää pelastaa perheensä ja oman kulttuurinsa.-

    Mayojen auringonpalvonta, uhraaminen sai kyllä kauhunväreet.
    Kokonaisen tunneskaalan arvoinen leffa.

    Tykkäsin erikoisesti siitä miten Pope iski silmää, meille.

    -CE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutama loru löytyy (vasemmasta reunasta kuukaudet) ja sama wanhana.

      Mayojen Cenotet.

      Popen alkuintro on hyvin keksitty. Kävelee taulujen ohi ja taustalla taulusta toiseen kiitää taivaalla joku meteoriitti. Lopussa pomppaa tauluista ulos ja osuu johonkin kardinaaliin? Paavi iskee silmää ja kuin vähän hymyilee (omahyväisesti?).

      Poista
  5. Kyllä aika kieli keskellä on saanut olla Mayojen keskuudessa, ei tiedä koska joutuu uhrattavaksi. Tuo leffa Apocalypto kuuluu top femmaan. Harmi ettei enää ole Netflixissä, katsoisin uudelleen.

    Mayat!
    Yksityiskohtaisia listauksia Kuun, Marsin ja muiden planeetoiden liikkeistä. Kalenteri ohjasi maanviljelyn kulkua, ja ajoitti tärkeät uskonnolliset tapahtumat.
    Mayojen kalenterijärjestelmä muodostui kolmesta kalenterista: haabista, tzolkinista ja pitkälaskusta.
    365-päiväinen haab koostui 18;sta kuukaudesta, joista kussakin oli 20 päivää, sekä 5-päiväisestä wayebista.

    Haab ja 260-päiväinen tzolkin loivat yhdessä 52-vuotisen kalenterikierroksen. Pitkälasku mittasi pidempiä aikajaksoja ja alkoi 3114 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin Mayat uskoivat nykyisen maailman syntyneen.

    Ensimmäinen pitkälasku päättyi 21.12.2012- siitä ei seurannut suinkaan maailmanloppu, vaan uuden pitkäjakson kierroksen alku.

    Vanhin Mayojen säilyneistä kirjoituksista sisältää
    laskelmia Venuksen, Marsin ja Kuun liikkeistä.
    Laskelmat ennustivat vuoden 1991 auringonpimennyksen päivän tarkkuudella.

    VastaaPoista
  6. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että aika on pelkkä aivojemme luoma illuusio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En juttua näe lukea, mut kirjoitin kerran, kun piti pohtia "aikaa"; että aika on ihmisen itsensä keksimä käsitys elämän kiertokululle, koska on pitänyt keksiä joku selitys, mikä kuvastaa tätä ilmiötä jota me nyt kutsumme ajaksi. Ihminen haluaa aina keksiä kaikelle jonkun selityksen ja merkityksen - kun ihminen niin innokkaana tutkii ympäristöä ja keksii omia juttujaan. Eipä eläimetkään varmasti tiedä yhtään mitään "ajasta" - koska se on vaan ihmisten oma keksimä juttu, ja ei eläimien tarvii edes miettiä sellasta. Kyllä varmaan tulee vielä joskus sellainen aika tässä universumissa, kun "ajan" ilmiötä ei enään tunneta meidän ihmistenkään keskuudessa - ja on varmasti keksitty parempi selitys sille mitä me nyt kutsumme ajaksi - tai sitten "aika" on tullut jäädäkseen, mutta kuitenkin kehittyy ajan myötä. Onhan "aika" aika turha kun sitä miettii, eikä kaikki tykkää "ajasta". Lapsena sitä kaikki oli "aika" painotteisia, mutta nyt aikuisena kun asuu omillaan, tuntuu ettei "ajalla" ole enään minkäänlaista merkitystä, enkä itse ainakaan enään mieti "aikaa" samanlailla kun lapsena mietti - kun "aikaa" tyrkytettiin kokoajan ovista ja ikkunoista ja itseä se ainakin ahdistu kun kaikki oli "aika sitä aika tätä"..

      Poista
    2. Hokasin, että tuo linkki (en minäkään näe sitä koko kirjoitusta) olisi sopinut paremmin Reality transurfing -kirjoituksen kommentteihin, joten lisäsin sen sinnekin. Siinä kirjoituksessa pohdin ajan luonnetta enemmänkin.

      Ihminen ei voi olla varma (ihminen ainakin luulee tietävänsä enemmän kuin eläimet), miten eläimet kokee ajan. Eläimet saattavat elää kuuluissa nyt-ajassa.

      Tuntuu, että lapsena aika kului hitaammin kuin nyt aikuisena - vuodet vierii vauhdilla.

      Jos matkustaa esim. 200 kilometrin matkan uuteen paikkaan ja sieltä takaisin. Menomatka tuntuu pidemmältä kuin paluumatka. Tätä ilmiötä kutsutaan paluumatkaefektiksi.

      Aika voi todellakin olla vain harhaa. Jos aivomme voisi murtaa illuusion, voisimme ehkä kelata "aikaa" taakse- ja eteenpäin sekä katsoa eri vaihtoehtoja.

      Poista
  7. Miksi helmikuussa on vain 28 päivää? Syynä kuuluisat roomalaiset.

    VastaaPoista