Se tulee taas, maailmanloppu! Ainakin mikäli uskomme muun muassa itsenäistä tutkijaa ja tähtitieteilijää Gill P. Broussardia. Tällä kertaa ilmiö tunnetaan nimellä Planeetta 7x -teoria. Rakkaalla on monta nimeä, kuten Nibiru, Planeetta X, Planeetta 7x jne. Edellisen kerran maailmanlopusta pöhistiin vähän isommin 23.9.2015, mutta eipä ole vielä näkynyt mitään mullistavaa sekä vuosi 2012 oli ja meni. Joskos nyt tällä kertaa tapahtuisikin jotain näkyvää.
23.9.2015 keskiössä oli Paavi, Obama, CERN. Vuonna 2012 puhuttiin Nibiru-planeetasta. Nibiru-teema tekee paluun Planeetta 7x -teorissa. Planeetta 7x -nimi tarkoittaa planeettaa, joka on seitsemän kertaan maapallon kokoinen. Vuoden 2016 tammikuussa puhuttiin myös Planeetta X:stä, joka mahdollisesti lymyilee jossain aurinkokuntamme laitamilla, mutta sitä ei pidä nyt sekoittaa Planeetta 7x -teoriaan, koska ovat selvästi eri sarjan teoriat. Tammikuinen havainto kertoo jostain suuresta kohteesta aurinkokunnan laitamilla, joka kiertää ja pysyy siellä.
Planeetta 7x -teoria on perinteisempi Nibiru-tarina. Kyseessä olisi seitsemän kertaa maapalloa suurempi planeetta, kiertorata on pitkän ovaalin muotoinen ja suuntautuu aurinkokunnan ytimestä kauaksi poispäin aurinkokunnasta. Pitkien aikajaksojen välein Planeetta 7x tulee esiin, aurinkokunnan sisäosiin.Tällaisia Planeetta 7x -teorioita alkoi pulpahtaa nettiin jo 2013 vuonna, kun vuosi 2012 -hypetys meni ohi. David Wilcock otti kaiken hyödyn irti vuodesta 2012, Gill P. Broussard tuntuu olevan Planeetta 7x -spesialisti, joka laittaa rahoiksikin tämän ilmiön.
lauantai 20. helmikuuta 2016
lauantai 13. helmikuuta 2016
Tekoäly VS. Donald Trump
Watson 2016 Foundation on ehdottanut uutta ehdokasta Yhdysvaltain presidenttikisaan - pilke silmäkulmassa. Uusi ehdokas on IBM:n kehittämä Watson-tekoäly.
Olisiko Watson-tekoäly parempi presidenttinä kuin miljardööri Donald Trump?
Olisiko Watson-tekoäly parempi presidenttinä kuin miljardööri Donald Trump?
maanantai 1. helmikuuta 2016
Totuus on edelleen tuolla jossakin
Fox Mulder ja Dana Scully palasivat televisioruutuihin Suomessakin X-Filesin merkeissä. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA näki tässä sauman ja kaivoi todellisista ufoarkistoistaan kymmenen mielenkiintoista tapausta. CIA:n esittelemistä tapauksista viisi on sellaisia, joiden CIA veikkaa kiinnostavan ufoihin uskovaa Fox Mulderia. Toiset viisi on suunnattu skeptikoille, kuten Scullylle, joiden mielestä ufoille on olemassa tieteellinen selitys. CIA julkisti vuonna 1978 satoja uforaportteja, jotka ovat verkossakin luettavissa: UFOt, faktaa vai fiktiota -arkisto.
Aiemmin olen pohtinut, onko ufot hömppää? Voiko ufot olla hömppää, koska CIA:lla on julkisena satoja uforaportteja sekä Blue book -projektin arkistosta löytyy yli 50 000 dokumenttia ufoista. CIA ohjeistaa verkkosivullaan tutkimaan "lentäviä lautasia" ja selittämättömiä ilmiöitä. CIA on myös neuvonut, kuinka ottaa kuvia ufoista.
Amerikkalainen John Greenwald on julkaissut vuonna 2015 Black Vault -verkkosivustollaan kaikkiaan 130 000 sivua aiemmin salattuja Yhdysvaltojen ilmavoimien tutkimusasiakirjoja, jotka liittyvät tunnistamattomiin lentäviin esineisiin. Iso-Britannian puolustusministeriö julkaisi 2009 vuonna 4 000 sivua asiakirjoja, joissa kerrotaan kohtaamisista ufojen ja avaruusolentojen kanssa - vuosilta 1981-1996. Iso-Britannian Kansallisarkisto julkaisi 2008 vuonna vuosilta 1986-1992 runsaasti uforaportteja.
Korkeatkin tahot tuntuneen ottanut ufot ainakin joskus tosissaan ja raportteja ufoista on lukematon määrä. Voiko tämän perusteella ufot olla täyttä hömppää ja joukkoharhaa? Miksi tietyt tahot esittäisivät salaavan ufotietoa runsaastikin, jos ufot ovat täyttä hömppää? Onko ufot vain suuri peitetarina, jollekin ufojakin suuremmalle salaisuudelle, ufotarinoilla saadaan huomio käännettyä pois jostakin muusta? Vai onko ufot totta?
The truth is still out there...
I WANT TO BELIEVE
P.S.
Jokainenhan on kuullut Area 51:stä, mutta ei Dulce-tukikohdasta. Jänniä tarinoita voit lukea The Dulce bookista.
Aiemmin olen pohtinut, onko ufot hömppää? Voiko ufot olla hömppää, koska CIA:lla on julkisena satoja uforaportteja sekä Blue book -projektin arkistosta löytyy yli 50 000 dokumenttia ufoista. CIA ohjeistaa verkkosivullaan tutkimaan "lentäviä lautasia" ja selittämättömiä ilmiöitä. CIA on myös neuvonut, kuinka ottaa kuvia ufoista.
Amerikkalainen John Greenwald on julkaissut vuonna 2015 Black Vault -verkkosivustollaan kaikkiaan 130 000 sivua aiemmin salattuja Yhdysvaltojen ilmavoimien tutkimusasiakirjoja, jotka liittyvät tunnistamattomiin lentäviin esineisiin. Iso-Britannian puolustusministeriö julkaisi 2009 vuonna 4 000 sivua asiakirjoja, joissa kerrotaan kohtaamisista ufojen ja avaruusolentojen kanssa - vuosilta 1981-1996. Iso-Britannian Kansallisarkisto julkaisi 2008 vuonna vuosilta 1986-1992 runsaasti uforaportteja.
Korkeatkin tahot tuntuneen ottanut ufot ainakin joskus tosissaan ja raportteja ufoista on lukematon määrä. Voiko tämän perusteella ufot olla täyttä hömppää ja joukkoharhaa? Miksi tietyt tahot esittäisivät salaavan ufotietoa runsaastikin, jos ufot ovat täyttä hömppää? Onko ufot vain suuri peitetarina, jollekin ufojakin suuremmalle salaisuudelle, ufotarinoilla saadaan huomio käännettyä pois jostakin muusta? Vai onko ufot totta?
The truth is still out there...
I WANT TO BELIEVE
P.S.
Jokainenhan on kuullut Area 51:stä, mutta ei Dulce-tukikohdasta. Jänniä tarinoita voit lukea The Dulce bookista.
maanantai 25. tammikuuta 2016
Löysikö plutontappaja Nibirun?
Uusimpien tutkimuksien mukaan Aurinkoa kiertää planeetta, jota ei ole aiemmin havaittu. Uuden tutkimuksen takana on kaksi Kalifornian teknillisen instituutin Caltechin tutkijaa, Konstantin Batygin ja Michael Brown, jälkimmäinen tunnetaan paremmin lempinimellä "plutontappaja".
Planeetta X:stä on spekuloitu jo sata vuotta, mutta tutkija Michael Brown uskoo löytäneensä toistaiseksi parhaat todisteet planeetan olemassaolosta. Planeetta X tunnetaan myös nimellä Nibiru, X on roomalainen numero 10. Planeetta X olisikin aurinkokunnan kymmenes planeetta, mikäli vuonna 2006 Pluto-planeetta ei olisi menettänyt planeetta-statustaan, kääpiöplaneetaksi. Planeetta X on yhdeksäs planeetta, jos siitä saadaan näköhavaintokin.
Vuonna 2012 Planeetta X eli Nibiru oli paljon keskusteluissa mukana. Vuonna 2012 odotettiin muun muassa Nibirun tulevan esiin ja aiheuttavan katastrofin maapallolla. Venäjälle perustettiin jopa Volja-puolue, joka puhui Nibirun vaaroista. Nibiruksi on myös ehdotettu hypoteettista Nemesis-tähteä, joka olisi Aurinkomme kaksoistähti. Kaikkien tuntema Esko Valtaoja pitää Nibiru-planeettaa täytenä huuhaana. Nibirun kiertoajaksi Auringon ympäri on tarjottu noin 3600 vuotta. Tämä ei täsmää ainakaan nyt tehtyihin havaintoihin, sillä yhdeksännen planeetan kiertoajaksi on arvioitu 10 000 - 20 000 vuotta ja massaltaan noin 10-kertainen maapalloon verrattuna.
Tiedemiehiä askarruttaa edelleen myös Tabbyn tähtenä tunnettu kohde, josta kirjoitin edellisen kerran vähän lokakuussa.
Planeetta X:stä on spekuloitu jo sata vuotta, mutta tutkija Michael Brown uskoo löytäneensä toistaiseksi parhaat todisteet planeetan olemassaolosta. Planeetta X tunnetaan myös nimellä Nibiru, X on roomalainen numero 10. Planeetta X olisikin aurinkokunnan kymmenes planeetta, mikäli vuonna 2006 Pluto-planeetta ei olisi menettänyt planeetta-statustaan, kääpiöplaneetaksi. Planeetta X on yhdeksäs planeetta, jos siitä saadaan näköhavaintokin.
Vuonna 2012 Planeetta X eli Nibiru oli paljon keskusteluissa mukana. Vuonna 2012 odotettiin muun muassa Nibirun tulevan esiin ja aiheuttavan katastrofin maapallolla. Venäjälle perustettiin jopa Volja-puolue, joka puhui Nibirun vaaroista. Nibiruksi on myös ehdotettu hypoteettista Nemesis-tähteä, joka olisi Aurinkomme kaksoistähti. Kaikkien tuntema Esko Valtaoja pitää Nibiru-planeettaa täytenä huuhaana. Nibirun kiertoajaksi Auringon ympäri on tarjottu noin 3600 vuotta. Tämä ei täsmää ainakaan nyt tehtyihin havaintoihin, sillä yhdeksännen planeetan kiertoajaksi on arvioitu 10 000 - 20 000 vuotta ja massaltaan noin 10-kertainen maapalloon verrattuna.
Tiedemiehiä askarruttaa edelleen myös Tabbyn tähtenä tunnettu kohde, josta kirjoitin edellisen kerran vähän lokakuussa.
keskiviikko 20. tammikuuta 2016
Pikaviestisovellukset
"Sano ei Skypelle, WhatsAppille ja Viberille. Sano kyllä Somalle", julistaa San Fransiscolainen Soma Messenger -pikaviestisovellus. Nouseva pikaviestisovellus panostaa yksityisyyteen.
Onhan se kyllä totta, että Microsoftin Skypessä ja Facebookin nykyisin omistamassa WhatsAppissa yksityisyys taitaa olla niin ja näin. Myöskin tämä Somakin tulee samoilta suunnilta, joten mitenkähän on todellisuudessa Somankaan yksityisyys - markkinamiesten puheita. Melkoisen kovaa mainontaa Soma harrastaa kyllä. Suomessa Elisa erehtyi vähän tönimään Soneraa ja sakot tulivat.
Suomalaisten tulisikin suosia suomalaista Jongla-pikaviestisovellusta, joka pohjautuu HTML5:een ja siinä on TLS-salaus. Mainospuheiden mukaan myös maailman kevyin pikaviestisovellus. Unohda Somakin ja ota Jongla, näin tuet suomalaista osaamista.
Onhan se kyllä totta, että Microsoftin Skypessä ja Facebookin nykyisin omistamassa WhatsAppissa yksityisyys taitaa olla niin ja näin. Myöskin tämä Somakin tulee samoilta suunnilta, joten mitenkähän on todellisuudessa Somankaan yksityisyys - markkinamiesten puheita. Melkoisen kovaa mainontaa Soma harrastaa kyllä. Suomessa Elisa erehtyi vähän tönimään Soneraa ja sakot tulivat.
Suomalaisten tulisikin suosia suomalaista Jongla-pikaviestisovellusta, joka pohjautuu HTML5:een ja siinä on TLS-salaus. Mainospuheiden mukaan myös maailman kevyin pikaviestisovellus. Unohda Somakin ja ota Jongla, näin tuet suomalaista osaamista.
torstai 24. joulukuuta 2015
Joulutarina 2015
LUMIMAAILMA
Triton katseli ikkunasta lumista maailmaa, niin kuin monena muunakin päivänä oli tehnyt. Ikkunasta avautui näkymä lumiseen ja jäiseen maailmaan, näkyi lumipeitteisiä vuoristoja, laaksoja havumetsineen ja jäätyneitä vesistöjä. Hän oli risteillyt ympäri maapalloa jo pitkän ajan, mutta päättänyt pysähtyä syyspäiväntasauksen ja talvipäivänseisahduksen väliseksi ajaksi pimeään pohjolaan.
Ennen kuin Triton oli asettunut paikoilleen pohjolaan, oli hän käynyt Englannin Wiltshiressa, jossa sijaitsee Stonehenge. Stonehenge on esihistoriallinen megaliittimonumentti, jonka rakentaminen aloitettiin noin 3 000 vuotta eaa. Triton oli käynyt myös Egyptin alueen Gizassa, missä sijaitsevat kolme suurta pyramidia. Gizan Kheopsin-, Khefrenin- ja Mykerinoksen pyramidit olivat myös olleet lumipeitteessä, kuten Stonehengekin Englannissa. Kambodzassa Triton oli nähnyt Angkor Wat -temppelialueen, joka oli ensiksi omistettu hindulaisuuden Vishnulle, sittemmin buddhalaisuudelle. Lumipeitteessä oli ollut myös Meksikossa Jukatanin niemimaalla Chichen Itzan alueella El Castillo eli Kukulcanin pyramidi, joka on maya-intiaaninen rakentama. Meksikossa oli ollut myös Texcocojärven lounaisosan tuntumassa Teotihuacan, intiaanien rakentama muinaiskaupunki. Teotihuacanissa oli ollut Auringon pyramidi ja Kuun pyramidi. Meksikon Chihuahua-autiomaan alta oli löytynyt huikea Cueva de los Cristales eli jättimäisten kiteiden Kristalliluola. New Yorkissa Vapaudenpatsas oli pudonnut jalustaltaa maahan ja lumen alta oli näkynyt soihtukättä ja puolikas patsaan pää.
Kaikkialla ympäri maapalloa, missä Triton olikin käynyt, vallitsi syvä hiljaisuus, ketään ihmistä ei näkynyt edes suurkaupungeissa, jotka olivatkin jo pahasti raunioituneet. Lumi, jää sekä pureva viima vain hallitsivat tätä lumimaailmaa.
Se miksi Triton oli nyt jäänyt pohjolaan, syy oli ollut, että eräiden vuorten välisen metsän reunassa hän oli havainnut elonmerkkejä. Metsän laitamilla oli pieni mökki, josta kajasti valoa, sekä sen piipusta tuprusi savua. Mökissä asusti selvästi joku, mutta kuka?
Triton katseli ikkunasta lumista maailmaa, niin kuin monena muunakin päivänä oli tehnyt. Ikkunasta avautui näkymä lumiseen ja jäiseen maailmaan, näkyi lumipeitteisiä vuoristoja, laaksoja havumetsineen ja jäätyneitä vesistöjä. Hän oli risteillyt ympäri maapalloa jo pitkän ajan, mutta päättänyt pysähtyä syyspäiväntasauksen ja talvipäivänseisahduksen väliseksi ajaksi pimeään pohjolaan.
Ennen kuin Triton oli asettunut paikoilleen pohjolaan, oli hän käynyt Englannin Wiltshiressa, jossa sijaitsee Stonehenge. Stonehenge on esihistoriallinen megaliittimonumentti, jonka rakentaminen aloitettiin noin 3 000 vuotta eaa. Triton oli käynyt myös Egyptin alueen Gizassa, missä sijaitsevat kolme suurta pyramidia. Gizan Kheopsin-, Khefrenin- ja Mykerinoksen pyramidit olivat myös olleet lumipeitteessä, kuten Stonehengekin Englannissa. Kambodzassa Triton oli nähnyt Angkor Wat -temppelialueen, joka oli ensiksi omistettu hindulaisuuden Vishnulle, sittemmin buddhalaisuudelle. Lumipeitteessä oli ollut myös Meksikossa Jukatanin niemimaalla Chichen Itzan alueella El Castillo eli Kukulcanin pyramidi, joka on maya-intiaaninen rakentama. Meksikossa oli ollut myös Texcocojärven lounaisosan tuntumassa Teotihuacan, intiaanien rakentama muinaiskaupunki. Teotihuacanissa oli ollut Auringon pyramidi ja Kuun pyramidi. Meksikon Chihuahua-autiomaan alta oli löytynyt huikea Cueva de los Cristales eli jättimäisten kiteiden Kristalliluola. New Yorkissa Vapaudenpatsas oli pudonnut jalustaltaa maahan ja lumen alta oli näkynyt soihtukättä ja puolikas patsaan pää.
Kaikkialla ympäri maapalloa, missä Triton olikin käynyt, vallitsi syvä hiljaisuus, ketään ihmistä ei näkynyt edes suurkaupungeissa, jotka olivatkin jo pahasti raunioituneet. Lumi, jää sekä pureva viima vain hallitsivat tätä lumimaailmaa.
Se miksi Triton oli nyt jäänyt pohjolaan, syy oli ollut, että eräiden vuorten välisen metsän reunassa hän oli havainnut elonmerkkejä. Metsän laitamilla oli pieni mökki, josta kajasti valoa, sekä sen piipusta tuprusi savua. Mökissä asusti selvästi joku, mutta kuka?
torstai 19. marraskuuta 2015
Vivaldi-selain
Norjalaisen Opera Softwaren perustaja ja entinen toimitusjohtaja Jon von Tetzchner on kehittämässä Opera-selaimelle kilpailijaa. Kyseessä on Vivaldi-selain, joka pohjautuu Chrome-selaimen "moottoriin".
Testailin nyt Vivaldi-selainta, joka on vielä beta-vaiheessa. Vaikka Vivaldi ei ole vielä täysin valmis, niin on se jo hyvin lupaava selain. Vivaldissa on vaikutteita Opera-, Firefox- ja tietenkin Chrome-selaimista. Vanhat Firefox- ja Chrome-käyttäjät pääsevät nopeasti kärryille Vivaldista. Voi olla, että Vivaldi on suunnattu hieman tehokäyttäjien suuntaan, mutta sinnikäs aloittelijakin pääsee Vivaldin ominaisuuksiin kiinni, kun vaan tutustuu ajan kanssa selaimeen.
Koska Vivaldin ydin perustuu Chromeen, käyttäytyy se joissakin tilanteissa, kuten Chrome-selain. Esimerkiksi HTML5-testissä Vivaldi- ja Chrome-selaimet ovat omaa luokkaansa. Uusin Microsoft Edge- ja Firefox-selaimet jäävät paljon taakse HTML5-testissä, ollen keskenään HTML5:n suhteen melko tasaväkisiä, mutta muilta osin Edge-selain on vielä kuin kivikaudelta muihin verrattuna.
Vivaldi-selaimessa on paljon säätöjä, käyttäjä voi muokata Vivaldin omien tarpeiden mukaan. Selaimesta löytyy myös oma sähköpostiohjelma sekä muistio. Vivaldi tukee Chromen laajennuksia, koska perustuu Chromeen. Microsoft Edge-selainkin alkaa joskus tukea Chromen laajennuksia. Kuuluisaksikin jo tullutta NPAPI-rajapintaa Vivaldi-selain ei tue, koska Chromekaan ei tue. Vivaldi-selain ei tue siis nykyistä Javaa, mutta pitää sisällään Flash playerin. Edge-selainkaan ei tue NPAPI-rajapintaa ja Firefox-selain luopuu siitä vuoden päästä.
Ulkoasultaan Vivaldi-selain muistuttaa paljon Chromea ja Firefoxia. Selaimen yläosassa ovat vakiona osoiterivi ja erillinen hakukenttä, kuten Firefoxissakin, mutta hakukentän saa piiloon, jolloin selain on kuin Chrome. Osoiterivin paikkaa voi vaihtaa myös alareunaan, samoin voi säätää välilehtipalkkiakin.
Yksi mielenkiintoisimmista Vivaldin innovaatioista ovat välilehtipinot, yhteen välilehteen voi pinota monta eri välilehteä ja niitä kaikki voi katsoa samaan aikaan - ruudun voi jakaa osiin.
Vivaldi on tällä hetkellä betana, mutta asentuu myös suomenkielisenä, lähes täysin, joitakin valikoita näkyy vielä englanniksi. Kun Vivaldi valmistuu viralliseksi, saattaa siitä tulla hyvä kilpailija vanhemmille selaimille.
Katso eräs Vivaldi-esittelyvideo (tammikuulta 2015) ja kurkkaa myös Vivaldi-vinkit.
Testailin nyt Vivaldi-selainta, joka on vielä beta-vaiheessa. Vaikka Vivaldi ei ole vielä täysin valmis, niin on se jo hyvin lupaava selain. Vivaldissa on vaikutteita Opera-, Firefox- ja tietenkin Chrome-selaimista. Vanhat Firefox- ja Chrome-käyttäjät pääsevät nopeasti kärryille Vivaldista. Voi olla, että Vivaldi on suunnattu hieman tehokäyttäjien suuntaan, mutta sinnikäs aloittelijakin pääsee Vivaldin ominaisuuksiin kiinni, kun vaan tutustuu ajan kanssa selaimeen.
Koska Vivaldin ydin perustuu Chromeen, käyttäytyy se joissakin tilanteissa, kuten Chrome-selain. Esimerkiksi HTML5-testissä Vivaldi- ja Chrome-selaimet ovat omaa luokkaansa. Uusin Microsoft Edge- ja Firefox-selaimet jäävät paljon taakse HTML5-testissä, ollen keskenään HTML5:n suhteen melko tasaväkisiä, mutta muilta osin Edge-selain on vielä kuin kivikaudelta muihin verrattuna.
Vivaldi-selaimessa on paljon säätöjä, käyttäjä voi muokata Vivaldin omien tarpeiden mukaan. Selaimesta löytyy myös oma sähköpostiohjelma sekä muistio. Vivaldi tukee Chromen laajennuksia, koska perustuu Chromeen. Microsoft Edge-selainkin alkaa joskus tukea Chromen laajennuksia. Kuuluisaksikin jo tullutta NPAPI-rajapintaa Vivaldi-selain ei tue, koska Chromekaan ei tue. Vivaldi-selain ei tue siis nykyistä Javaa, mutta pitää sisällään Flash playerin. Edge-selainkaan ei tue NPAPI-rajapintaa ja Firefox-selain luopuu siitä vuoden päästä.
Ulkoasultaan Vivaldi-selain muistuttaa paljon Chromea ja Firefoxia. Selaimen yläosassa ovat vakiona osoiterivi ja erillinen hakukenttä, kuten Firefoxissakin, mutta hakukentän saa piiloon, jolloin selain on kuin Chrome. Osoiterivin paikkaa voi vaihtaa myös alareunaan, samoin voi säätää välilehtipalkkiakin.
Yksi mielenkiintoisimmista Vivaldin innovaatioista ovat välilehtipinot, yhteen välilehteen voi pinota monta eri välilehteä ja niitä kaikki voi katsoa samaan aikaan - ruudun voi jakaa osiin.
Vivaldi on tällä hetkellä betana, mutta asentuu myös suomenkielisenä, lähes täysin, joitakin valikoita näkyy vielä englanniksi. Kun Vivaldi valmistuu viralliseksi, saattaa siitä tulla hyvä kilpailija vanhemmille selaimille.
Katso eräs Vivaldi-esittelyvideo (tammikuulta 2015) ja kurkkaa myös Vivaldi-vinkit.
lauantai 7. marraskuuta 2015
Firefox-vinkki: Versio 42 ominaisuuksia
Firefox 42 julkaistiin, josta tulee myös saataville virallinen 64-bittinen versio - ensimmäinen virallinen 64-bittinen versio Firefoxista.
Toinen suurempi uudistus oli, että yksityisestä selauksesta tuli entistä yksityisempää (about:preferences#privacy).
Firefox muistuttaa nykyään sivuston turvallisuudesta. Osoiterivin alussa on maapallo-ikoni, sitä painamalla saa tietoa sivuston turvallisuudesta. Mikäli sivuston osoite on http-alkuinen, on tällöin ensimmäinen tieto, että yhteys ei ole suojattu. Lisätiedot kertovat, että yhteytesi verkkosivustoon ei ole yksityinen. Sivullisten on mahdollista tarkastella lähetettyjä tietoja (esim. salasanat, viestit, luottokorttitiedot) - yhteys ei ole salattu. Https-alkuinen osoite on paremmin salattu (lukko-ikoni).
Jos välilehdellä on äänielementti, ilmestyy silloin välilehden otsikkopalkkiin äänenvaimennus-ikoni. Tätä voi testata esimerkiksi YouTubessa.
Kuten kirjoituksen alussa mainitsin, niin Firefox 42 on ensimmäinen Firefox, joka on virallisesti saatavissa myös 64-bittisenä. 64-bittisestä Firefoxista on poistettu tuki NPAPI-rajapinnalta. Tämä tarkoittaa ettei siinä toimi nykyiset Java- ja Flash-liitännäiset. Perus Firefoxissa (32-bittinen) toimii vielä noin vuoden NPAPI-rajapinta, vuoden 2016 lopulla se haudataan Firefoxista. Paitsi Flashia armahdetaan tai sitten se muuttaa rajapintaa. Javan kohtalon voi muuttaa Java 9, joka ilmestyy syksyllä 2016, jos se käyttää jotain muuta rajapintaa kuin NPAPI.
Toinen suurempi uudistus oli, että yksityisestä selauksesta tuli entistä yksityisempää (about:preferences#privacy).
Firefox muistuttaa nykyään sivuston turvallisuudesta. Osoiterivin alussa on maapallo-ikoni, sitä painamalla saa tietoa sivuston turvallisuudesta. Mikäli sivuston osoite on http-alkuinen, on tällöin ensimmäinen tieto, että yhteys ei ole suojattu. Lisätiedot kertovat, että yhteytesi verkkosivustoon ei ole yksityinen. Sivullisten on mahdollista tarkastella lähetettyjä tietoja (esim. salasanat, viestit, luottokorttitiedot) - yhteys ei ole salattu. Https-alkuinen osoite on paremmin salattu (lukko-ikoni).
Jos välilehdellä on äänielementti, ilmestyy silloin välilehden otsikkopalkkiin äänenvaimennus-ikoni. Tätä voi testata esimerkiksi YouTubessa.
Kuten kirjoituksen alussa mainitsin, niin Firefox 42 on ensimmäinen Firefox, joka on virallisesti saatavissa myös 64-bittisenä. 64-bittisestä Firefoxista on poistettu tuki NPAPI-rajapinnalta. Tämä tarkoittaa ettei siinä toimi nykyiset Java- ja Flash-liitännäiset. Perus Firefoxissa (32-bittinen) toimii vielä noin vuoden NPAPI-rajapinta, vuoden 2016 lopulla se haudataan Firefoxista. Paitsi Flashia armahdetaan tai sitten se muuttaa rajapintaa. Javan kohtalon voi muuttaa Java 9, joka ilmestyy syksyllä 2016, jos se käyttää jotain muuta rajapintaa kuin NPAPI.
sunnuntai 25. lokakuuta 2015
Usko, ufot ja hömppä
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi.
Olkoon tuo yllä oleva Robert M. Pirsigin lause lähtökohtana tälle kirjoitukselle. Minulle on sanottu, että uskon hömppään, koska pidän mahdollisena, että maan ulkopuolista elämää on olemassa ja kyseenalaistan enemmän Raamatun tekstiä. Joidenkin mielestä Jumala on siis todellisempi kuin ns. ufot, heidän mielestään ufoista ei ole todisteita, kuten on Jumalasta.
Usko Jumalaan VS. ufot ja hömppä, tämä on mielenkiintoinen asetelma. Raamattu on suurin todiste Jumalasta ja Jumalan sanasta. Jumalasta todistavat myös lukuisat ihmiset, jotka uskovat Jumalaan ja heillä on kokemuksia Hänestä. Toisaalta ainakin muinaisastronauttiteorian mukaan maan ulkopuolista elämää on esiintynyt ja tiedostettu yhtä kauan kuin on Raamatullisiakin tekstejä (suullisia tarinoitakin) ollut. Ufot eivät ole siis mikään uusi asia, vaikka ehkä ne ovat päässeet enemmän 1950-luvulta lähtien lehtiin ja muihinkin medioihin sekä Hollywood on osaltaan niistä luonut omia versioita.
Jumalasta ei ole todettu vielä suoraa ja varmaa todistetta, muuta kuin ehkä joku Pyhä Henki ihmisessä, joka on joillekin se todiste Jumalasta. Tiede ei ole vielä voinut mitenkään mitata ja punnita tätä Pyhää Henkeä, tämän vuoksi meillä on vain se usko Jumalaan, eikä tieto Jumalasta. Mikäli Jumala joskus voidaan havaita tai jotenkin muuten todistaa tavalla, jolla kaikki sen voi ymmärtää. Tällöin meillä ei ole enää uskoa, vaan silloin meillä on tieto. Tieto Jumalasta taitaisi olla mullistavaa, uskon käsitykset muuttuisivat muuttumattomaan tietoon - uskonnäkemykset murentuisivat. Teoriassa ainakin tieto Jumalasta siis tuhoaisi kaikki uskonnot, luoden kollektiivisen tiedon Jumalasta.
Olkoon tuo yllä oleva Robert M. Pirsigin lause lähtökohtana tälle kirjoitukselle. Minulle on sanottu, että uskon hömppään, koska pidän mahdollisena, että maan ulkopuolista elämää on olemassa ja kyseenalaistan enemmän Raamatun tekstiä. Joidenkin mielestä Jumala on siis todellisempi kuin ns. ufot, heidän mielestään ufoista ei ole todisteita, kuten on Jumalasta.
Usko Jumalaan VS. ufot ja hömppä, tämä on mielenkiintoinen asetelma. Raamattu on suurin todiste Jumalasta ja Jumalan sanasta. Jumalasta todistavat myös lukuisat ihmiset, jotka uskovat Jumalaan ja heillä on kokemuksia Hänestä. Toisaalta ainakin muinaisastronauttiteorian mukaan maan ulkopuolista elämää on esiintynyt ja tiedostettu yhtä kauan kuin on Raamatullisiakin tekstejä (suullisia tarinoitakin) ollut. Ufot eivät ole siis mikään uusi asia, vaikka ehkä ne ovat päässeet enemmän 1950-luvulta lähtien lehtiin ja muihinkin medioihin sekä Hollywood on osaltaan niistä luonut omia versioita.
Jumalasta ei ole todettu vielä suoraa ja varmaa todistetta, muuta kuin ehkä joku Pyhä Henki ihmisessä, joka on joillekin se todiste Jumalasta. Tiede ei ole vielä voinut mitenkään mitata ja punnita tätä Pyhää Henkeä, tämän vuoksi meillä on vain se usko Jumalaan, eikä tieto Jumalasta. Mikäli Jumala joskus voidaan havaita tai jotenkin muuten todistaa tavalla, jolla kaikki sen voi ymmärtää. Tällöin meillä ei ole enää uskoa, vaan silloin meillä on tieto. Tieto Jumalasta taitaisi olla mullistavaa, uskon käsitykset muuttuisivat muuttumattomaan tietoon - uskonnäkemykset murentuisivat. Teoriassa ainakin tieto Jumalasta siis tuhoaisi kaikki uskonnot, luoden kollektiivisen tiedon Jumalasta.
sunnuntai 18. lokakuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)