Vahvistusharha ja ylivertaisuusvinouma

Yhteenvetoa koronavuodesta 2021

Takana on toinen koronavuosi, jonka aloitin kirjoittamalla Koronaviruksesta mikrosiruihin ja keväällä 2021 kirjoitin Koronarokotteet - uhka vai mahdollisuus? Keväällä 2021 piti myös pohtia, että Voiko poliisiin luottaa, koska poliisin käytös oli niin outoa. Loppukesästä kirjoitin Koronapassi ja deltavariantti sekä Salaliittoteoriat valtamediassa.

Noin vuosi sitten Suomessa annettiin ensimmäiset koronarokotteet. Lyhyesti kerrottuna, alkuvuonna Suomessa oli kolme eri koronarokotetta, AstraZeneca, Moderna ja Pfizer. Ensin putosi pois AstraZeneca, jonka kanssa oli enemmän tai vähemmän ongelmia. Modernankin käyttöä on rajoitettu ja enimmäkseen Suomessa käytetään nyt Pfizerin rokotetta.

2021 syksyn tullen alkoi näkyä ja kuulua yhä enemmän jakoa koronakriittiset ja koronamyönteiset. Netistä sensuroidaan pois äkkiä kaikki sisältö, joka vähänkin poikkeaa WHO:n ja Suomen terveysviranomaisten linjasta.

Huom. Yhdysvalloissa on todettu, että Facebookin "faktantarkistus" on vain mielipide.

Syksyllä 2021 valtamedian uutisointi koronakriittisyydestä oli melko nihkeää. Erästä yli 1000 ihmisen mielenosoituksesta ei uutisoitu sanaakaan ja jopa poliisi pysyi hiljaa. Poliisi turvasi kyllä tapahtumaa, mutta ei tiedottanut siitä mitään. Elokapinan tiellä istumiset kyllä huomioidaan. Iltalehti melkein huomioi Jaana Kavoniuksen nälkälakon, mutta sekin uutinen käännettiin Päivi Räsäseen.

Tuli ensimmäinen koronarokote, jonka piti olla avain vapauteen, mutta ei ollut. Tuli toinen koronarokote ja sanottiin, että kun on 80 % suomalaisista on saanut rokotteen, niin se on avain vapauteen, mutta sekään ei riittänyt. Keksittiin koronapassi, joka olisi vihdoin se avain vapauteen, mutta ei sekään ollut. Nyt on menossa kolmannet koronarokotteet, koska ilmestyi omikron-variantti. Joulun aikaan jälleen tiukennettiin rajoituksia ja ihmisiä kehotettiin käyttämään covid-kotitestiä (ei kun, ei...). Pääkaupunkiseudulla koronatestaus ruuhkautui pahoin, joka johti siihen, että Woltin ja Foodoran kautta tilattiin paljon covid-kotitestejä. Lopulta hallitus jäädytti koronapassin.

Sekavaa tiedottamista, ministerit vastaan asiantuntijat.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru:
Se ei ole mahdollista, että tämä rokotemasiina ei käynnisty. Nyt on kiire.

THL:n rokoteasiantuntija Hanna Nohynek:
Nyt täytyy kysyä, että kiire mihin?

Koska koronasta on muodostunut poliittinen painolasti, niin selvästi pääministeri Sanna Marin on ohjannut korona-asiat muiden harteille. Toisinaan Krista Kiurua hehkutetaan bossiksi ja toisinaan hän puhuu vähän mitä sattuu. Sanna Marin boomeroi ja bilettää sekä ulkoministeri Pekka Haavisto oli oireettomana, mutta koronatartunnassa jääkiekko-ottelua katsomassa ilman kasvomaskia.

Ministeri Krista Kiuru 17.12.2021 tiedotustilaisuudessa:
Tämä linjaus rokotepassista tai koronapassi valmistelusta on tehty jo todella paljon aikaisemmin. Ja tätä kautta koronapassin käytön laajentaminen on linjattu tehtäväksi jo paljon aikaisemmin. Ja se ei liity vain ja ainoastaan tähän tautitilanteeseen eikä synny tarpeesta vain tätä tautitilannetta tasapainottamaan. Vaan yleisemminkin meidän lainsäädännössä pitäisi olla välineitä koronapassin käytölle silloinkin, kun rajoituksia ei ole voimassa. Joten tätä ei tehdä vain tähän tilanteeseen. Tärkeätä on myös sitten se, että me saamme rokotuksiin vauhtia.

THL:n mukaan koronarokote on vapaaehtoinen, mutta vapaaehtoisuus on ainakin kohta vain teoreettinen, jos koronapassin käyttö laajenee. Ilman koronapassia ei pääse mihinkään - sekö on sitten vapaaehtoista? Se on pakottamista.

Hallituksen esittämä hoitohenkilökunnan rokotepakko sai aikaan liikehdintää sote-työntekijöiden keskuudessa. Hautakynttilöitä syttyi kaupunkien maamerkeille ympäri Suomen, syynä ilmiölle oli koronarokotekriittisten hoitajien mielenilmaus. 11.12.2021 Eduskuntatalolla oli RIPsote-mielenosoitus, mutta sitä valtamedia ei "huomannut". Opetusalallakin on ollut saman suuntaista liikehdintää.

Tuo koronarokotekriittisten hoitajien esiintulo oli mielenkiintoinen ja heitä on tuhansia. Yleensä ajatellaan, että useimmat koronakriittiset ihmiset on jotain salaliittohörhöjä, mutta näin ei taidakaan olla.

MIELENKIINTOISIA TILASTOJA KORONASTA
Syksyllä 2021 kuuli paljon, että koronapandemia on rokottamattomien pandemia. Sairaalahoitoon joutui enemmän rokottamattomia kuin rokotettuja - tämä ilmenee THL:n tilastoista. THL:n tilastoista löytyy jännä tieto, vaikka rokottamattomat päätyvät enemmän sairaalaan, niin kumminkin rokotettuja kuolee huomattavasti enemmän koronaan.

KUOLEMAT KORONATARTUNNAN YHTEYDESSÄ (lukumäärä)
Suojataso	Syyskuu 2021	Lokakuu 2021	Marraskuu 2021	Yhteensä
Ei rokotussuojaa	23	43	63	129
Osittainen rokotussuoja	7	10	15	32
Täysi rokotussuoja	32	72	95	199
Yhteensä	62	125	173	360

Lähde: THL

KUOLEMAT KORONATARTUNNAN YHTEYDESSÄ (prosentit)
Suojataso	Syyskuu 2021	Lokakuu 2021	Marraskuu 2021	3 kk yhteensä
Rokottamattomat	37,10 %	34,40 %	36,42 %	35,83 %
Kaikki rokotetut	62,90 %	65,60 %	63,58 %	64,17 %
%-tarkistus	100 %	100 %	100 %	100 %

Prosenttitaulukon luvut on saatu, kun on laskettu yhteen lukumäärätaulukon Osittainen rokotussuoja- ja Täysi rokotussuojaluvut yhteen, jolloin on saatu Kaikki rokotetut-luku (saanut vähintään yhden rokotteen). Lukuja on vertailtu kokonaismääriin ja näin saatu prosentit.

Rokottamattomia syytetään, kun sairaalat ovat tukossa. Yli 80 % suomalaisista on saanut vähintään yhden rokotteen, näin ollen rokottamattomia on alle 20 % suomalaisista. Kuinka monta rokottamattomia onkaan? 25.11.2021 heitä oli HS:n mukaan 661 000, mutta 27.11.2021 heitä olikin HS:n mukaan 1,6 miljoonaa. Helsingin sanomat sai siis muutaman päivän välein täysin eri lukeman, kun teki tilastot hiukan eri tavalla. Näin tilastoja voi luoda miten haluaa.

Jos kerta rokottamattomat täyttävät sairaalat, niin miksi heitä kuolee huomattavasti vähemmän kuin rokotettuja? Hyväksytyin selitys on, että yli 80 %:iin mahtuu enemmän kuolemia kuin alle 20 %:iin. Rokotettuja on tällä hetkellä vain niin paljon enemmän kuin rokottamattomia.

27.12.2020 uutisoitiin Suomen ensimmäisestä koronarokottamisesta, mutta tautitapauksien määrä kasvoi 2021 kesään asti, jossa oli pieni suvanto. Jalkapallon EM-kisat 2021 laittoi liikkeelle koronatsunamin, jonka pyörteissä edelleen olemme. Samaan aikaan suomalaiset saivat rokotuksia, mutta tautimäärät vain kasvoivat. Loppuvuonna 2021 nähtiin ennätysmäärät. Koronarokotukset eivät näytä auttavan, tätä on selitetty delta- ja omikron-muunnoksilla. Uusien muunnoksien sanotaan ohittavan rokotesuojaa, mutta jos näin on, niin eikö silloin rokottamattomien pitäisi kuolla ropisten maahan? Varsinkin omikronin on kerrottu leviävän nopeasti jopa tuplarokotettujen keskuudessa, mutta kumminkin se kaataa vähän rokottamattomia.

Toisaalta on kerrottu, että vaikka omikron leviää nopeasti, niin se olisi lievempi kuin edelliset muunnokset. Joka kumminkin tarkoittaisi, että sairaalaan joutuu enemmän ihmisiä. Tällä kaavalla rokottamattomien pitäisi kuolla nopeasti pois, mutta ei siltä vaikuta. Ei tämä ole ainakaan paha pandemia.

10.12.2021 julkaistun tiedon mukaan koronavirustauti aiheutti 558 henkilön kuoleman vuonna 2020 eli ennen koronarokotteita. Kuolleet olivat enimmäkseen ikääntyneitä. Keski-ikä (mediaani) oli 84 vuotta. Noin 96 prosentilla kuolleista oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Yleisimpiä olivat sydänsairaudet ja diabetes. Tästä voidaan päätellä, että korona vie jo muutenkin hauraita ihmisiä. Ylipaino on myös riskitekijä.

558 koronakuolemaa on vähemmän kuin tehtiin itsemurhia vuonna 2020, jolloin niitä tehtiin 717. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2020 aikana noin 1700 henkeä.

INFLUENSSATAUTITARTUNNAT - VUODET 2011-2021
Vuosi	Määrät
2011	5343
2012	6428
2013	7679
2014	7147
2015	13185
2016	25635
2017	13260
2018	35823
2019	19830
2020	10192
2021	502

Lähde: THL

1990-luvulla kausi-influenssaa havaittiin alle 1000-tapausta vuodessa. Vuosina 2000-2010 havaittiin pääosin muutamia tuhansia vuodessa. Vuosina 2011-2014 influenssaa oli noin 5000-7000 tapausta vuodessa.

Mitä tapahtui vuonna 2015, kun määrät selvästi lähti jyrkkään nousuun? Influenssakuolemienkin määrä lähti jyrkkään nousuun samoihin aikoihin. Tätä on selitetty sillä, että testaaminen parantui vuonna 2014 käyttöön otetun influenssan PCR-testin vuoksi. Myös lääkärien influenssatietoisuus ja syy epäillä sitä kuolemansyyksi on tehostunut 2010-luvun lopulla. Aiemmin siis ihmiset kuolivat johonkin muuhun kuin influenssaan.

Vuosina 2016-2018 oli vaikeita influenssakausia. Vuonna 2020 influenssaa oli noin 10000 tapausta, mutta vuonna 2021 määrät putosivat noin 500. Mitä ihmettä tapahtui vuonna 2021, influenssa kuin hävisi melkein kokonaan. Tätä ilmiötä on selitetty koronarajoituksilla, kun on parempi hygienia, kasvomaskit jne. Mutta voiko koronarajoitukset lähes hävittää influenssan Suomesta? Influenssakuolemia on alitilastoitu ja koronakuolemia on ylitilastoitu. Jotenkin tuntuu, että koronakuolemiin päätyy muutakin kuin vain koronaa.

VAHVISTUSHARHA JA YLIVERTAISUUSVINOUMA
Jotkut voisivat sanoa tätä vahvistusharhaksi eli ihminen näkee ja löytää omaa näkökulmaa tukevia asioita helpommin kuin omaa näkökulmaa vastaan olevia todisteita. Koronakriittisellä ihmisellä sanotaan olevan vahvistusharha, kuten muillakin salaliittoteorioihin tukeutuvilla. Myöskin ylivertaisuusvinouma (Dunning-Kruger-vaikutus) muistetaan mainita, kun puhutaan henkilöistä, jotka eivät usko kaikkea mitä valtamedioissa sanotaan. Dunning-Kruger-vaikutus on ilmiö, jossa henkilö luulee tietävänsä enemmän kuin tietää. Näillä selityksillä on liiankin helppo ohittaa tietyn ihmisryhmän jutut hölynpölynä.

Entäpä sitten sidonnaisuusvinoutumat, eikö niitä voi olla? THL:n suurin rahoittaja on STM. Rokotetutkimuskeskuksen rahoitus tulee lähes aina rokotteiden valmistajilta eli lääkeyhtiöiltä. Rokotetutkimuskeskuksen johtaja on Mika Rämet.

THL:n Hanna Nohynek on WHO:n SAGE-asiantuntijaelimen COVID-19-rokotetyöryhmän puheenjohtaja.

Näillä valtamedian suosimilla asiantuntijoilla on sidonnaisuuksia ristiin ja rastiin. Tietenkin he puhuvat mitä puhuvat, koska ruokkivaa kättä ei kannata purra.

Sanna Marinin kirjoituksen alku vuodelta 2010:
Nyt se sitten vihdoin selvisi: sikainfluenssauhkaa ei todellisuudessa ollutkaan. Ainakaan siinä määrin kuin media, poliitikot ja lääketieteen ammattilaiset uhan vaarallisuudesta varoittelivat. Mutta kuka oikein hyötyi possujen kärsillä ja saparoilla lietsotun hysterian ylläpitämisestä?

#NYTSAAMENNÄ JA #SAAELÄÄ

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet 4.9.2021:
Jos täysin rokotettuna ei voi elää normaalisti, niin sitten ei voi varmaan koskaan elää normaalisti.

Pääministeri Sanna Marin 24.9.2021:
Nyt saa mennä, kokea ja tehdä.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta 18.12.2021:
Koronapassi ei tällä hetkellä ehkäise epidemian pahenemista riittävästi. Rokottamattomat henkilöt voivat hankkia testitodistuksen ja sen jälkeen altistaa itsensä paikoissa, joissa rokotetut henkilöt levittävät virusta.

Lisäys 7.1.2022:

Laki tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta 28.12.2021 - ote:
Näin ollen ehdotettu muotoilu tarkoittaisi, että niissä tehtävissä, joihin liittyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, tulisi covid-19-tautia vastaan saavutettavaa suojaa myös ylläpitää mahdollisesti tarvittavilla tehosterokotuksilla.

THL - Rokotteiden teho koronavirusta vastaan:
Koronarokote suojaa koronavirustaudilta ja erityisesti sen vakavilta muodoilta.

Vuoden 2021 lopulla lukkoon lyöty väliaikainen laki velvoittaa (lue: pakottaa) ns. sote-tehtävissä olevan työntekijän ottamaan kaikki koronarokotteet. Rokottamaton työntekijä voi aiheuttaa vakavan taudin potilaalle. Mutta kumminkin THL sanoo, että koronarokote suojaa erityisesti covid-19-taudin vakavilta muodoilta. Koronarokote ei siis suojaa saamasta covid-19-tautia.

Jos ja kun asiakas/potilas on koronarokotettu, niin silloinhan rokottamaton työntekijä ei voi altistaa potilasta vakaville seuraamuksille. Laki nimenomaan koskee vakavia seuraamuksia, koska koronarokotteet ei estä saamasta tautia 100 %.

Omikronmuunnos on muuttanut pelin. Korona ei ole enää rokottamattomien epidemia, vaan myös rokotetut voivat saada taudin ja tartuttaa sitä eteenpäin.

Lisäys 10.1.2022:
Uuden lastensairaalan infektioylilääkäri Tea Nieminen kritisoi voimakkaasti STM:n arviota siitä, että yksi viidestäkymmenestä koronan sairastaneesta lapsesta voisi saada long covid -oireita.

Uuden lastensairaalan infektioylilääkäri Tea Nieminen kommentoi:
STM:n tiedotustilaisuuden tarkoitus oli kenties lisätä ihmisten kriisitietoisuutta, mutta vaikutelmaksi tuli, että pyrkimys oli pelotella ihmisiä.

HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtoselta tiukkaa kritiikkiä hallituksen koronatoimille.

HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kommentoi:
Puhdasta poliittista teatteria.