Pyhä vai tekopyhä valtamedia?

Elokuussa 2021 kirjoitin Salaliittoteoriat valtamediassa ja vuoden 2022 aloitin Vahvistusharha ja ylivertaisuusvinouma -kirjoituksella. Koko ajan alkaa näyttää siltä, että ns. salaliittoteorioilla onkin kestävämpi pohja kuin valtamedia haluaisi tuoda julki.

Koronauutisoinnin pyörteistä nousi pintaan Journalistiliittoon kuuluva freelancer-toimittaja Marco Saarikko, joka ei enää pystynyt valehtelemaan suomalaisille.

Otteita Marco Saarikon Twitteristä:
Nyt myönnän, mediaan 2. työnä kirjoittavana toimittajana, että kyllä meillä on ollut tietty ohjeistus jo vuodesta 2020 saakka mitä koronapandemiasta olisi suotavaa kirjoittaa. Onhan se ollut kriittisten mielipiteiden rajoittamista. ei varmaan yllätys? Taidan lopettaa...

Että kyllä tässä on meidän kirjoittajien suu tukittu, emme saa teille totuutta kertoa. ja siitä olen pahoillani ja häpeissäni. On kuin Pohjois-Koreassa eläisin...

Olen itsekki tässä teille valehdellut ja ihan helvetin pahoillani siitä. Anteeksi.

Aiheesta video

Marco on laittanut julki myös kuvan Journalistiliiton pressikortistaan ja avannut muutakin työhistoriaansa. Uskon siis, että hän on aito toimittaja. Vielä en ole ainakaan nähnyt, että Journalistiliitto olisi kieltänyt Marcon olevan toimittaja.

Minullakin on kokemusta lehtien oudosta suhtautumisesta koronakritiikkiin. Kirjoitin erääseen suurlevikkeiseen lehteen mielipidekirjoituksen liittyen koronaan. Yllättäen se julkaistiin paperilehdessä, mutta vain ihmeellisesti sen alkuosa - puolet mielipiteestäni oli jätetty pois. Aika outo tapa julkaista lukijan mielipidekirjoitus. Lehdillä on toki oikeus muokata juttuja, vähän muuttaa sanoja ja supistaa, jotta mahtuu tiettyyn palstamillimetritilaan. Mutta puolet pois jättäminen on jo sensuuria ja ydinsanoma mielipiteestä muuttuu tai se jää pois. Olisi ollut parempi, jos mielipiteeni alkuakaan ei oltaisi julkaistu, jos koko kirjoitusta ei pystytty julkaisemaan.

Mielipiteeni julkaistiin myös nettiversiona, jossa ei ole ainakaan rajoitteena palstamillimetrit, mutta nettiversiokin oli vain puoliksi. Netissä mielipidettäni pystyi kommentoimaan, joten olin nero ja omalla nimelläni laitoin mielipiteeni loppuosan kirjoituksen kommentteihin. Kommentit menevät moderaattorin kautta - viestit eivät näy siis heti. Jälleen pieni yllätys, kommenttini julkaistiin, jossa näkyi mielipiteeni loppuosakin.

Tämän jälkeen tapahtui jotain outoa, kommenttini ei ehtinyt olla kauankaan netissä julki, kun se hävisi yhtä äkkiä. Ensin moderaattori julkaisi minun kommenttini, jossa oli mielipiteeni loppuosa, joka puuttui paperiversiosta. Sitten ehkä joku ylimoderaattori huomasi/päättikin, että kommenttini oli liian koronakriittinen. Otin yhteyttä lehden asiakaspalveluun, että mikäs se tällainen ihmeellinen toiminta on, mutta kas kummaa, en saanut mitään vastausta sähköpostiini.

Mielipidekirjoitukseni alkuosa oli neutraali (se julkaistiin). Loppuosa oli kriittisempi (ei julkaistu).

Convoy Finland 2022 -kuohuista pulpahti esiin Joakim Vigeliuksen (ps) oivaltava havainto, kuinka Ylessä suhtaudutaan Convoyhin ja Elokapinaan. Vigelius kaivoi esiin Ylen Jälkiviisaat-ohjelman, jossa puhuttiin elokapinasta. Hän sitten vertasi sitä Ylen Jälkiviisaat-ohjelmaan, jossa samat "viisaat" kommentoivat Convoyta. Vigelius leikkasi kummastakin noin minuutin pätkät ja teki noin 2 minuutin videon aiheesta ja julkaisi sen YouTubessa.

Olihan se hämmentävää katsottavaa. Elokapina ja Convoy esti liikenteen samassa kohdassa Mannerheimintietä, mutta elokapinan toimintaa sanottiin "freesinä (vaiko freshinä) ja ilahduttavana". Convoyn toiminta olikin "Vastuutonta ja ehkä jopa Venäjän hybridioperaatio".

Ylen sedillä ja tädeillä meni herne nenään. Yle määräsi, että Vigeliuksen video on poistettava YouTubesta. Yle twiittasi Vigeliukselle.

Ylen twiitti 10.2.2022:
Kiitos kritiikistä, Ylen sisältöjä saa arvostella. Juristiemme mukaan tämä video ei kuitenkaan mahdu siteerauksen tai sallitun parodian piiriin.

Hämmentävää, hyvin hämmentävää. Oikein heti heitetään pöytään juristikortti ja mikähän on "sallittu parodia"? Videolla on vain faktaa, mutta ehkä sitten ne kaksi pasuunaefektiä oli liikaa? Mitä sitten tulee sitaattioikeuteen, niin Ylekin itse vetoaa siihen, kun käyttää ilman lupaa ohjelmissaan YouTube-videoita. Hyvä esimerkki on Ylen MOT: Meitä ette rokota -jakso. Siinä vilahtelee pätkiä YouTubesta ja tietääkseni kukaan heistä ei ole antanut lupaa, mutta Yle vain vetosi sitaattioikeuteen.

YouTube pursuaa Yle-pätkiä, mutta Yle haluaa nimenomaan sensuroida Vigeliuksen 140 sekuntia ja siinäkin on sitaattipätkiä kahdesta eri ohjelmasta. Kyllä YouTubesta löytyy suurempiakin "rikoksia" Yleä kohtaan. Yle sai aikaan tällä vedollaan vain Streisand-ilmiön.

Onko Yle-verossa enää mitään järkeä?