Laskiaisesta pääsiäisen kautta helluntaihin

Liikkuvat juhlapäivät - kaikki pääsiäisestä

Jos on pysynyt kouluvuosina hereillä oppitunneilla, niin tietää, että Jumalan Poika (vaiko itse Jumala? - tuli lihaksi jne.) Jeesus kuoli pääsiäisenä ristillä. Jeesus syntyi jouluna, mutta Jeesuksen kuolinpäivä ei ole vakio, se liikkuu paljonkin, mutta miksi? Miten Jeesus kuolee joka vuosi eri aikaan?

KIRKON LASKUKAAVOISTA
Kirkkovuosi alkaa 1. adventista ja aloittaa joulujakson kirkkovuodessa. Joulujakson tärkein juhla on joulu, joka on kirkkovuoden yksi tärkeimmistä juhlista. Mutta pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, juhlien juhla. Pääsiäisjakso päättyy helluntaihin, joka on kolmanneksi tärkeää aikaa kirkkovuodessa.

Pääsiäisjakso hallitsee kirkkovuoden kevättä. Se miten pääsiäisen ajankohta määräytyy, ei ole kovin yksinkertaista. Pääsiäinen määrittää kevään muutkin kirkolliset juhlat.

Vuoden 325 Nikean ensimmäinen kirkolliskokous tunnetaan siitä, että silloin määriteltiin kristinuskon kolminaisuusoppi - on vain yksi Jumala. Samassa kirkolliskokouksessa määriteltiin ajatus, jolla lasketaan kristinuskon pääsiäisen ajankohta. Pääsiäinen haluttiin yhtenäistää kristinuskossa yhdelle sunnuntaille, jotta sitä ei vietettäisiin vähän miten sattuu.

Kirkon laskukaavan ideaa
Olet saattanut kuulla "pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai" sanonnan. Tuo muistisääntö on vain viitteellinen - sinne päin. Kirkolla on omat taulukot ja laskukaavat, jolla se määrittää osin kuvitteelliset kevätpäiväntasaukset ja sen jälkeisen täydenkuun - aina ne eivät osu tähtitieteen kanssa ihan yhteen. Kirkko myös olettaa, että kevätpäiväntasaus on aina 21. maaliskuuta (oikeasti se voi olla 19.-21.3.).

Seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä on laskiaistiistai. Laskiaistiistain jälkeisestä tuhkakeskiviikosta on 40 päivää pääsiäispäivään, mutta tässäkin on omat koukkaukset. Väli on oikeasti noin 7 viikkoa eli 46 päivää, mutta kirkko laskee vain arkipäivät. Tässä tapauksessa puhutaan raamatullisesta viikosta, jossa on 6 arkipäivää ja sunnuntaipäiviä ei lasketa mukaan. Näin saadaan 40 päivää.

Pääsiäispäivästä helatorstaihin on 40 päivää, sen voi laskea suoraan. Helatorstaista 10 päivää eteenpäin on helluntai. Pääsiäispäivän ja helluntain välissä on siis 50 päivää.

Lue myös: Kalenterin historiaa

Kevätpäiväntasaus (21.3.) ja sen jälkeinen täysikuu siis määrittävät kevään juhlien ajankohdat.

LASKIAISEN, PÄÄSIÄISEN JA HELATORSTAIN AJANKOHDAT SUOMESSA
Vuosi	Laskiaistiistai	Täysikuu	Pääsiäispäivä	Helatorstai
2024	13. helmikuuta	25. maaliskuuta	31. maaliskuuta	9. toukokuuta
2025	4. maaliskuuta	13. huhtikuuta	20. huhtikuuta	29. toukokuuta
2026	17. helmikuuta	2. huhtikuuta	5. huhtikuuta	14. toukokuuta
2027	9. helmikuuta	22. maaliskuuta	28. maaliskuuta	6. toukokuuta
2028	29. helmikuuta	9. huhtikuuta	16. huhtikuuta	25. toukokuuta
2029	13. helmikuuta	30. maaliskuuta	1. huhtikuuta	10. toukokuuta
2030	5. maaliskuuta	18. huhtikuuta	21. huhtikuuta	30. toukokuuta
2031	25. helmikuuta	7. huhtikuuta	13. huhtikuuta	22. toukokuuta

Lähteet: laskiainen ja pääsiäinen sekä helatorstai
Taulukon täysikuut ovat tähtitieteellisiä, eikä kirkon laskukaavojen mukaisia. Taulukossa ei ole helatorstain jälkeisiä helluntaita, koska ei ollut tilaa. Helatorstaista 10 päivää eteenpäin on helluntai.

Alla on pääsiäisjakso esitetty visuaalisesti.

TKV on laskiaistiistain jälkeinen päivä, tuhkakeskiviikko.
PP on pääsiäispäivä.
HT on helatorstai, josta 10 päivää eteenpäin on helluntai.

KIRKKOVUODEN PÄÄSIÄISJAKSOA

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

TKV

 

PP

 

HT

46-6 = 40 päivää

 

40 päivää

Huom. pääsiäispäivä on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Mutta miksi ihmeessä näin vaikeat laskukaaviot on täytynyt kehittää pääsiäistä varten? Syy on erikoinen ja hieman jopa surullinen. Vuoden 325 kirkolliskokouksessa päätettiin, että kristityt eivät enää koskaan juhli pääsiäistä samaan aikaan kuin juutalaiset juhlivat omaa pääsiäistään - haluttiin tehdä selvä ero juutalaisiin. Jotenkin haiskahtaa juutalaisvihalta.

KALENTERIT JA PÄÄSIÄINEN
Juliaaninen kalenteri oli käytössä 1500-luvulle asti, jolloin kalenterissa oli jo monen päivän heitto suhteessa luonnollisiin vuodenaikoihin. Katolinen kirkko huolestui, että pääsiäinen siirtyy lopulta keskikesään, joten jotain oli tehtävä. Paavi Gregorius XIII määräyksestä uusi kalenteri otettiin käyttöön vuonna 1582 katolisissa maissa. Gregoriaaninen kalenteri sai nimensä paavilta.

1500-luvun alussa tapahtui uskonpuhdistus (reformaatio), se oli protesti paavia ja katolista kirkkoa vastaan. Protestanttisiin kirkkoihin kuului myös Ruotsi ja näin ollen myös Suomi (Ruotsin vallan alainen tuolloin), Ruotsissa ja Suomessa valtauskonto oli/on luterilaisuus.

Vuonna 1593 Uppsalan kirkolliskokouksessa päätettiin lopullisesti, että luterilaisuus on Ruotsin valtionuskonto, samalla myös Suomen. Suomesta Uppsalan kirkolliskokoukseen osallistui Turun piispa ja 12 pappia. Näin Suomesta tuli luterilainen maa.

Huom. olen tehnyt sukututkimusta ja esiesi...isäni on ollut yksi pappi Uppsalan kirkolliskokouksessa, joka on allekirjoittanut päätöksen valtion luterilaisuudesta.

Uskonpuhdistus oli ollut käynnissä koko 1500-luvun, joten protestanttiset ja ortodoksiset maat eivät heti nielleet ja sulattaneet paavista lähtöisin olevaa uutta gregoriaanista kalenteria. Ruotsi ja sen mukana Suomi siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vasta vuonna 1753.

Huom. hetken oli käytössä myös ruotsalainen kalenteri.

Vaikka Ruotsissa ja Suomessa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri vuonna 1753, niin aivan täysin ei haluttu mennä paavin ideoiden mukaan. Jonkun aikaa pääsiäisen kohdalla käytettiin ns. parannettua kalenteria. Homma meni vieläkin sekavammaksi vuonna 1809, kun Suomen alue siirtyi Venäjän vallan alaiseksi. Tuohon aikaan vielä Venäjällä oli käytössä juliaaninen kalenteri - aina vuoteen 1918 asti. Näin ollen Suomessakin piti ottaa huomioon myös juliaaninen kalenteri, mutta Suomessa elettiin parannetun kalenterin mukaan. Ruotsi luopui parannetusta kalenterista vuonna 1823, Suomi jäi maailman ainoaksi maaksi, jossa vielä käytettiin parannettua kalenteria. Vuonna 1845 Suomi oli maailman ainoa maa, jossa pääsiäinen oli 30. maaliskuuta. Vuoden 1869 alussa Suomi siirtyi (puhtaaseen) gregoriaaniseen kalenteriin eli luopui parannetusta kalenterista.

Huom. maailmalla ortodoksit viettävät pääsiäistä juliaanisen kalenterin mukaan, paitsi ei Suomessa.

LASKIAINEN JA TUHKAKESKIVIIKKO
Laskiaisena syödään laskiaispullaa ja hernekeittoa sekä lasketaan pulkalla mäkeä, mutta miten nämä liittyvät kristinuskoon?

Laskiaissunnuntain kirkollisena aiheena on Jeesuksen vaelluksen alku Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa (kohti pääsiäistä). Ei taida kovinkaan moni tietää tätä, kun syö laskiaispullaa kermavaahdolla ja mantelimassalla.

Luuk. 18:31-34:
Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille:
"Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista."

Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti.

Kirkollisissa yhteyksissä laskiaissunnuntaista on käytetty myös latinalaista nimeä quinquagesima eli viideskymmenes, laskiaissunnuntai on suunnilleen 50 päivää ennen pääsiäistä.

Laskiaissunnuntain jälkeen on ruusumaanantai, mutta Suomessa ei taideta kovin laajasti viettää ruusumaanantaita, se on vain maanantai Suomessa. Katolisissa maissa ruusumaanantai tunnetaan hyvin, siitä alkaa karnevaalit, jotka jatkuvat laskiaistiistaille.

Karnevaali tulee mahdollisesti sanoista "carne vale", joka tarkoittaa jäähyväisiä lihalle.

Laskiaistiistai on ranskaksi "mardi gras" eli rasvatiistai. Samalla suunnalla on ruotsin "fettistisdag". Ruotsissa on myös käsite "läskitiistai", josta suomen laskiainenkin on voinut saada nimen.

Yleisesti ajatellaan, että laskiainen aloittaa laskeutumisen kohti pääsiäistä ja laskiainen on viimeinen mahdollisuus mässäillä ruualla ennen pääsiäistä, koska tuhkakeskiviikosta alkaa noin 7 viikon paasto - lihaa ei saa syödä silloin. Laskiaisena syödään hyvin, tähän liittyy laskiaisen hernekeitto, jossa on myös rasvaista lihaa. 1800-luvulla yleistyi laskiaispullat, joka on ruotsalaisten perinne.

Huom. ennen uskonpuhdistusta Suomessakin oli katolisia tapoja, perjantait olivat paastopäiviä. Torstaina syötiin lihaisaa hernekeittoa ennen paastopäivää. Uskonpuhdistuksen jälkeen katoliset paastot saivat jäädä unholaan. Mutta vielä nykyäänkin meillä voi olla hernekeittotorstai.

Laskiaistiistain jälkeen on tuhkakeskiviikko, joka lopettaa karnevaali- tai laskiaisajan ja alkaa paastoaika. Tuhkakeskiviikosta alkaa 40 päivän paastoaika (sunnuntaisin ei paastota). Paasto kestää Hiljaisen viikon lauantaihin (hiljainen lauantai). Hiljainen viikko on pääsiäistä edeltävä viikko, joka päättyy hiljaiseen lauantaihin (pitkäperjantain ja pääsiäispäivän välissä).

40 päivän paastoaika ei tavallaan liity pääsiäiseen, mutta silloin muistellaan aikaa, kun Jeesus paastosi 40 päivää autiomaassa ja oli Paholaisen kiusattava (Matt. 4:1-11). Jeesus oli 30-vuotias, kun hän nousi kunnolla julkisuuteen. Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen (Matt. 3:13-17), jonka jälkeen Jeesus lähti autiomaahan 40 päiväksi. Tästä alkaa muutaman vuoden ajanjakso, joka pitää sisällään valtaosan Jeesukseen liittyvistä tarinoista. Jeesus kuoli noin 33-vuotiaana. Kaikki opetukset ja ihmeteot tapahtuivat näinä muutamina vuosina.

Vaikka Jeesus on kristinuskon keskiössä, niin kumminkaan emme tiedä hänen elämästään "juuri mitään". Jeesuksen elämän draaman kaareen kuuluu vain alku ja loppu, keskikohta puuttuu. Tiedämme miten Jeesus syntyi, jonka jälkeen heti joutui pakenemaan Egyptiin, kun kuningas Herodes murhautti kaikki Betlehemin alle 2-vuotiaat poikalapset. Muutaman vuoden päästä kuningas Herodes kuoli, jolloin Joosef, Maria ja Jeesus palasivat (Matt. 2:19-23) Israeliin, asettuen Nasaretin kaupunkiin - josta tulee nimi Jeesus Nasaretilainen.

Seuraavaksi Jeesuksesta kuullaan, kun hän on 12-vuotias, jonka jälkeen Jeesus onkin 30-vuotias, kun Johannes Kastaja kastaa hänet. Jeesuksen historiassa on siis suuria aukkoja.

Tuhkakeskiviikkoa on sanottu myös Tuhkan ja säkin päiväksi - päivä aloittaa 40 päivän paaston. Tuhkakeskiviikkona pukeudutaan säkkiin ja sirotellaan tuhkaa päähän (Est. 4:1-3), tosin nykyään vain tehdään tuhkasta risti otsaan. Tuhkakeskiviikkona kuuluu miettiä syntejään ja katua niitä.

Huom. luku 40 kuuluu Raamatun "vakiolukuihin", kuten 12, 7 jne. Tämän vuoksi paastotaan 40 päivää ja pääsiäisen jälkeen Jeesusta nähtiin 40 päivää, helatorstaihin.

PÄÄSIÄINEN
JUUTALAISTEN PÄÄSIÄINEN

Tässä välissä kannattaa katsoa Ihmisen alkuperä -kirjoituksesta Raamatun ihmissuku -taulukoita, niin hahmottaa edes vähän tilannetta.

Juutalaisten pääsiäisen alkujuuret täytyy aloittaa kaukaa, ennen Mooseksen aikojakin - mutta muutama mutka oikaistaan, kerrotaan lyhyesti.

Jaakobilla (Israel) oli 13 lasta, joista yksi oli Leevi, jonka sukuhaarassa ilmestyy myöhemmin Mooses. Jaakobilla oli myös poika, jonka nimi oli Joosef. Monien mutkien kautta Jaakobin Joosef-pojasta tulee suurmies Egyptissä, hallitsee faaraon alaisuudessa. Jaakob oli päätynyt monien mutkien kautta Kanaaninmaan, joka tunnetaan myös Luvattuna maana (Israelin aluetta).

Huom. Joosefin tarinaan liittyy Raamatusta lähtöisin oleva "Seitsemän lihavaa vuotta ja seitsemän laihaa vuotta" sanonta.

Kanaaninmaata ja Egyptiä oli riuduttanut jo pari vuotta katovuodet. Jaakob lähetti poikiaan Egyptiin hakemaan viljaa ja ruokaa. Egyptissä kohdattiin Jaakobin poika Joosef, jolla oli valtaa ja hyvä maine. Lopulta päädyttiin siihen, että Egyptin faarao ehdotti, että Joosefin isäkin haetaan asumaan Egyptiin ja niin tehtiin - koko suku muutti Egyptiin, 70 sukulaista (1. Moos. 45).

Vuodet kuluivat, Jaakob kuoli ja Joosef, koko se sukupolvi vanheni ja kuoli, mutta israelilaiset olivat hedelmällisiä ja saivat paljon lapsia. He lisääntyivät niin runsaasti, että maa tuli heitä täyteen. Egyptissä oli faaraokin vaihtunut, joka huomasi, että Egyptissä olevien israelilaisten määrä on huomattavan suuri - uusi Egyptin faarao ei tiennyt Joosefia, joka oli elänyt Egyptissä joitakin sukupolvia aiemmin.

Egyptin israelilaisia (Jaakobin jälkeläisiä) oli niin paljon, että heidät koettiin uhaksi Egyptissä (2. Moos. 1). Heitä alettiin sortaa, vihata ja syntyvyyttä koitettiin estää (syntyneet poikalapset oli käsky surmata), lopulta Egyptin israelilaiset orjuutettiin Egyptissä.

Huom. Raamatussa egyptiläiset käyttävät sanaa "heprealainen", joka viittaa juutalaisuuteen. Joinakin aikakausina heprealainen tarkoitti myös kaikkia israelilaisia.

Mooses
Silloin kun egyptin israelilaiset (heprealaiset) olivat orjuutettu ja vihattuja, syntyi Jaakobin pojan Leevin sukuhaaraan kuuluvalle Amramille poikalapsi. Koska orjille ei sallittu poikalapsia, niin vauvaa piiloteltiin kolme kuukautta. Jonka jälkeen vauva laitettiin korissa kellumaan Niiliin, jotta hän pelastuisi. Kori oli Niilin kaislikossa ja vauvan isosisko oli jäänyt piiloon katsomaan mitä vauvalle tapahtuu.

Faaraon tytär tuli joelle peseytymään ja löysi korissa olleen vauvan, hän arveli vauvan olevan orjien, mutta kumminkin päätti pitää vauvan itsellään. Vauvan synnyttänyt nainen palkattiin imettään vauvaa - faaraon tytär ei tiennyt kenen vauva oli. Kun imetysvaihe oli ohi, vietiin lapsi faaraon tyttärelle, joka antoi lapselle nimeksi Mooses. Näin Mooses päätyi elämään faaraon hoviin (2. Moos. 2).

40 vuotta Mooses eleli faaraon hovissa, mutta sitten löi erään egyptiläisen kuoliaaksi ja pakeni erämaahan, jossa päätyi papin luo asumaan (Ap. t. 7). Papin tyttärestä tuli Mooseksen vaimo, Mooses vietti seuraavat 40 vuotta paimentolaiselämää vaatimattomissa oloissa.

Mooseksen ollessa 80-vuotias, kohtaa hän palavan pensaan, jonka kautta Jumala puhuu Moosekselle. Mooses on pysynyt poissa Egyptistä 40 vuotta ja saa kuulla Jumalalta, että edelleen Egyptissä orjuutetaan Egyptin israelilaisia. Mooses saa tehtäväkseen vapauttaa Egyptistä kaikki israelilaiset orjat, tehtävään tulee mukaan myös Aaron, joka on Mooseksen veli (2. Moos. 7).

Erikoista tässä tarinassa on se, että Jumala neuvoo Moosesta, kuinka orjien vapautus onnistuu, miten faarao antaa heidän vain lähteä. Mutta samalla Jumala sanoo, että hän kovettaa faaraon sydämen, ettei faarao usko Moosesta mitenkään. Jolloin Jumala saa syyn rangaista faaraota kymmenellä vitsauksella - paradoksi.

Viimeinen vitsaus ja pääsiäinen
Kun Niilin vesi oli muuttunut vereksi, sammakot ja heinäsirkatkin vallanneet Egyptin, raekuurot tuhonneet Egyptin viljat jne. oli vuorossa 10. eli viimeinen vitsaus.

2. Moos. 11:4-7:
Puolenyön aikaan minä kuljen läpi Egyptin, ja silloin kuolee Egyptissä joka ainoa esikoinen, valtaistuimella istuvan faraon esikoisesta jauhinkivien ääressä istuvan orjattaren esikoiseen. Myös kaikki karjan esikoiset kuolevat. Koko Egyptin täyttää suuri valitus, jollaista ei ole ennen kuultu eikä enää toiste kuulla. Mutta israelilaisille ei edes koira murise, mitään vahinkoa ei tapahdu ihmisille enempää kuin karjallekaan. Tästä ymmärrät, että Herra tekee eron Egyptin ja Israelin välillä.

Tällaisen viestin Jumala käski Mooseksen ilmoittaa faaraolle.

Moosekselle ja israelilaisille Jumala antoi ohjeita (2. Moos. 12).

Juutalaisen kalenterin nisán-kuukausi
• Tämä kuukausi olkoon teille kuukausista ensimmäinen, aloittakaa siitä vuoden kuukaudet.
• 10. päivä hommatkaa karitsa.
• 14. päivän iltahämärissä teurastaka karitsa. Huom. päivä vaihtuu auringon laskiessa.
• Ottakaa sen verta ja sivelkää sitä (ulko-)ovenpieliin niissä taloissa, joissa karitsaa syödään.
• Pääsiäistä (Pesah) vietetään Herran kunniaksi.
• Tästä päivästä tulkoon teille muistopäivä. Viettäkää sitä Herran juhlana.
• Pitäkää tämä ikuisena säädöksenä sukupolvesta toiseen.
• Pääsiäisjuhla kestää 7 päivää, 14.-21. päivä.
• Mitään työtä ei näinä päivinä saa tehdä, paitsi ruokaa.

Yllä on pääkohtia, kuinka pääsiäistä kuuluisi viettää. Juutalaisen kalenterin nisán-kuukausi vastaa maalis-huhtikuuta ja sijoittuu kevätpäiväntasauksen tienoille. Juutalaisen kalenterin kuukausi alkaa aina uudestakuusta (kuuta ei näy), tämän vuoksi juutalainen pääsiäinen sioittuu täysikuulle - kuukauden puoliväli. Raamatussa pääsiäinen on myös Happamattoman leivän juhla.

Kun Egyptin viimeinen vitsaus alkoi, Jumala kulki läpi Egyptin ja Egyptin esikoiset kuolivat, se oli ensimmäinen pääsiäinen juutalaisille. Silloin Jumala antoi ohjeet pääsiäistä koskien. Tämä tapahtui päivälleen, kun israelilaiset olivat asuneet Egyptissä 430 vuotta ja Mooseksen ollessa 80-vuotias.

Huom. ennen Mooseksen syntymää israelilaiset olivat asuneet Egyptissä 350 vuotta, koska 430-80 = 350.

Erikoissa jutussa on se, että Nooan pojan Haamin pojan Misraimin kerrotaan olleen Egyptin 1. dynastian perustaja, faarao Menes. Mooseskin on Nooan sukua, hän on Nooan pojan Seemin sukuhaaraa, johon kuuluvat myös Jaakob ja Abraham. Joten milloin ja miksi kahden Nooan pojan sukuhaarat ovat niin paljon vieraantuneet toisistaan, että vihasivat toisiaan lopulta. Yksi selitys on kyllä Baabelin tornin tapahtumat, kansat ja kielet erotettiin toisistaan, eivät enää ymmärtäneet toisiaan.

Ensimmäisen pääsiäisen yönä täytyi teurastaa karitsa ja sivellä sen veri ovenpieliin, jotta ohikulkeva Jumala tietää, että siellä israelilaiset viettävät pääsiäistä, eikä kylvä kuolemaa israelilaisiin. Vielä nykyäänkin syömme pääsiäislammasta (4. Moos. 9), mutta emme kyllä sivele sen veriä ovenpieliin.

Exodus eli israelilaisten pako Egyptistä

Huom. Exodus on kreikkaa ja tarkoittaa lähtemistä. Sitä ei pidä sekoittaa latinan exitus-sanaan, joka tarkoittaa kuolemaa. Raamatun exodus-tarina on ufotarina.

Egyptin vitsauksien aikaan Raamattu antaa ymmärtää, että Egyptissä uskottiin moniin jumaliin ja israelilaiset uskoivat yhteen Jumalaan, Jahveen. Vitsauksilla Jahve näytti, että hän "lyö turpaan" kaikkia muita jumalia, hän on pomo, häneen pitää vain uskoa, ei ole muita. Jahve selvästi kuului eri porukkaan kuin Egyptin jumalat.

Kun aamu valkeni Egyptissä ja Jumala oli yöllä kulkenut läpi Egyptin, kylväen kuolemaa. Aamulla Egyptin faarao suorastaan ajoi Mooseksen ja muut israelilaiset pois Egyptistä ja niin he lähtivät.

Katso mormonien käsitys Mooseksen vaellusreitistä. Jehovan todistajillakin on sama käsitys vaellusreitistä.

Mooseksen johdattamana matkaan lähti noin 600 000 miestä, joiden lisäksi mukana oli tietenkin naisia ja lapsia. Raamattu mainitsee myös, että he otti mukaansa karjalaumansakin.

Huom. Raamattu on siitä outo kirja, että se korostaa miehiä, miehiä mainitaan vaan ja ehkä naiset siinä sivussa pilkun jälkeen. Raamatussa miehet tekevät kaikki sankariteot, mutta unohtaa usein, että ketkä synnyttävät ne miehet.

Kun Mooseksen kanssa lähti noin 600 000 miestä ja jos oletetaan, että naisia ja lapsia olisi ollut edes 400 000 tuhatta (Raamattu ei mainitse heidän määrää), niin silloinhan Egyptistä lähti noin miljoona ihmistä vaeltamaan kohti Luvattua maata. Raamatun ulkopuoliset historiankirjat eivät tue tällaista suurta muuttoliikettä tapahtuneen.

Mooseksen ensimmäinen haaste oli Punaisenmeren (Raamatussa Kaislameri) ylittäminen, mutta Jumalan avustuksella vedet väistyivät ja he pääsivät meren toiselle puolelle. Faarao olikin muuttanut mielensä ja laittanut sotilaita Mooseksen perään, mutta sotilaat jäivät meren syvyyksiin, kun mereen avautunut reitti meni kiinni.

Huom. tieteen näkökulmasta Mooseksen retkikunnalla olisi ollut 4 tuntia aikaa ylittää meri. Ylityskohdassa toiselle rannalle on noin 10 kilometriä ja oletetaan, että kävelyvauhti on noin 5 km/h (märällä merenpohjalla?), tällöin ylitys kestää noin 2 tuntia. Mutta onnistuuko 10 kilometrin matka 4 tunnissa edes 600 000 mieheltä?

Mooses oli 80-vuotias, kun Egyptistä lähdettiin autiomaiden halki, matka kesti 40 vuotta. He siis vaeltelivat autiomaassa keitaalta toiselle 40 vuotta, mutta miten tämä on mahdollista. Jumala (Jahve) kulki heidän kanssaan ja näytti suunnan mihin kulkea ja mihin pystytetään leiri. Päivällä heidän edellä kulki pilvipatsas ja öisin tulipatsas (2. Moos. 13).

Noin miljoona ihmistä vaeltaa 40 vuotta autiomaassa, mitä he syövät? Heidän mukana kulkenut Jumala antoi heille päivittäin mannaa (2. Moos. 16) yhden omer-mitallisen (noin pari litraa tai nippu). Mutta mitä tämä manna oli, niin se on hiukan mysteeri, sitä kuvaillaan niin monella tapaa.

2. Moos. 16:31:
Israelilaiset antoivat sille ruoalle nimeksi manna. Se muistutti korianterin siemeniä mutta oli valkoista ja maistui hunajaleivältä.

Raamatussa on myös tietynlaista huumoria liittyen mannaan ja ruokaan (4. Moos. 11).

4. Moos. 11:6:
Mutta nyt me joudumme kärsimään nälkää. Täällä ei edes näe muuta kuin tuota iänikuista mannaa!

Voi siinä alkaa manna maistua puulta, jos sitä joutuu päivittäin monta vuotta syödä. Tekisi mieli varmasti syödä lihaakin.

4. Moos. 11:18-20:
Nyt Herra antaa teille lihaa syötäväksi. Ette syö sitä vain yhtenä päivänä ettekä kahtena tai viitenä tai kymmenenä tai kahtenakymmenenä päivänä, vaan teidän on syötävä sitä kokonainen kuukausi, niin että se lopulta pursuu ulos sieraimistannekin ja jo pelkkä lihan näkeminen kuvottaa teitä.

Näin Jumala rankaisi israelilaisia, jotka olivat kyllästyneitä mannaan. Lihaa piti syödä kuukausi, että lopulta sitä pursuaa nenästä.

Huom. nykyinen suositus on syödä 350 grammaa lihaa viikossa eli 50 grammaa päivässä. Kuinkahan paljon Jumala käski syödä päivässä lihaa. Jos määrä oli esimerkiksi 500 gramma (0,5 kiloa) ja kun raavaita miehiä oli 600 000, niin silloin Jumalanhan täytyi jostain taikoa päivässä 300 000 kiloa lihaa.

Hyvän kokoinen lammas painaa 100 kiloa, joten 300 000 kiloa on 3000 lammasta päivässä, kuukaudessa Jumala taikoi näin ollen syötäväksi 90 000 lammasta.

Alkumatka meni nopeasti, kahdessa kuukaudessa he olivat matkanneet noin kolmasosan koko matkasta ja saapuivat Siinainvuorelle (2. Moos. 19). Siinainvuorella kuluikin sitten aikaa 8-10 kuukautta (riippuu minkä kalenterin mukaan mennään), sen verran aikaa kului saada kuuluisat Kymmenen käskyä. Siinainvuorelta lähdettiin, kun vaeltamisen alkamisesta oli kulunut vuosi - toisen pääsiäisen aikoihin.

Siinainvuorelle laskeutui kuin suuri avaruusalus.

2. Moos. 19:16-18:
Kolmantena päivänä aamun tultua alkoi jyristä ja salamoida. Vuoren yllä lepäsi raskas pilvi ja kuului voimakasta torventoitotusta, ja kansa vapisi pelosta leirissään. Mooses vei israelilaiset ulos leiristä Jumalaa vastaan, ja he jäivät vuoren juurelle. Siinainvuori oli kauttaaltaan savun peitossa, koska Herra laskeutui vuorelle tulessa. Vuori savusi kuin tulinen uuni ja vavahteli ankarasti.

Mooses päästettiin Siinainvuoren yllä olevaan suureen avaruusalukseen hakemaan kivitaulut, joissa oli Kymmenen käskyä. Mooses viipyi tällä hakureissulla 40 päivää (2. Moos. 24). Mutta kun Moosesta ei kuulunut, eikä näkynyt yli kuukauteen, niin sillä välin vuoren juurella israelilaisten leirissä keksittiin valaa kultainen sonni, jota he alkoivat pitää jumalana (2. Moos. 32). Kun 40 päivää oli kulunut, tuli Mooses takaisin, mukanaan kaksi kivitaulua, joissa oli Kymmenen käskyä. Leiriin palatessaan, Mooses raivostui, kun israelilaiset olivat tehneet kullasta sonnipatsaan ja palvoivat nyt sitä. Mooses heitti mukanaan olleet kivitulut maahan murskaksi, joka lopulta johti siihen, että Mooses meni takaisin Jahven luo suureen avaruusalukseen ja oli siellä jälleen 40 päivää - hidasta puuhaa (2. Moos. 34). Tällä kertaa, kun Mooses palasi lopulta leiriin, niin hänen kasvonsa säteilivät niin oudosti, että muut pelkäsivät Moosesta, joka joutui verhoamaan kasvonsa piiloon.

Huom. usein vain kerrotaan, että Mooses sai Jumalalta Kymmenen käskyä, mutta sitä ei kovin usein mainita, että hän tuhosi raivopäissään ensimmäiset kivitaulut.

Kun Egyptistä lähdöstä oli kulunut 40 vuotta ja Mooses oli 120-vuotias, saapuivat he Jordan joelle, sen itäpuolelle, vastapäätä Jerikoa - vaellus oli vihdoin päättymässä (5. Moos. 34). Jumala näytti Moosekselle vuorenhuipulta maan, jonka oli heille luvannut. Tämän jälkeen Mooses kuolee ja hänet haudataan.

Juutalaisuus saa muotonsa
Raamatun näkökulmasta ajateltuna, Aadamista (kun maailma luotiin) Baabelin torniin, noin 1700 vuotta maailmassa oltiin tietoisia yhdestä Jumalasta. Kun Jumala sekoitti kielet ja levitti kansat ympäri maailmaa, silloin eri kansat kehittivät omat jumalat.

Huom. heti Raamatun alussa Jumala puhuu kuin monikossa (Elohim-muoto). Tätä on yritetty selittää mm. kolminaisuudella jne. Mutta onhan Jumalalla ollut puolisokin, Asera (5. Moos. 7).

Ennen juutalaisuuden asettumista muotoonsa, maailmassa uskottiin moniin eri jumaliin, joista Jahve oli yksi. Sumerin mytologian hahmoja pidettiin jumalina, josta ne seurasivat Babylonian mytologiaan ja siitä juutalaisuuteen. Mooseksen aikana Jahve vahvisti asemaansa, mutta ei vielä kokonaan syrjäyttänyt muita jumalia. 600 eaa. juutalaisuus alkoi saada pysyvämmän muodon ja tarinoita alettiin paremmin kirjoittaa muistiin. Vasta hellenistisellä ajalla (300 eaa.) juutalaisuuden ajatus yhdestä Jumalasta alkoi saada enemmän kannatusta. Kirjoitettiin myös Toora (Mooseksen kirjat), joka on osa Tanakia (juutalaisten Raamattu). Tanak käännettiin kreikaksi 200-luvulla eaa. ja se versio tunnetaan nimellä Septuaginta.

KRISTILLINEN PÄÄSIÄINEN
Vuonna 0 (ajanlaskun alku) juutalaisuus oli jo vakaalla pohjalla, kun erääseen juutalaiseen perheeseen syntyi lapsi, joka sai nimekseen Jeesus. Vuosina 30-33 Jeesus teki asioita, joista voimme lukea Raamatusta.

Huom. Mooses kuului Jaakobin (Israel) pojan Leevin sukuhaaraan. Jaakobilla oli myös poika Juuda, josta eteenpäin 52 sukupolvea, päädytään Jeesukseen. Jaakobin ja Nooan kautta Jeesuksen sukulinjaa voi seurata aina Aadamin asti (Luuk. 3:23-38). Juudaan mukaan juutalaiset ovat saaneet nimensä.

Jeesus oli juutalainen ja vuonna 33 vietti juutalaisten pääsiäistä (Happamattoman leivän juhla).

Eri versioita Jeesuksen viimeisistä päivistä
• Johanneksen mukaan: osa 1, osa 2 ja osa 3
• Matteuksen mukaan: osa 1, osa 2 ja osa 3
• Markuksen mukaan: osa 1, osa 2 ja osa 3
• Luukkaan mukaan: osa 1, osa 2 ja osa 3

Jeesus söi viimeisen aterian 12 opetuslapsensa kanssa. Jeesus tiesi jo silloin, että yksi opetuslapsista kavaltaa hänet (Juudas-kavaltaja). Jeesus myös tiesi, että Pietari kieltää hänet kolmesti, ennen kuin kukko laulaa.

Juudas paljasti Jeesuksen olinpaikan ja sai palkkioksi 30 hopearahaa. Kun Jeesus vangittiin, niin sen jälkeen häntä pilkattiin ja tivattiin todistamaan, että on Jumalan Poika, mutta Jeesus kuin vain noudatti käsikirjoitusta ja antoi asioiden tapahtua.

Huom. Getsemane-puutarhassa, kun Jeesus vangittiin, niin (vain) Luukas kertoo, että syntyi pieni välikohtaus, jossa yksi kiinniottaja menetti korvan miekaniskusta. Jeesus kosketti korvaa ja se parani - ilmestyi uusi korva. Eikö tämä olisi ollut ihmeteko, joka näytti Jeesuksen olevan jotain muutakin kuin vain ihminen - jälleen yksi paradoksi tarinassa.

Pitkäperjantain (nisán-kuukauden 14. päivä) kolmannella tunnilla Jeesus ristiinnaulittiin ja keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan tuli pimeys koko maan ylle ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Yhdeksännellä tunnilla Jeesus kuoli, (vain) Matteus osaa kertoa, että silloin maa vavahteli ja kalliotkin halkeilivat (maanjäristys?). Vasta tämän jälkeen paikalla olleet totesivat, että Jeesus oli Jumalan Poika - taisi tapahtua pieni virhe, syytön surmattiin.

Huom. Raamatussa päivä alkaa aamulla klo 6 ja päivä päättyy illalla klo 18, päivä on siis 12 tuntia pitkä. Yö on erikseen, Jeesuksen aikaan yö jaettiin neljään (aiemmin kolmeen) yövartiohetkeen.

Matt. 14:25:
Neljännen yövartion aikaan Jeesus tuli opetuslapsia kohti kävellen vettä pitkin.

Päivän kolmas tunti on klo 9 aamulla ja kuudes tunti on klo 12. Yhdeksäs tunti on klo 15. Jeesus oli ristiinnaulittuna klo 9-15 eli 6 tuntia.

Johannes osasi kertoa, että kun Jeesus oli kuollut, niin sotilas varmisti kuoleman työntämällä keihään Jeesuksen kylkeen (Joh. 19:34), haavasta vuoti heti verta ja vettä.

Huom. Uuden testamentin mukaan Jeesus on uhrikaritsa, pääsiäislammas, jonka veri on sovittanut maailman synnit (Joh. 1:29). Tämä uhri on kertakaikkinen sovitusuhri, täydellinen ja riittävä. Jeesus oli viimeinen veriuhri - ainakin teoriassa.

Hiljainen viikko
Pääsiäisajan viikkojen nimissä täytyy olla tarkkana. Kristillisessä ajattelussa pääsiäispäivää edeltävä viikko on Hiljainen viikko, Suuri viikko tai Piinaviikko. Hiljainen viikko alkaa Palmusunnuntaista ja päättyy pääsiäispäivään. Pääsiäisen jälkeinen viikko on Pääsiäisviikko tai Riemuviikko. Usein kyllä hiljaistakin viikkoa kuulee sanottavan pääsiäisviikoksi.

Palmusunnuntai
Laskiaissunnuntaina muistellaan Jeesuksen lähtöä Jerusalemiin. Palmusunnuntaina Jeesus saapuu Jerusalemiin aasilla ratsastaen ja kansa heittää hänen eteensä palmunoksia (Matt. 21).

Huom. Suomesta löytyy Jerusalemi (Ilomantsi) ja Raamattu (Lapua) -paikat.

Kiirastorstai
Kiirastorstai on Jeesuksen viimeisen aterian muistopäivä ja ehtoollisen asettamisen päivä.

Pitkäperjantai
Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi. Jeesus myös haudattiin pitkänäperjantaina.

Hiljainen lauantai
Hiljaisen lauantain Jeesus oli kuolleena haudassaan (kävi tuonelassa). Hiljaisena lauantaina ei saisi tehdä mitään ja hiljainen lauantai on hiljaisen viikon viimeinen päivä sekä silloin päättyy tuhkakeskiviikkona alkanut paasto.

Pääsiäispäivä
Pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Jeesus haudattiin pitkänäperjantaina ja oli kuolleena haudassaan hiljaisen lauantai, kolmantena päivänä nousi kuolleista. Kolmantena päivänä Jeesuksen sielu ja ruumis yhdistyi jälleen ja hän nousi eloon, poistui haudastaan (Luuk. 24:1-12). Nykyään kolmas päivä tunnetaan pääsiäispäivänä ja se on kristinuskon tärkein juhlapäivä.

Kun Jeesus oli noussut kuolleista, hän oli lihaa ja verta, mutta ei enää pysynyt fysiikan lakien rajoissa. Jeesus ilmestyi ja katosi silmien edessä, Jeesus ei enää näyttänyt olevan ihmisyyden "vanki" tai ennen kuolemaansa hän ei vain käyttänyt "teleportaatiokykyjään" - enää ei tarvinnut näytellä ihmistä.

2. pääsiäispäivä
2. pääsiäispäivänä muistellaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja häntä seuranneille naisille (Luuk. 24:13-35).

PÄÄSIÄISEN HISTORIAA
Jeesus oli juutalainen, joten pääsiäisenä hän muisteli Moosesta ja israelilaisten pakoa Egyptistä (exodus). Pääsiäistä (Pesah) on vietetty Mooseksen ajoista lähtien. Jeesus kuoli noin vuonna 33, jonka jälkeen vähitellen alkoi muodostua kristinusko.

Kristus ja kristitty
Jeesusta kutsutaan myös nimellä Kristus, se tulee kreikan sanasta, joka tarkoittaa "voideltu". Kristuksesta on johdettu sana kristitty, joka tarkoittaa kristinuskoa tunnustavaa tai kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvaa henkilöä.

Kaavio kristillisten kirkkojen jakautumisesta.
Lähde: Wikipedia - Kristinusko

Kristityt ovat viettäneet pääsiäistä jo 100-luvulta Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Kristinusko rakentui juutalaisuuden pohjalta, kristittyjen Raamatun Vanha testamentti (VT) on pitkälti sama kuin juutalaisten Raamattu eli Tanak, jonka Toora-osa muodostuu Mooseksen kirjoista, joilla kristittyjenkin Raamattu alkaa. Kristittyjen Raamattuun lisättiin Uusi testamentti (UT), joka kertoo mm. Jeesuksesta. Vaikka kristinusko on juutalaisuuden selvä jatko-osa, niin kumminkin kristityt ovat halunneet selvän eron juutalaisiin. Täytyy muistaa, että kristinuskon keskushahmo Jeesus oli juutalainen, joten näin ollen on hieman ihmeellistä, että kristitytkin ovat sortaneet juutalaisia.

300-luvulla juutalaisten ja kristittyjen välinen kuilu oli kasvanut jo niin suureksi, että vuoden 325 Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa päätettiin varmistaa ettei kristityt ja juutalaiset enää vietä pääsiäistä samaan aikaan. Tämän vuoksi kristinuskossa on sekava laskusääntö pääsiäistä varten.

Jo 200-luvulta lähtien varhaiskristillisyys koki pieniä hajaannuksia. Paavikin ilmestyi jossakin kohtaa kuvioihin, Rooman piispan eli paavin toiminta alkoi ottaa joitakin niin paljon päähän, että vuonna 1054 tuli suuri skisma - katolinen ja ortodoksinen kirkko. 1500-luvulla nähtiin uskonpuhdistus (reformaatio), jolloin katolisesta kirkosta erkani protestanttinen haara, johon Suomikin kuuluu.

Huom. varhaiskristityt (alkuseurakunta) olivat juutalaisia, jotka halusivat uudistaa juutalaisuutta (reformaatio). Näin syntyi kristinusko.

HELATORSTAI
Helatorstaita eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivää vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Pääsiäisen jälkeen Jeesus ilmestyi (teleportaatio) opetuslapsille 40 päivän ajan, jonka jälkeen Jeesus astui (näyttävästi) Taivaaseen.

Ap. t. 1:9-11:
Kun hän oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään. Ja kun he Jeesuksen etääntyessä vielä tähysivät taivaalle, heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä. Nämä sanoivat: "Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän."

Huom. jälleen yksi esimerkki siitä, että Raamatussa vilisee avaruusolentoja ja ufoja.

Palmusunnuntaina tai hiljaisena lauantaina saadut virpomisoksat (pajunoksat) tulee pitää esillä helatorstaihin, jonka jälkeen ne poltetaan. Tuhkat voi säilyttää ja halutessaan ripotella päähän seuraavana tuhkakeskiviikkona.

HELLUNTAI
10 päivää helatorstaista eteenpäin on helluntai, joka on Pyhän Hengen vuodattamiselle ja kristillisen kirkon perustamiselle omistettu juhlapäivä.

Ap. t. 2:1-4:
Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.

Ennen Jeesuksen kuolemaa, juutalaiset pitivät helluntaita Siinainvuorella tapahtuneen Kymmenen käskyn antamisen muistojuhlana.

SADAN PÄIVÄN PÄÄSIÄISJAKSO
Kirkkovuoden pääsiäisjakso kestää yhteensä 100 päivää.

LKS on laskiaissunnuntai, pääsiäisjakso alkaa.
TKV on tuhkakeskiviikko, 40 päivän paasto alkaa.
PP on pääsiäispäivä (sunnuntai), hiljainen lauantai päättää 40 päivän paaston.
HT on helatorstai, Kristuksen taivaaseenastumispäivä.
HLT on helluntai (sunnuntai), opetuslapset alkavat puhua kielillä ja pääsiäisjakso päättyy.

KIRKKOVUODEN PÄÄSIÄISJAKSO

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

LKS

TKV

 

PP

 

HT

HLT

50 päivää

50 päivää

Huom. pääsiäispäivä on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

KRISTINUSKON JA RAAMATUN MAAGINEN LUKU 40

• Mooses elää faaraon hovissa 40 vuotta.
• Mooses elää erämaassa paimenena 40 vuotta.
• Mooses vaeltaa autiomaassa israelilaisten kanssa 40 vuotta.
• Mooses on Siinainvuorella Jumalan kanssa 40 päivää, hakee 10 käskyä ja murskaa ne.
• Mooses on Siinainvuorella Jumalan kanssa toiset 40 päivää, hakee 10 käskyä.
• Jeesus paastoaa ja on 40 päivää autiomaassa Paholaisen kiusattavana.
• Kuolemansa jälkeen Jeesus näyttäytyi opetuslapsille 40 päivää.
• Ennen pääsiäistä paastotaan 40 (Raamatullista arki)päivää.
• Pääsiäisestä helatorstaihin on 40 päivää.
• Naisen raskausviikkoja on 40.

Luku 40 symboloi valmistautumista, sen jälkeen alkaa uudenlainen ajanjakso.

PAKANALLISIA PÄÄSIÄISJAKSON PERINTEITÄ
HILJAINEN VIIKKO

Virposunnuntai (palmusunnuntai)
Itä-Suomessa virpominen on ortodoksinen perinne, ilman noitia ja muita demoneja. Itä-Suomalaisessa perinteessä virvotaan ilman naamiaisasuja. Virpominen tehdään palmusunnuntaina ja palkka haetaan hiljaisena lauantaina (lankalauantai).

Pohjanmaalla (käsittää kai kaikki Pohjanmaat, Etelä, Keski jne.) noidat lentelevät lankalauantaina, jolloin Pohjanmaalla voi nähdä pääsiäiskokkoja eli valakioita. Etelä- ja Länsi-Suomessa on hybridiperinne, noidat virpovat palmusunnuntaina ja vaativat palkan heti.

Malkamaanantai
Kristinuskossa verbiä malkata on käytetty tarkoittamaan pisteliäästi puhuttelemista.

Matt. 7:1-5 (KR38):
Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.

Meissä kaikissa on vikaa ja puutteita. Syytön Jeesus tuomittiin kuolemaan.

Tikkutiistai
Tikkutiistaina vuoltiin sytykkeitä. Silloin tehtyjen sytykkeiden uskottiin olevan hyvällä onnella varustettuja.

Kellokeskiviikko
Kellokeskiviikkona laitettiin kellot karjan kaulaan ja ne päästettiin luonnon laitumille. Mutta taitaa usein olla pääsiäisenä vielä viileää, joten ehkä oikeampi selitys tulee jälleen Ruotsin kautta, jossa päivän nimi on dymmel-onsdag. Kirkonkellojen metalliset kielet vaihdettiin puisiin kapuloihin, jotta kirkonkelloja voitiin soittaa vaimennettuina - hiljainen viikko on hiljainen.

Kiirastorstai
Suomen kiirastorstain nimi viittaa muinaisruotsin sanaan, joka tarkoitti puhdistautumispäivää - nykyruotsissa skärtorsdag. Kristityt puhdistautuu synneistä, tuhkakeskiviikkona päähän sirotellut tuhkat puhdistetaan pois (symbolisesti?). Kristittyjen keskuudessa kiirastorstaita on pidetty hyvänä päivänä peseytyä sekä leikata hiukset ja parta. Kiirastorstain iltana on perinteisesti jo laskeuduttu pitkäperjantain hartaaseen tunnelmaan. Kiirastorstain iltana juhlimista, riekkumista ja saunomista on pidetty sopimattomana.

Kiiran (piharikko) ajateltiin olevan paha henkiolento, joka voi asettua pihapiiriin aiheuttamaan ongelmia. Kiirastorstaina kiiraa yritettiin häätää pihapiiristä pois. Ämpärissä poltettiin savuavaa tervapuuta ja ämpäriä vedettiin kelkalla ympäri pihaa sekä loitsuttiin esimerkiksi "Kitis kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään!".

Huom. onnea vaan Kiira Korvelle.

Pitkäperjantai ja lankalauantai (hiljainen lauantai)
Pitkäperjantailla on Suomessa kolkko maine, koska aiemmin pitkäperjantaina oli huvikielto ja päivä todella tuntui pitkältä. Pitkäperjantain illan ja lankalauantai Jeesus oli kuolleena haudassaan, tämän vuoksi ajateltiin, että noidat ja demonit pääsevät helpommin liikkumaan silloin maanpäällä (Jumala on kauempana). Pohjanmaalla polteltiin pääsiäiskokkoja (valakia) pitkänperjantain ja lankalauantain välisenä yönä. Lankalauantaina noidat eli trullit kävivät virpomassa.

Huom. marraskuussakin tuonela on lähellä elävien maailmaa, silloinkin martaat eli kuolleiden henget pääsevät käymään elävien maailmassa.

Pitkäperjantain "kunniaksi" on lapsia piiskattu, kun kärsihän Jeesuskin pitkäperjantaina. Nyt pistää miettimään, miksi vain lapsia on piiskattu pitkäperjantaina.

Lanka ei ole lanka, vaan ruotsin pitkä (lång), josta suomalainen on saanut väännettyä langan.

HELLUNTAI 1800-LUVULLA
1800-luvulla maatiloilla oli piikoja ja renkiä. Talven jälkeen maatalon piiat ja tyttäret muuttivat viimeistään helluntaina pihapiirin aittoihin asumaan. Silloin nuoriso ei ollut enää talonemäntien ja talonisäntien valvovan silmän alla koko ajan. Oli helpompi heilastella.

Maaseudulla helluntai oli tärkeä juhlapäivä, jolloin nuoriso lauloi, leikki ja tanssi. Helluntaina etsittiin myös potentiaalisia heiloja. Tähän liittyy myös sanonta.

"Jollei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä."

Saattoi siis aitoissa olkipatjat pöllytä helluntaisin.

PÄÄSIÄISMUNA
Pääsiäismunien takaa löytyy Magdalan Maria (tunnetaan myös nimellä Maria Magdaleena), joka on kiistelty hahmo Raamatussa. Jeesus oli ajanut Magdalan Mariasta seitsemän pahaa henkeä pois (Luuk. 8:2). Magdalan Marian kerrotaan olleen myös katselemassa Jeesusta ristillä (Matt. 27:56). Magdalan Maria oli niin tärkeä ihminen Jeesukselle, että kuolemansa jälkeen Jeesus ilmestyi ensimmäisenä Magdalan Marialle (Mark. 16:9).

Ortodoksisen tarinan (josta löytyy monia versioita) mukaan, sen jälkeen, kun Jeesus oli ilmestynyt Magdalan Marialle, meni Magdalan Maria kertomaan asiasta myös Rooman keisarille Tiberiukselle. Maria kertoi Tiberiukselle, että Jeesus on noussut kuolleista, mutta Tiberius oli hyvin epäröivä ja skeptinen sen mahdollisuuden suhteen. Magdalan Maria oli tuonut Tiberiukselle lahjaksi linnunmunan ja Tiberius sanoi "Ylösnousemus on yhtä epätodennäköistä, että tuo linnunmuna muuttuu punaiseksi". Siinä samassa linnunmuna muuttui punaiseksi. Näin ensimmäinen pääsiäismuna oli punainen ja vielä nykyään, jos tahtoo olla perinteikäs, niin pääsiäismuna tulee värjätä punaiseksi.

Huom. pääsiäismunan värjäämisessä ei ehkä kannata mennä ihan niin pitkälle kuin Maria Nordin meni.

Ensimmäiset tiedot maalattujen pääsiäismunien antamisesta ulottuvat 900-luvulle. Kananmuna on soveltunut hyvin kristillisen ylösnousemuksen symboliksi, kun muna on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisälleen. Tähän samaan ideaan perustuvat suklaiset yllätysmunat - munan sisältä löytyy yllätys.

PÄÄSIÄISPUPU
Pääsiäisenä esiintyy yliluonnollinen eläin, pääsiäispupu, joka munii. Pääsiäispupun mysteeri alkaa jo muinaisesta Egyptistä, jossa oli Unut (tunnetaan myös nimillä Wenu, Wenut tai Weni) niminen jumalatar. Aluksi Unut oli käärmemäinen, mutta sitten muuttui naishahmoksi, jolla on jäniksen pää.

Ostara-juhlaa on vietetty kevätpäiväntasauksen aikaan, juhlan keskiössä on Ostara-jumalatar, joka on nousevan auringon jumalatar, joka kuitenkin yhdistettiin päivänajan sijaan vuodenaikaan eli kevääseen. Ostara merkitsee valon voittoa pimeydestä ja luonnon uusiutumista. Sitä vietetään kevään alkamisen, hedelmällisyyden, tasapainon ja uusien alkujen kunniaksi. 700-luvulla teologi Beda Venerabilis kirjoitti Eostrasta (Eostre), jonka ajatellaan olevan sama kuin Ostara-jumalatar.

Huom. Ostaran / Eostren kautta on johdettu englannin easter-sana, joka tarkoittaa pääsiäistä. Muinaisenglannissa on tunnettu myös keväällä pääsiäiskuukausi. Englannin itää (ilmansuunta) tarkoittava east-sana on myös samasta lähteestä, koska aurinko nousee idästä ja Eostre edustaa nousevaa aurinkoa. Muun muassa saksan ostern-sana eli pääsiäinen tulee myös Ostaran kautta.

Suomessa on joulu-, kesä- ja syyskuu, niin miksi meillä ei ole pääsiäis- tai kevätkuukautta?

Ostara- / Eostra-jumalatar kuvataan usein jäniksien kanssa. Jänis on ollut jo vanhan kansan tarinoissa hedelmällisyyden vertauskuva, joka on yhdistetty kevään juhlintaan. Ostara-juhla korvautui kristillisellä pääsiäisellä. Keski-Euroopassa pääsiäiseen jäivät osin pakanallista perua olevat jänikset, tiput ja koristellut munat, myös pääsiäiseen liittyvä värimaailma on Ostaran perintöä. 1600-1700-luvun luterilaisessa Saksassa haluttiin erottua katolilaisista, jotka antoivat toisilleen pääsiäismunia. Luterilaiset keksivät, että jänis/pupu tuo / piilottaa lapsille pääsiäismunia. On ollut myös uskomus, että pääsiäispupu tarkkailee lapsia pääsiäisenä kuin tonttu jouluna. Tieto pääsiäispupusta levisi 1800-luvulla Yhdysvaltoihin, josta se rantautui vasta-aaltona pohjoismaihin ja Suomeen 1900-luvun alussa.

Muniva pääsiäispupu
Muniva pääsiäispupu on hieman mysteeri, mutta joidenkin tarinoiden mukaan pääsiäispupu oli alkujaan lintu (melkoinen juonenkäänne!), jonka vuoksi se voi munia - puuttuva evoluution haara, kuten lentävä poro. Toisen tarinan mukaan Ostara-jumalattaren uskottiin vierailevan maan päällä jäniksen muodossa keväisin, ja munivan palvojilleen värillisiä munia hedelmällisyyden symbolina.

RAIRUOHO
Rairuoho liittyy pääsiäiseen pääsiäispupun ja munien kautta - rairuoho on vanha perinne. Rairuohokin symboloi kevättä, uutta elämää ja ylösnousemusta, koska sitä voi helposti kasvattaa sisätiloissa ja itää nopeasti. Suomessa rairuoho yleistyi vasta 1960-luvulla. Rairuohoon pystyi asettelemaan pääsiäismunia ja tipuja.

Mikä on rai, niin se onkin mutkikas juttu. Rairuoho on raiheinä (Lolium). Englanniksi rairuoho on ryegrass, joka on muunnos sanasta raygrass, jonka alkuosa tulee ranskan kautta latinasta. Englannin rye tarkoittaa ruista, mutta ryegrassilla ei ole mitään tekemistä rukiin kanssa. Rairuoho-sana on siis käännöksien suorakäännös.

LOPPUKEVENNYS
JUMALAN NIMI DNA:SSA
Tämä ei liity pääsiäiseen, mutta otanpa DNA-mysteerin tähän loppuun.

Netissä liikkuu teorioita, että ihmisen DNA:ssa lukee Jumalan nimi. Esimerkiksi Reino Kuikka on tästä kirjoittanut blogiinsa.

Ote Reino Kuikan blogista:
On 4 nuklidihappoa DNA-ketjun perustana: A,T,C,G nuo ovat ne hapot, jotka muodostavat DNA–ketjun. Tämä on tieteellinen fakta! Ja rikkipitoinen silta ilmestyy seuraavalla tavalla: joka 10. happomolekyylin kohdalla on silta, joka 5. happomolekyylin kohdalla on silta, joka 6.happomolekyylin kohdalla on silta ja joka 5. happomolekyylin kohdalla on silta. Järkytyin! Rikkipitoinen silta pitää DNA–ketjut kiinni toisissaan. Olin ihmeissäni. Kuka voi kertoa minulle 10-5-6-5 tarkoituksen? Tämä on numerollinen koodi Jumalan nimestä Y-H-V-H.

Kun katsotaan hebrealaisista aakkosista 10, 5, 6 ja 5 saadaan Y-H-V-H (Jahve). Mutta onko DNA:ssa rikkiä, voi olla toinen juttu.

Kysyin asiaa DNA-tutkija Jari Louhelaiselta, joka on ratkaissut Viiltäjä-Jackin arvoituksen.

Jari Louhelainen ehti vastata minulle lyhyesti:
Väite on puutaheinää, DNA:ssa ei ole rikkiä lainkaan. Joku on nyt sekoittanut vedyn ja rikin keskenään.

Ihmisessä on kyllä rikkiä, mutta ei DNA:ssa.