Opetushallituksen ohjeista ote:
Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.
Kun minä olin opinahjossa eli koulussa, silloin ei mietitty, että montako virttä voidaan laulaa joulujuhlissa. Nykyään se tuntuu olevan niin tarkkaa, joulukuvaelma voidaan esittää ja laulaa yksittäinen virsi.
Maailma on muuttunut kouluajoistani. Niistä ajoista on vuosituhatkin vaihtunut ja uskontokuntiin kuulumattomien määrä kohonnut yli miljoonalla sekä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä laskenut noin 20 prosentilla. Vuoden 2018 lopussa kirkkoon kuului 69,7 prosenttia suomalaisista - sentään vielä yli puolet.
Alkuvuodesta 2019 Uskonnottomat Suomessa ry teki kantelun Aluehallintovirastolle Kangasalan Ruutanan koulun joulujuhlista, koska joulujuhlat järjestettiin kirkossa. Syyskuussa 2019 uutisoitiin Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston päätös, jonka mukaan Ruutanan koulun joulujuhla sisälsi liikaa uskonnollista ainesta. Mikä oli sitten tämä "liika aines", uutisen mukaan ehkä vain papin pitämä puhe, koska:
Pelkästään paikka eli kirkko, uskonnollista alkuperää olevat joululaulut tai joulukuvaelma eivät tee juhlasta tunnustuksellista.Tuo lauselma varmaan kumoutui marraskuussa, kun eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi oman ratkaisunsa, jota myös Opetushallitus on tukenut jo aiemminkin:
Peruskoulun joulujuhlaa tai muuta lukukauden päättäjäisjuhlaa ei tule pitää kirkossa.
Vasta marraskuussa asiasta nousi myrsky, kun kouvolalaiset koulut pääsi otsikoihin. Kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) mukaan apulaisoikeusasiamies meni vähemmistöjen huomioimisessa liian pitkälle.
Markus Lohi on myös perustuslakivaliokunnan jäsen ja kommentoi näin:
Koulun juhlien järjestäminen kirkon tiloissa ei tee myöskään tilaisuudesta automaattisesti uskonnollista.Eli sama argumentti kuin oli syyskuussa Aluehallintovirastolla. Päivi Räsäsenkin (kd.) kimpaantui myös:
Oikeusasiamies ei voi kävellä perustuslakivaliokunnan yli.Päivi Räsänen oli hämmentynyt Pasi Pölösen jutuista. Muutkin poliitikot raivostuivat ja ehkä sekottivat joulujuhlan ja joulukirkon, mutta opetusministeri Li Andersson (vas.) piti päänsä kylmänä ja sanoi, että kyse oli vain joulujuhlista, kirkkoon kyllä voi mennä.
Sen sijaan perustuslakivaliokunnan mukaan kristilliset juhlatraditiot, esimerkiksi virsi, ovat osa suomalaista kulttuuria, ei uskonnon harjoittamista. Jeesuksen syntymästä kertova joulukuvaelma, jouluevankeliumin lukeminen tai "Enkeli taivaan"- virsi ovat osa suomalaista jouluperinnettä, eikä niiden sisällyttäminen koulun joulujuhlaan edellytä lupien kyselemistä huoltajilta.
Kun poliitikotkin hämmentyvät ja eivät ole aivan kärryillä, että mistä on kyse, niin miten me tavalliset kansalaiset voidaan pysyä perässä? Pakkaa sekoittaa myös itse joulu, mikä se oikeastaan on? Joillekin se on Jeesuksen syntymäjuhla ja toisille vain pakanallinen juhla joulukuussa.
Voidaanko siis kouluissa edes käyttää nimitystä "joulujuhla", viittaako sekin Jeesukseen? Aikoinaan nimitys oli Kuusijuhla, pitäisikö sitä taas alkaa käyttää enemmän?
Itse olen jouluihminen, mutta vain tapakristitty eli käyn kirkossa lähinnä vain jouluisin, jos silloinkaan. Minun kirkkoni on siellä missä itse olen. Joulua on vaikea jakaa kahteen "rajapintaan", koska ne ovat sekoittuneet keskenään niin hyvin. Jos jomman kumman poistaa, niin eihän se ole enää suomalainen joulu. Monet joululaulutkin ovat uskonnollissävytteisiä, vaikka Jeesusta tai enkeleitä ei mainita, mutta niiden taustalla on tietty ajatus - Joulumaa ja Mielenrauhaa sekä Sylvian joululaulu, siinä muutama esimerkki.
Kuuluuko uskontotietämys yleissivistykseen, voiko ihminen vältellä niin hyvin uskonasioita ettei tiedä niistä mitään? Jos voi, niin onko silloin sivistyksessä suuri aukko? Vaikka ei uskoisi Raamattuun, niin kumminkin se vaikuttaa enemmän kuin äkkiseltään arvaisi. Se, että nyt on vuosi [katso kalenterista vuosiluku], niin sekin liittyy Raamattuun ja kristinuskoon. Ajanlaskumme kulmakivi on Jeesuksen syntymähetki tai oletettu sellainen. Kristinusko vaikuttaa ympärillämme, eikä siitä voi päästä kokonaan eroon juuri missään. Parempi on yrittää ottaa siitä selvää, niin ymmärtää paremmin asioita, miksi joku asia on kuten on. Emme voi päästä irti kaikesta uskonnollisuudesta, voimme kyllä ymmärtää sitä.
Suurin osa kansanedustajista sallisi koulun joulujuhlan järjestämisen kirkossa, samoin myös suurin osa suomalaisista. On tämä kyllä hankalaa.
Tulkoon joulu!
Tää menee suoraan joukkoon; kaikesta pitää valittaa.
VastaaPoistaTodella ristiriitaista asiaa!
"Suomalaisen koulujuhlaperinnön vaalimisessa ja kehittämisessä lähtökohtana tulee olla yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden periaate."
"Parhaiten yhteisöllisyyttä tukee se, että juhlan sisältö on kaikille sopiva. Mikäli tilaisuudessa on runsaasti sellaisia elementtejä (uskonnon harjoittamista, virsien laulua, jumalanpalvelus, jne.), joiden takia joku ei voi osallistua siihen, ei juhla ole onnistunut. Koulun järjestämien tilaisuuksien pitäisi olla kaikille sopivia." (et)
Mutta onko se epäonnistunut juhla, jos virsiä lauletaan ja muita uskonnollisia juttuja, Jumalanpalvelus kuuluu kirkkoon, ja jos kaikkia kuunnellaan, kirkko on niille jotka sinne haluaa, ja uskonnottomat etc ei mene kirkkoon, kuitenkin joulujuhla voisi olla kaikille koulun juhlasalissa.
Ainako pitää mennä vaikeimman paikan kautta.
Markus Lohi:"Joulukirkossa käyminen ei tee automaattisesti uskonnollista."
Mielestäni on juurikin uskonnollista.
Miksi tarvitsee viettää joulujuhla vain kirkossa, on kuitenkin väärin kieltää asia. Eli siis suurinosa ihmisistä on suosiollisia koulun joulujuhlat viettäminen kirkossa, mutta ihmettelen miksi.
Joulukirkko on Jumalanpalvelus, (tarkoitan koulun joulukirkkoa)jos itse joulujuhlaa vietetään koulun salissa, täten ei tulisi riitojakaan uskonnottomien ja uskovien välillä.
Uskonnottomat ei saa jyrätä evankeliumia ja virsiä veisaavia, kuten ei uskovaiset jyrää uskonnottomia.
Ala-asteella ollessani jouluisin kävimme joulukirkossa ja oli myöskin joulujuhla koulunsalissa, joulujuhlissa olin monta kertaa enkelinä.
Erityiseen muistiin jäänyt valtava joulukuusi ja joulupukki. Joulukirkossa oli tunnelmaa, eikä se ollut pakollista.
Nykyisen perusopetuslain mukaan siis yksittäinen virsi, tai evankeliumi ei tee uskonnollista jos sitä ei vietetä kirkossa..
Ei niin, mutta ymmärsin että uskonnottomat paheksuu.
Kuusijuhla on neutraali juhlallinen sana, sopisi varmaan kaikille.
"Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset.."
Suomen ensimmäiset kansakoulunopettajat 1800-luvun lopulla kouluttanut Jyväskylän seminaari päätti kouluvuoden vuosittaiseen kuusijuhlaan.
Itse olen myöskin jouluihminen, kuta pienempi on sen isompi joulu tulee.
Sydämessä asuu jouluntaika.
Käyn kirkossa myöskin lähinnä jouluisin joskus jopa jouluaamuna.
Tärkeintä on mitä itse tuntee, ja kunnioittaa muita, ja muiden uskomuksia.
Monet joululaulut ovat mollivoittoisia.
Olen pitkään pitänyt O helga natt, o helga stund för världen,
då Gudamänskan till jorden steg ned!(Jussi Björling)
-C Juhlimme pian Aurinkovaunujen pyörää!
Nykyään puolet kouluista on homeessa ja näin ollen kai liikunta/juhlasaleistakin on pulaa. Minunkin käymäni peruskoulu purettiin tänä syksynä homeen vuoksi (nyyh, kyynel). Kirkko on joka paikassa ja sinne yleensä mahtuu väkeä - hyvä paikka juhlille. Mutta nykyään ollaan niin herkkä hipiäisiä ettei kirkko sovi kaikille.
PoistaMutta niin, onhan kirkko kirkko, siellä on tietty ilmapiiri, jos haluaa pahoittaa mielensä, niin kyllä löytää siihen syitä helposti. Heti vastassa on usein ristillä riippuva Jeesus.
Olisiko moskeija parempi paikka, kun muistaakseni Koraani kieltää Jumalan kuvat, niin silloin ei olisi vastassa ainakaan Jeesuksen kuvia, joista voisi pahoittaa mielensä. Hui, olinkohan nyt taas liian radikaali.
Muinaiset roomalaiset päättivät, että joulupäivä on 25.12. Sekin on epäloogista. Juhannus on 21.-22. kesäkuuta, niin samoin joulun pitäisi olla 21.-22. joulukuuta - talvipäivänseisaus. Se olisi looginen ja hyvä päivä juhlia sitä mitä haluaa juhlia. Roomalaisilta periytyy myös se, että milloin meillä vaihtuu vuosi. Mutta niin, voisimme palata Saturnalia-juhliin.
Olet radikaali, eikös hesaan puuhattu suurmoskeijaa, se taisi kaatua.
VastaaPoistaHelsingin kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut joulukuussa 2017 suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle.
Hanke ei siis kaatunut, vaan vedettiin pois, tarkottaa että se voi putkahtaa esiin milloinvain.
Ymmärsin rahoituspuolen olleen epäluotettavaa-
"Hankkeen kustannusarvioksi esitettiin 110–140 miljoonaa euroa, josta suurin osa olisi saatu Persianlahden maista. Varainhankinnan järjestäjäksi ilmaantui Bahrain, joka olisi koordinoinut rahoitusta ja rahoittanut moskeijan imaamien koulutusta. Rahoitus olisi tiettävästi tullut Saudi-Arabiasta ja islamin konservatiivisinta tulkintaa edustavilta arabiliikemiehiltä. Ulkomainen rahoitus herätti kysymyksiä julkisessa keskustelussa, sillä rahoituksen pelättiin tuovan mukanaan Suomeen radikaalia islamilaista ajattelua. Joulukuuhun 2017 mennessä Bahrainista oli lähetetty moskeijan suunnitteluun lähes puoli miljoonaa euroa."
Home se valtaa kaikki paikat, on omaakin kokemusta, kun kph ja keittiön väliseinän välissä kasvoi horsmaa ja hometta niin että sain silmätulehdus kierteen, ja koirakin haisteli kummasti. Onhan se suru juttu, kun puretaan kouluja.
Täälläkin taisi olla koululaisia evakkokoulussa homeen takia.
EVL kirkkoon kuulumattomien alakoululaisten määrä on kolminkertaistunut tämän vuosikymmenen aikana. Samalla yhä useampi kunta on joutunut puntaroimaan koulun tapahtumien, kuten joulujuhlien, uskonnollisia piirteitä.
Monessa helsinkiläiskoulussa on kirkkopäivinä jo enemmän kouluun jääviä kuin kirkkoon lähteviä.
”Kirkossa järjestettävä jouluhartaus on tietenkin vapaaehtoinen, ja koululle jääville järjestetään sopivaa toimintaa” sanoo Rehtori Susanna Kantanen.
-Aivan, ainakin mun lapsuudessa se oli juurikin noin.
En muista kenenkään luokaltani jääneen kirkosta vek.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta määritteli vuonna 2014, että juhlaan voi sisältyä uskonnollista alkuperää olevia juhlatraditioita. Ne ovat osa suomalaista kulttuuria.
-Juurikin näin! Ja kun aiemmin mainitsin oli joulukirkko vapaaehtoinen, erillään sitten joulujuhla, jossa tosiaan oli klassisia joulukuvaelmia.
Vaikka sanottu että joulukuvaelmat pidetään kirkossa. HÖH.
Meillä oli tonttu, ja enkeli juttuja, joulukuvaelma Maria, Josef, Jeesus, paimenet etc romppeet, koulun juhlasalissa, kaikki osallistui.
Suomessa on vielä parikymmentä kuntaa, joissa kaikki alakoululaiset osallistuvat evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen. Näistä kunnista aimo osa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan tai Pohjois-Pohjanmaan alueella. Ei ihme, sillä vielä kahdeksan vuotta sitten yli 97 prosenttia pohjalaisista alakoululaista kävi uskonnon tunneilla.
-C Saturnaliaa Saturnuksen renkailla
Suurmoskeija-projektiin kyllä liittyy kummallisia juttuja - arveluttavaa.
PoistaHS:n juttu keskittyy lähinnä Helsinkiin, mutta kuvaa hyvin nykypäivää. Kirkosta erotaan, joka johtaa siihen, että perheiden lapsetkaan ei kuulu kirkkoon. Lapset kasvavat ja perustavat omia perheitä, jotka ei kuulu kirkkoon - vaikutukset kertaantuvat vuosien kuluessa.
Joskus tulee vastaan raja, jossa kirkkoon kuuluvat on vähemmistö, ainakin Etelä-Suomessa. Silloin eletään mielenkiintoisia aikoja. Poistuuko uskonto kokonaan kouluista, eikö sitä nähdä enää silloin edes yleissivistävänä tietää mihin eri ryhmittymät uskovat.
Pohjois-Suomessa esim. vanhoilislestadiolaisuus on vallassa ja pitää kirkkoon liittyviä lukuja korkealla sekä syntyvyysluvut positiivisena verrattuna muuhun Suomeen. Jos VL:t katsovat, että Suomen ev. lut. kirkko ei enää palvele heitä (rapautunut liikaa), niin silloin he voivat perustaa täysin oman kirkon. Tämähän olisi suuri lovi ev. lut. kirkolle, ehkä melkein viimeinen kuolinisku. Herätysliikkeet pitävät nykyään kirkkoa pystyssä, ei tapakristityt juurikaan hyödytä kirkkoa. Karua, mutta totta, tulevaisuudessa kirkko on heikoilla jäillä ja sitä myöten myös uskonnon merkitys kouluissa.
Kukapa haluaa naapuriin suurmoskeijaa, arveluttavaa kyllä.
VastaaPoistaVarmaan moni ajattelee se houkuttelee ekstremismi T. Erroristejä.
Aivan, piti lisätä lähde tuonne, kuten yleensä teen.
Mikä lie ajatusvirta olikaan.
Itse en tunne kirkkoon kuulumattomia, ja kastejuhliin pappikin pyydetty.
Virsiä on hoilattu siis.
Joku sanoi kerran että uskonto on turhin kouluaine.
Mitä ihminen tekee uskonnolla. Mun piti käydä ensin pyhäkoulua, muistan vain lammastarroja joita piti ansaita, liimattiin Jeesuksen paimentamiksi, sitten srk kerhoa, ja isompana olin sijaisena vetämässä srk kerhoa, 3-5v naperoille.
Maalla ollessani siellä Pohjoispohjanmaalla oli VL porukkaa suurine lapsilaumoineen, enemmänkin. Enpä osaa ottaa kantaa onko se heidän asiansa täyttää maa. (no osaan ja sanon NOT)
Tunnen tänäpäivänä vain yhden joka käy seuroissa, ylläri iso perhe sielläkin on.
Itse pidän oikeutenani että päätän itse omasta kehostani, ja uskonnostani.
Herätysliikkeet jostain syystä pysyy pinnalla, täälläpäin on UL seurakunta. jossa aika-ajoin pidetään tapahtumaa ja tienpientareet ja paikan parkkis turvoksissa autoja, satunnaista nuorisoa kulkee juhlatamineissaan karkinostoon.
Joskus ajatellut sulaan joukkoon vain katsomaan mitä maailmassa siellä tapahtuu. Jos vertaa autoja porukkaan ei mitenkään mahdu kaikki kuuntelemaan, mihin siellä nyt sitten uskotaankin.
Muistan aina kun olin harkkaamassa perheessä, (miten lie pääs sisälle, lukittuun rappuun) Salkkareitten Pihlajakadulla, kaksi jehova-naista mustissaan, halusi puhua Vartiotornista, herätkää! Sanoin en ehdi.
Näinpä olivat myöhemmin palanneet ja haukkunut pomoni että teettää liikaa mulla hommia, kun en ehdi kuuntelemaan heidän sanaa.
Tein sen sittemmin selväksi että ei yhtään kiinnostanut!
Vaikka oma uskontoni on vahva, en koe että lähtisin evankelistaksi, kuten BB Ville.
Raamattuopisto: "Raamatussa on evankelistan virka mutta kirkossa ei. Onko kirkko siis haksahtanut pois Raamatun linjoilta?"
-C niin kauan kun uskon, pysyn uskossani, uskooni en tarvitse kirkkoa
Nykyään tiernapojatkin on arveluttavia joidenkin mielestä.
PoistaUL:llä kai tarkoitit uuslestadiolaisia, jotka hyväksyvät ehkäisyn ja TV ei ole Saatanan kone. Näin ollen UL:t on melko lähellä perusluterilaista.
Yle uutisoi henkilöstä, joka oli lapsena uskovainen sekä pelkäsi Jumalaa ja kadotusta. Nyt aikuisena hän on ateisti ja jotenkin tuntuu, että traumatisoitunut uskosta. Hän vertaa kristinuskoa litteään maahan:
"Jotakuta olisi viety koko lapsuutensa ajan litteän maan kannattajien kokouksiin, ja sitten vielä aikuisenakin olisi muiden tahdosta pakko käydä kuuntelemassa samaa löpinää. Ei se kovin haitallista olisi, mutta tilanne olisi samalla tavalla turhauttavan surrealistinen."
Itse en kyllä lähtisi noin rinnastamaan - jotenkin eri asia. Ylen jutusta opin uuden sanan, josta olen tässäkin puhunut, mutta en ole tiennyt sille sanaa, joka on uskontolukutaito. Eri käsityksiä jumalasta tai jumalattomuudesta on hyvä tietää, näin voi ymmärtää ihmisiä paremmin ja heidän näkökulmiaan.
Itse en usko Raamattuun sanasta sanaan, tai oikeastaan käsitykseni eroaa paljonkin, mutta en koe olevani ateisti, vaan paremminkin gnostikko, jota ei kannata sekoittaa agnostikkoon.
Kannuksessa vanhemmat yrittävät suojella koulun perinteistä kirkossa järjestettävää joulujuhlaa adressin avulla.
Poista?Höpöhöpö miksi joulujuhla tulisi viettää kirkossa!?
VastaaPoistaOnko se tosiaan perinteistä, jos on jossain niin sallittakoon se.
Naurettavaa tuo tiernapoikien juttu, jos yksi on musta murjaani niin maalataan kasvot, se on nyt sitten kiellettyä, eikös joku kansanedustajakin saanut kuittia kun jossain oli esiintynyt naama mustaksi maalattuna.
Älytöntä sanon! Pekka ja pätkä neekereinä, joutui kadotukseen, rasistikortti vilautettu!
Ai niin meillä oli myös tiernapoikien esitys juhlasalissa (ei kirkossa)
Mitenhän vanha on tiernapojat?
-C myöskin gnostikko "ihmisen tosiolemus on hänen sielussaan, ruumis on vain ulkokuori, johon sielu on pukeutunut."
Pohjois-Suomessa on omat perinteet, kun valtaosa kuuluu kirkkoon =)
PoistaOlen seurannut tätä joulujuhlakirkkokeskustelua puolihuvittuneena ja voin taas todeta:meillä on Suomessa asiat hyvin, kun tällaisesta aiheesta jaksetaan vääntää ja pahoittaa mieliä.
VastaaPoistaJos tosiaan halutaan palata alkujuurille, silloin juhlat pitäisi palauttaa vain kouluihin ns. alkuperäisiksi kuusijuhliksi. Vaan löytyykö riittävästi tilaa homeettomista kouluista? Joulurauhaa ja-tunnelmaa tähän asiaan toivon minäkin :)
Kymmenisen vuotta sitten Jutta Urpilainen heitti "Maassa maan tavalla", mutta sekään ei ollut kaikkien mielestä hyvä juttu. Sanonta on monisyinen
PoistaMaan tapa muuttuu myös, kun suomalaiset muuttuvat. Itse kunnioittaisin perinteistä joulua, mutta tiettyyn rajaan (by Ihmisten puolue) asti voisin muuttaa perinteitä. Eihän siitäkään mitään tule, jos kaikki suomalaiset perinteet täytyy lopettaa maahanmuuton vuoksi.
Tosin osa muutoksista tulee itse suomalaisilta, jotka ovat väsyneet uskontoihin. Me itse myös siis muutamme tapojamme - maailma muuttuu.
Minkähänlainen joulu olisi täysin ilman uskonnollisuutta, varmaan joku talvinen vappu =)
Iltalehti kysyi koululaisilta, minkälainen joulujuhla olisi heistä paras.
VastaaPoistaHmm... minkälainen olisi joulusketsi =)
Kouluaikoina luokalla oli henkilö, joka ei osallistunut uskontotunneille. Hällä oli joku eri uskonto, en muista mikä, mutta ei ainakaan islam. Hän opiskeli ne tunnit jotain muuta eikä toi kellekään mikään ongelma ollut. Eipä hän itsekkään sitä minään erikoisuutena kokenut, ja kaikissa muissa asioissa oli kuten me muutkin. Sellaisia taviksia nääs vaan.
VastaaPoistaEn ymmärrä miksei joulujuhlan kanssa vois toimia samoin. Ne jotka haluaa joulujuhlaan niin osallistuvat, ja muut tekee sen ajan muuta. Sitte juhlan jälkeen torkat jakoon ja lomille. Sitten kevätjuhlien kanssa kanssa periaattees samoin, eli osallistuu ketkä haluaa ja näin. Kyllähän ne päättäjäiset eräänlainen huipennus oli kesää vasten, ja siitä suvi virren laulusta se kesän vietto alkoi.
Maassa maan tavalla olen aina kun matkustelen ulkomailla. Toisin sanoen ei ole tarvetta muutella mitään sen mukaan, mistä nyt itte en pidä, tai pidän. Tossa kohtaa lienen suvaitsevainen.
Turkissa muuten viime kesänä erääs putiikis ihmettelin että myyjä hukassa. Noh se löyty tiskin takaa oli kontillansa rukoilemassa. Huvittihan toi vähä, mutta eipä se aikaa ja paikkaa sitte kato, sekään homma. Mitä ulkomaalaisten Suomessa oloon tulee niin kyllä nämä paikalliset tavat on aika helppo omaksua, jos siis on halua.
Toiseks esimerkkinä en ikinä hyväksy vaikka sitä, että pikkulapsia käydään ympärileikkaamas ulkomailla, toi on inhottava asia. Monikulttuurisuus on välillä kaukana rikkauksista. Eli en ookkaa suvakki..
Ehkä jonain päivänä ei juhlia oo ollenkaan, näkee sitte.
AVI:lta on jopa kyselty, että voiko lapsille kertoa tontuista, koska ovat mielikuvitusta. Mielestäni tällainen ajattelu menee jo hiukan yli, jos tarinoista, saduista ja mielikuvituksesta täytyy luopua. Itse julkaisen jouluaattona perinteisen joulutarinan, joka on tänä jouluna hiukan toisenlainen kuin normaalit joulutarinat.
PoistaViime vuosituhannen puolella taisi ilmestyä joulupukkitutkimus, jonka minä huumorimiehenä lähetin 2000-luvun alussa jouluaattona Joulupukin kuumaan linjaan (TV-ohjelma aattoisin), nimimerkillä "Ville 5v". Joulupukilla oli huumorimieltä ja se minun sähköpostini mainittiin TV:ssä, mutta epäilivät kyllä "Villen" ikää. Jonka jälkeen joulupukki selitti, että miten hän voi olla monessa paikkaa samaan aikaan.
Vuonna 2014 kirjoitin kvanttisesta joulupukista. Saattaahan joulupukki olla maailman toiseksi suurin huijaus... vai onko sittenkään...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5c0ef32f-10b0-4941-94fc-ee137531cd0d
VastaaPoistaPappi saarnasi maailmanlopusta kesken joululaulujen..
Kauneimmissa joululauluissa, jossa povataan maailmanloppua vuonna 2040, niin tuolla olisi ollut mielenkiintoisaa olla =)
PoistaMelko vahva mielipide piispalta sanoa noin tarkka aika, koska Raamatussa sanotaan ettei enkelitkään tiedä milloin the Herran päivä koittaa. Se on kyllä totta, että maailma näyttää menevän päin helvettiä... paitsi Esko Valtaojan mielestä. Esko on kyllä oikeassa, kun katsoo asiaa tietystä vinkkelistä.
Maya-intiaaneista puhuttiin paljon 2012 vuoden lopulla, silloin odotettiin kuuluisaa Maya-kalenterin päättymistä ja maailmanloppua. TV:ssä oli oikein Kuustudion tyyllinen ohjelma, jossa odotettiin maailmanloppua - ei se sitten loppunutkaan.
Todellisuudessa Maya-intiaanien aika on syklinen, vuonna 2012 alkoi vain uusi aikakausi - ehkä kohti jotain parempaa.
New age -piireissä puhutaan tietoisuuden tihentymisistä (esim. 5D), ihan jännä aihe, mutta jotta asiasta jotain tajuaa, täytyy siihen kuluttaa aikaa. Itse olen siihenkin perehtynyt (mihin en olisi). Samoissa piireissä puhutaan myös, että mennyt maailma oli maskuliininen ja tulevaisuus kääntyy feminiinisen suuntaan. Ehkä Suomen politiikka on tästä hyvä esimerkki, jos jotain esimerkkejä haluaa nähdä.
Kangasalan kaupungin kouluissa Enkeli taivaan-virsi laulettiin ohjeistuksen mukaan kokonaan istualtaan.
VastaaPoistaOn se hankalaa.
Suurin osa suomalaisista muuttaisi koulujen uskonnonopetusta.
VastaaPoistaApulaisoikeusasiamiehen mukaan joulukirkko on selvästi uskonnollinen tilaisuus, mutta joulukonsertti ei tätä välttämättä ole.
VastaaPoistaHelsinkiläiskoulu antoi lasten valita, menevätkö kevätkirkkoon. Suurin osa jätti menemättä.
VastaaPoista